Hello, my dear friend~

[OtakuCroco]

Yuki Hamada

Hajime huomasi hänen tuijotuksensa ja hymyili hiukan nolostuneena. Sitten toinen otti pillin pois juomastaan ja siemaisi juomaansa mukinreunasta. Siinä vaiheessa Yuki keskittyi taas patonkiinsa ja hörppi päälle kokista. Hän oli jo puolessa välissä ruokaansa, kun huomasi Hajimelle jääneen kaakaon juonnista vaahtoa suunpieleen. Yuki laski patongin tarjottimelle, jonka siirsi hiukan sivummalle.

"Sinulla on suunpielessäsi vaahtoa, Ha-chan", Yuki totesi huvittuneena ja ennen kuin toinen ehti reagoida hänen sanoihinsa mitenkään, hän kurottautui pöydän yli nuolaisemaan vaahtoläntin Hajimen suunpielestä. "Asia hoidettu", nuorukainen virnisti ja laski katseensa toisen juomaan. Kaakaon tuoksu tavoitti hänen nenänsä, minkä takia hän nuukaisi enemmän toisen juomaa. "Tuoksuu hyvältä, olisinpa ottanut myös tuota..."

Viimeinkin laulaja vetäytyi takaisin omalle paikalleen. "Ai niin, kuulitko jo, että manageri sai keikan meille? Se on jossain maaseudulla sadonkorjuunjuhlissa... Kuulostaa aika mielenkiintoiselta!" Keikan lisäksi hyviä uutisia oli se, että kyseessä oli festivaali! Ja festareillahan oli paljon hyvää ruokaa tarjolla!

[Nightingale]

Hajime Aizawa

"Sinulla on suunpielessäsi vaahtoa, Ha-chan", Yuki tokaisi yhtäkkiä. Hajime nosti katseensa ystäväänsä, mutta ei ehtinyt sanoa mitään, ennen kuin toinen kurottautui pöydän yli ja nuolaisi hänen suupieltään. Sitten Yuki vetäytyi taaksepäin kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunut ja ilmoitti virnistäen: "Asia hoidettu." Hajime ei kyennyt kuin tuijottamaan toista sanattomana, kun tämä rupesi höpisemään hänen kaakaostaan. "Tuoksuu hyvältä, olisinpa ottanut myös tuota..."

Hämillisenä Hajime nosti vasenta kättään ja kosketti sormenpäillään kohtaa, jota Yuki oli aivan hetki sitten niin huolettomasti nuolaissut. Vaaleahiuksinen tunsi pienen sävähdyksen menevän lävitseen, kun hän tajusi, kuinka intiimi ele oli ollut. Ja vielä niin lähellä hänen suutaan! Hajime käänsi katseensa pöydän kanteen tietämättä, mitä hänen oikeastaan pitäisi ajatella. Jos joku olisi nähnyt... Onneksi hän sattui istumaan pylvään takana suojassa muiden ihmisten katseilta.

"Ai niin, kuulitko jo, että manageri sai keikan meille? Se on jossain maaseudulla sadonkorjuunjuhlissa... Kuulostaa aika mielenkiintoiselta!" Yuki alkoi puhella huolettomaan sävyyn. Hajime nosti katseensa ystävänsä kasvoihin. Hänen hymyssään oli hiukan epäröivä sävy, kun hän vastasi: "En ollutkaan kuullut vielä koko asiasta. Kuulostaa tosiaan mielenkiintoiselta. Missä se sadonkorjuujuhla järjestetään ja milloin?"

[OtakuCroco]

Yuki Hamada

Hajime näytti hiukan hämmentyneeltä hänen nuolaisustaan, luuli tämän jo olleen tottunut hänen outoon kanssakäymiseensä, jota hän teki kaikkien kanssa. Yukin kysymyksen jälkeen tämä loi pienen hymyn kasvoilleen. "En ollutkaan kuullut vielä koko asiasta. Kuulostaa tosiaan mielenkiintoiselta. Missä se sadonkorjuujuhla järjestetään ja milloin?"

"Hän ilmoitti asiasta vähän aika sitten. En tiedä tarkkaa paikkaa, mutta kuulemma Maidstonen lähettyvillä", Yuki vastasi ystävälleen. Heidän managerinsa oli ilmoittanut asiasta hänelle ehkä toissapäivänä ja pyytänyt välittämään asiaa eteenpäin. Vielä pitäisi muillekin bändin jäsenille kertoa. Alan ja Lekan varmaankin innostuisivat ilmoituksesta yhtä paljon! "Syyskuun lopussa se järjestetään." Puhuttuaan nuorukainen haukkasi taas lopun patongistaan.

