It's a small world

[OtakuCroco]

Junya Tanaka

Jos Hajimen seura oli teeskenneltyä, niin kuinka hyvä ystävyys heidän välillään loppujen lopuksi oli? Oliko se yksipuolista Junyan puolelta? Miksi Hajime vaivautui olemaan hänen ystävänsä, jos kerta teeskenteli? Oliko Junya itse ollut jotenkin liian tungehteleva, koska kuvitteli heidän olevan ystäviä eikä Hajime kehdannut sanoa, ettei hänen seura kelvannut?

"Olet epäilemättä oikeassa. Otan asian puheeksi Hajimen kanssa, kunhan olen ensin pyytänyt häneltä anteeksi", pikkuveli totesi palauttaen Junyan takaisin todellisuuteen epäileväisten kysymysten parista. Mies vain nyökkäsi vastaukseksi. "Ja kiitos, että sait minut näkemään, että olin toiminut väärin. Vaikka se ei ehkä tämänpäiväisen perusteella siltä vaikuta, Hajimen ystävyys on minulle tärkeää. En löydä helposti uusia ystäviä", Kazu tunnusti.

Junya arvosti Kazun tunnustusta ja että tällä oli rohkeutta myöntää virheensä. "Ei kestä." Junya totesi ja loi pikkuveljelleen pienen pienen lempeän hymyn, tuskin havaittavan. Sitähän varten isoveljet ovat, Junya jatkoi mielessään. Hän ei sanonut sitä ääneen, koska arveli pikkuveljen paheksuvan sitä ja pitävän häntä omahyväisenä sanoessaan jotain sellaista. Parempi vain pitää pahimmat mölyt mahassaan. Ainakin jotain isoveljellistä hän oli saanut aikaan tänä aikana, jona hän oli ollut taas kotona.

"Minä menen tästä kauppaan, jääkaapissa ei ole mitään", Junya totesi ja poistui Kazun ovelta. Hän tallusti raskain askelin alakertaan, otti tällä kertaa lompakon taskuunsa ja poistui asunnosta. Hän laittoi kätensä ulkotakkinsa taskuihin ja käveli mietteliäänä eteenpäin. Hänen täytyisi kysyä Hajimelta, oliko tämä kunnossa. Ehkei hän tänään kuitenkaan, huomenna sitten. Hajime vaikutti niin järkyttyneeltä ja vihaiselta, että halusi varmasti olla loppupäivän rauhassa.

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka

"Ei kestä", Junya kuittasi hänen kiitoksensa. Tämä näytti vähän siltä, että olisi halunnut lisätä jotain, mutta päätti sitten kuitenkin olla tekemättä sitä. Ja ehkäpä niin oli parempi. Kazuhirolla oli pieni kynnys muiden ihmisten kiittämiseen, joten oli parempi, ettei hänen kiitoksistaan tehty liian isoa numeroa.

"Minä menen tästä kauppaan, jääkaapissa ei ole mitään", Junya ilmoitti seuraavaksi ja lähti takaisin alakertaan hänen oveltaan. Kazu rypisti hienoisesti kulmiaan. Kuvitteliko hän vain vai oliko isoveli vaikuttanut hieman alakuloiselta? Ei kai tämä ollut ruvennut miettimään sitä, mitä hän oli sanonut tämän ystävyyssuhteesta Hajimeen?

Nyt kun Kazuhiro oli rauhoittunut, hän tajusi, ettei hänen olisi pitänyt mennä sanomaan Junyalle, ettei tämä tuntenut todellista Hajimea. Vaikka se oli osittain totta, ei ollut ollut hänen asiansa puuttua Hajimen ja Junyan väleihin, varsinkin kun hän tiesi, ettei Hajime salaillut asioita Junyalta ilkeyttään. Jos hän oli nyt kiistan tuoksinassa tokaisemillaan sanoilla saanut isoveljensä epäilemään Hajimea, hän oli oikeasti pahoillaan. Nyt, kun Junyan ja Hajimen välinen ystävyys oli selvinnyt hänelle, hän nimittäin tajusi, että Hajime oli mitä todennäköisimmin ainakin osittain vastuussa siitä, että Junya oli piristynyt ja jättänyt eronsa jo melko hyvin taakseen. Hajimella taas oli varmasti käyttöä hänen isoveljensä kaltaiselle kypsälle, kiltille ja lojaalille ystävälle - siitä nyt tietysti puhumattakaan, että ihastuksen tai kenties jopa rakkauden kohteen kanssa kinastelu aiheuttaisi toiselle sydänsurua.

Kazu ei vielä tiennyt, tunsiko Junya mitään muuta kuin ystävyyttä Hajimea kohtaan. Isoveli oli puolustanut Hajimea rohkeasti, mutta se ei yksinään merkinnyt mitään, sillä Junya oli sellainen ihminen, joka tekisi niin kenen tahansa ystävänsä tähden. Kazuhiron pitäisikin pitää tarkasti silmällä Junyaa silloin, kun he puhuivat Hajimesta, jotta hän saisi totuuden selville. Junya ei nimittäin ollut läheskään yhtä läpinäkyvä tunteidensa kanssa kuin Hajime, jos tällä nyt jotain romanttisia tuntemuksia ystäväänsä kohtaan oli. Miten Junya ei ollut vielä tajunnut, että Hajimella oli tunteita tätä kohtaan, oli Kazuhirolle täysi arvoitus, sen verran helppo hänen itsensä oli ollut havaita asioiden laita.

Tällä hetkellä Junya oli kuitenkin kaupassa, joten isoveljen tunteiden selvittäminen saisi jäädä myöhempään ajankohtaan. Oli myös liian aikaista ottaa yhteyttä Hajimeen. Oli parempi, että tämä sai vähän tyyntyä, ennen kuin hän ehdottaisi tapaamista riidan sopimiseksi. Niinpä Kazu päätti lukea kesken olevaa Ei appelsiini ole ainoa hedelmä -romaania, kunnes Junya palaisi, minkä jälkeen he voisivat kokata yhdessä illallista. Ehkä hän saisi jotain selville kokkauksen lomassa, ja jos ei, niin ainakin he viettäisivät yhdessä aikaa, mikä tekisi hyvää heidän veljessuhteelleen.