Akiyoshi Higa
Aki tunsi sieraimissaan tutun kahvin hajun, kun Shou ilmaantui tarjotin kädessään olohuoneeseen. "Tässä oli nyt tätä kahvia. Tom voi maistaa jos haluaa, tuo on sinun kuppisi", ykköskitaristi ilmoitti ja ojensi kupit oikeille henkilöille. Aki sai kahvinsa mustana, vaikkei ollut tilannut. Shou taisi tietää hänestä yhtä sun toista, enemmän kuin hän kuvitteli. Shou tuntuikin olevan kova ihmistuntija, tämä tiesi melkein kaikista kaiken pelkästään tarkkailemalla heitä. Siksiköhän kitaristi oli aina niin poissaolevan nököinen?
Tom kiitti kahvistaan ja maistoi, juoma kuitenkin purskahti takaisin kuppiin. Toisen ilme oli tosi huvittava ja se sai Akin tyrskähtämään. "Ei kai se nyt noin pahaa ollut, ja siinä oli vielä maitoa", Aki sanoi ilkikurisesti ja joi omaansa kuin se olisi parasta juomaa maailmassa, ja se olikin. Hänelle. Kauhean harva tuntui juovan sitä. Ainakina Darrettessa oli erittäin vähän, jotka joivat sitä. Oliko hän muka ainoa? Höh.
Tom päätti vastata Akin kysymykseen, kuinka tämä oikein oli tutustunut Darretten laulajaan. Siihen tämä suhtautui varsin huvittuneesti. Aki nosti toista kulmaansa kysyvästi. "Varastin sen laukun. Se jotenkin onnistui mut sitten saamaan kiinni vaikka mulla oli etumatkaa tosi paljon", toinen selitti. Aki hymähti huvittuneena tarinalle. Oli todellakin Niyan tapaista joutua ongelmiin varkaan kanssa. Tarina oli huvittava sen takia, koska nyt Aki tunsi Tomin vähän paremmin. Jos hän olisi joskus tuolloin ollut paikan päällä, hän olisi luultavasti motannut varasta kuonoon. Nyt kun tiesi, ettei Thomas voinut elää muuten kuin varastamalla, tälle antoi vähän anteeksi.