[Nightingale]

Hajime Aizawa

"Hän ilmoitti asiasta vähän aika sitten. En tiedä tarkkaa paikkaa, mutta kuulemma Maidstonen lähettyvillä. Syyskuun lopussa se järjestetään", Yuki selosti. Hajime nyökkäsi vastaukseksi. Oli pienoinen ihme, että heidän managerinsa oli saanut keikan järjestettyä heille. Vaikka Hajime ei pitänyt muiden arvostelemisesta, hänen oli pakko myöntää, ettei se mies ollut oikein tehtäviensä tasalla. Viime keikasta oli ehtinyt kulua pieni ikuisuus.

Hajime siemaisi jälleen kaakaotaan, joka alkoi hiljalleen jäähtyä. Yhtäkkiä hän muisti, että Yuki oli haikaillut hänen juomansa perään. Niinpä hän työnsi mukin pöydän yli ystävänsä eteen, hymyili ja kehotti: "Voit maistaa, jos tahdot." Vaikka hän pitikin vaahtokarkkikaakaosta, hän ei ollut niin itsekeskeinen, ettei olisi jakanut sitä ystävänsä kanssa.

"Oletko muuten saanut ideoita uusiin biiseihin? Alan sanoi, että hän on vastikään saanut sävellettyä omasta mielestään kiintoisan biisin. Siitä puuttuvat kuitenkin vielä sanat. Hän sanoi toivovansa, että sinulla olisi jokin ajatus lyriikoita varten", Hajime kertoi.

[OtakuCroco]

Yuki Hamada

Yukikin oli miettinyt, miksi ihmeessä Jeff oli ryhtynyt heidän managerikseen, kun kerta ei hoitanut hommiaan oikein kunnolla. Yuki oli päättänyt olla jo pitkän aikaa sitten luottamatta mieheen vaan hoiti asioita mieluummin bändinsa kanssa. Jeff oli ilmeisesti saanut helposti keikan järjestettyä, kun kerta oli itse mennyt varaamaan moisen. Laulaja ei tietenkään valittanut keikasta, päinvastoin.

Hajime työnsi kaakaomukinsa pöytää pitkin Yukin eteen. Nuorukainen nosti katseensa hymyilemään ystäväänsä. "Voit maistaa, jos tahdot", tämä antoi luvan. Yukin silmät kirkastuivat. "Oi, voi kiitti!" hän innostui, otti mukin oikeaan käteensä ja maistoi makeaa juomaa. "Hyvää, ei ihme että tykkäät niin paljon", laulaja hymyili toiselle ja ojensi mukin takaisin. Ei hän voinut juoda toisen ostamaa juomaa kokonaan, vaikka olisikin tehnyt mieli.

"Oletko muuten saanut ideoita uusiin biiseihin? Alan sanoi, että hän on vastikään saanut sävellettyä omasta mielestään kiintoisan biisin. Siitä puuttuvat kuitenkin vielä sanat. Hän sanoi toivovansa, että sinulla olisi jokin ajatus lyriikoita varten", Hajime sanoi sitten. "Kyllähän minulla ideoita päässä on jo, mutta ne pitäisi saada laitettua paperille oikein", Yuki virnisti ja siirtyi seuraavaksi pasteijansa kimppuun.

[Nightingale]

Hajime Aizawa

Yukin katse syttyi, kun tämä kuuli saavansa maistaa hänen kaakaotaan, jos vain halusi. "Oi, voi kiitti!" vokalisti hihkaisi, nappasi mukin käteensä ja otti kulauksen. "Hyvää, ei ihme että tykkäät niin paljon", Yuki kommentoi laskettuaan mukin huuliltaan. Sitten toinen ojensi hymyillen mukin takaisin sen oikealle omistajalle. Hajime vastasi hymyyn.

"Kyllähän minulla ideoita päässä on jo, mutta ne pitäisi saada laitettua paperille oikein", Yuki totesi virne huulillaan hänen musiikkia koskevaan kysymykseensä, ennen kuin kävi pasteijansa kimppuun yhä nälkäisenä. Hajimea hymyilytti toisen ruokahalu. Toisinaan Yuki vaikutti siltä kuin ei olisi saanut pariin päivään mitään syötäväksi kelpaavaa. Se tuskin kuitenkaan oli asian todellinen laita, olihan laulajan äiti korkeassa virassa pankissa. Yukin perheellä ei siis pitäisi olla puutetta rahasta.

"Etköhän sinä onnistu siinä", Hajime vastasi luottavaisesti. Hän tiesi, että Yuki oli hyvä säveltäjä ja sanoittaja, joten tämän tekemiä biisejä kannatti vähän odottaakin. Alanin sävellykset olivat toisinaan ihan hyviä, toisinaan taas eivät aivan niin onnistuneita. Lekanin sävellyksiä puolestaan tuppasi vaivaamaan liika kokeilevaisuus. Ei sillä, että kokeilunhalu olisi ollut huono asia, mutta useimmiten Lekanin kokeilut eivät olleet sieltä kaikkein onnistuneimmasta päästä. Lisäksi tämä tapasi unohtaa, ettei sen paremmin kitaristilla kuin basistilla ollut viittä kättä vaan ainoastaan kaksi, kuten kaikilla muillakin ihmisillä.

"Minulla olisi pari uutta kappaleen poikasta. Perusrunko on jo valmiina, mutta kumpikin kaipaa vielä pientä hiomista. Voin tuoda nuotit mukanani seuraaviin bändiharjoituksiin, jos tahdot vilkaista", Hajime tarjosi. Oli parempi näyttää nuotit hyvissä ajoin Yukille, koska jos ne olisivat vokalistin mielestä toivottoman huonot, hän tuhlaisi turhaan aikaansa hiomalla niitä. Hajime itse oli kyllä varsin tyytyväinen aikaansaannoksiinsa, joten hän toivoi, että muutkin pitäisivät niistä.

[OtakuCroco]

Yuki Hamada

"Etköhän sinä onnistu siinä." Hajime kuulosti selvästi luottavaiselta. Yuki tiesi, että jäsenet luottivat hänen kykyynsä luoda hyviä sanoituksia. Ainakaan vielä ei ole tullut pahaa valittelua hänen sanavalinnoistaan. Yuki tiesi omaavan hyvän mielikuvituksen, joten oli siitä hiukan ylpeä. "Minulla olisi pari uutta kappaleen poikasta. Perusrunko on jo valmiina, mutta kumpikin kaipaa vielä pientä hiomista. Voin tuoda nuotit mukanani seuraaviin bändiharjoituksiin, jos tahdot vilkaista", Ha-chan totesi.

"Hienoa! Tahdon nähdä mahdollisimman pian", laulaja hihkaisi innostuneena ja hymyili leveästi - taas jälleen kerran. Yuki ei pahemmin epäillyt ystävänsä taitoja, koska Hajime oli ennenkin tehnyt hyviä biisejä. Ainakin hän itse oli tykännyt. Hänen oli yleensä hyvin helppo samaistua laulun sanoituksiin, jotka kitaristi oli luonut. Lekanin sanoitukset olivat yleensä todella pinnallisia ja niistä oli vaikea saada mitään irti. Onneksi tämä ei ollut nirppanokka, jos ehdotti jonkinlaista parannusta.

Viimeinkin Yuki sai suolaiset ruokansa syötyä ja pääsi muhkean jälkiruokansa kimppuun. Vesi herahti kielelle, kun hän otti leivoksen sormiensa väliin. Pelkkä tuoksukin onnistui saamaan hänet jonkinlaiseen hurmioon. Nuorukainen puraisi palasen ja tunsi täytteen leviävän suussaan. Namia!!

[Nightingale]

Hajime Aizawa

"Hienoa! Tahdon nähdä mahdollisimman pian", Yuki ilmoitti innostuneeseen sävyyn. Hajime hymyili ilahtuneena. Vokalisti oli melkein aina pitänyt hänen aikaansaannoksistaan, mikä oli kannustavaa. Yuki oli joskus sanonut, että hänen kirjoittamiinsa sanoituksiin oli helppoa samaistua laulaessa, toisin kuin Lekanin tekemiin lyriikoihin. Lekanin sanoituksia kuulemma vaivasi turhan usein pinnallisuus.

Yuki sai pasteijansa syötyä ja tarttui nyt intohimoisen näköisenä leivokseensa. Hajime pudisti itsekseen päätään toisen kyltymättömälle ruokahalulle samalla, kun joi loput kaakaostaan. Hän ei itse olisi millään jaksanut syödä yhdellä kerralla noin paljon ruokaa. Toisaalta ehkä niin oli hyväkin, sillä hän ei liiemmin välittänyt liikunnasta, vaikka harrastikin sitä toisinaan jonkun kaverinsa kanssa näiden pyynnöstä. Jos hän olisi syönyt kuin Yuki, hän tuskin olisi niin hoikassa kunnossa kuin oli. Tai sitten hänen olisi pitänyt aloittaa säännöllinen lenkillä käyminen tai jokin vastaava kuntoliikunnan muoto säilyttääkseen linjansa, mikä ei juuri innostanut häntä edes ajatustasolla.

"Ei enää vuottakaan lukiota jäljellä. Sitten pitäisi päättää, minne hakee jatko-opintoihin. Olen miettinyt lukion alusta asti, mitä tahtoisin tehdä ammatikseni, enkä vieläkään ole yhtään varma. Psykologia kyllä kiinnostaisi... Vanhemmat kuitenkin toivovat minusta diplomi-insinööriä, kun arvosanani matematiikassa ovat olleet niin hyviä", Hajime alkoi äkisti pohdiskella ääneen. Tulevaisuus oli jo pidemmän aikaa stressannut häntä, etenkin kun vanhempien haaveet ja hänen omansa eivät tuntuneet aivan kohtaavan.

[OtakuCroco]

Yuki Hamada


Hajime näytti ilahtuvan hänen sanoistaan. Olihan siihen syytäkin, koska kuka tahansa oli mielissään kehuista. "Ei enää vuottakaan lukiota jäljellä. Sitten pitäisi päättää, minne hakee jatko-opintoihin. Olen miettinyt lukion alusta asti, mitä tahtoisin tehdä ammatikseni, enkä vieläkään ole yhtään varma. Psykologia kyllä kiinnostaisi... Vanhemmat kuitenkin toivovat minusta diplomi-insinööriä, kun arvosanani matematiikassa ovat olleet niin hyviä", Hajime sanoi yllättäen.

Yuki kohotti kulmiaan hieman. "Ehh, vieläkö aiot opiskella lukion jälkeen? Itselleni riitti vain vuosi. Opiskelu on niin tylsää..." Yuki totesi. Hän sai kylmiä väreitä, kun pelkästään ajatteli istumista koulunpenkillä. Hajimella tuntui olevan selvä käsitys, mikä halusi olla. Yukia hiukan huolestutti, koska jos kitaristi valmistuisi johonkin ammattiin, tällä ei ehkä riittäisi aikaa bändin toiminnalle, varsinkin jos heidän suosionsa kasvaisi vielä enemmän. "Olisi varmaan rankkaa käydä töissä ja soittaa bändissä samaan aikaan", Yuki totesi ääneen mietteliäänä. Hän itse ei halunnut tehdä muuta kuin laulaa, hän omistaisi koko elämänsä biisien tekemiseen ja keikoilla kiertelemiseen.

[Nightingale]

Hajime Aizawa


Yuki kohotti kulmiaan kuullessaan hänen pohdintansa. "Ehh, vieläkö aiot opiskella lukion jälkeen? Itselleni riitti vain vuosi. Opiskelu on niin tylsää..." vokalisti totesi. Yukin kasvoille kohosi aavistuksen huolestunut ilme, ja sitten tämä jatkoi pohtivaan sävyyn: "Olisi varmaan rankkaa käydä töissä ja soittaa bändissä samaan aikaan."

Hajime tajusi heti, mikä Yukia huolestutti. Laulaja pelkäsi, että hän jättäisi bändin valmistuttuaan yliopistosta ja siirryttyään työelämään. Yuki oli oikeassa siinä, että töissä käyminen ja ammattilaismuusikkona oleminen oli huono yhdistelmä. Aika ei millään riittäisi kaikkeen, kun jossain välissä pitäisi myös hoitaa kaverisuhteita, harrastaa ja levätä. Ehkä Yuki pelkäsi myös sitä, että hän hankkisi vaimon ja lapsia, minkä jälkeen ammattimuusikon ura olisi taatusti poissuljettu vaihtoehto. Isä ei voinut olla poissa lastensa luota viikkokausia peräjälkeen. Tuo pelko oli kylläkin täysin turha, eihän Hajime halunnut sen paremmin vaimoa kuin lapsia, mutta sitähän Yuki ei voinut millään tietää. Eikä hän oikein voinut mennä ja kertoa, että haluaisi vaimon ja lasten sijaan mieluummin poikaystävän ja kissoja.

Hajime huokaisi ja siirsi katseensa mukia piteleviin käsiinsä. "En voi jättää koulutustani puolitiehen. Vanhempani eivät ikinä hyväksyisi, jos ilmoittaisin lopettavani opinnot tähän ja keskittyväni musiikkiin. Heidän mielestään muusikon ammatti ei ole mikään oikea ammatti. Diplomi-insinööri sen sijaan on. Muusikkoon verrattuna jopa psykologi kuulostaa järkevältä ammatilta heidän korvissaan."

Hajime piti pienen tauon, vilkaisi ystäväänsä ja jatkoi aavistuksen epäröivään sävyyn: "Ja no, kyllä minustakin on järkevää hankkia jokin ammatti itselleen. Ei ole kiva huomata kolmekymppisenä olevansa työtön muusikko vailla mitään koulutusta. Tiedät kyllä, kuinka epävarmaa musiikkibisnes on. Ei ole taattua, että meistä tulee missään vaiheessa niin suosittuja, että soittaminen pitää meidät leivän syrjässä kiinni. En halua pudota tyhjän päälle, Yuki."