The Dream of Darrette

Rishou Makito

Aika oli kulunut hyvin nopeasti Shoun ja Hikan eron jälkeen. Oli jo joulukuun alku ja erosta oli kulunut suunnilleen kuukausi. Kitaristi oli päässyt suurimmaksi osaksi yli Hikan lähdöstä eikä hän enää kuluttuanut tunteja asian miettimiseen. Asia tuli hänen mieleensä ainoastaan iltaisin nukkumaan mennessä. Shou oli hyvillään siitä, että hän saattoi viettää päivänsä jopa normaalisti. Tietty kaikki rutiinit, joita hän oli tehnyt yhdessä Hikan kanssa, tuntuivat oudoilta tehdä yksin, mutta siihenkin tottui lopulta.

Ja kun hän oli päässyt Hikasta yli suurimmilta osin, hän saattoi keskittyä muihin ihmisiin ympärillä. Hän oli jokin aika sitten huomannut, ettei Thomasin ja Niyan väleissä ollut tapahtunut mitään edistystä, joten hän halusi tehdä jotain asian suhteen. Tom oli avautunut hänelle, kuinka tämä oli vihainen Niyalle eikä nuorempi ollut pitänyt tähän mitään yhteyttä missään vaiheessa. Nuorukainen tunsi olonsa loukatuksi ja hylätyksi, olihan Niya tämän ensimmäinen ihmiskaveri kaduilla elellessään.

Se mikä myös esti Tomin ja Niyan sovintoa oli se, ettei Niya edes tiennyt mitään Tomin vihanpidosta. Eikä tämä myöskään edes ollut tajunnut, mitä oli toiselle mennyt tekemään. Siksi Shou oli päättänyt järjestää pikku tapaamisen Tomin ja Niyan välillä asunnossaan. Thomas oli jo saapunut paikalle ja istuutunut sohvalle. Tämä oli kuitenkin tietämätön Darretten laulajan saapumisesta. Niyan pitäisi kohta puoliin jo saapuakin.

Siitä oli tovi, kun Shou oli nähnyt Tomin viimeksi. Hän oli vain kerran aikaisemmin nähnyt tämän vanhempiensa luokse muuton jälkeen, joten oli nyt selvästi nähtävissä toisen ulkoinen muodonmuutos. Thomasilta oli parturoitu tyylikkääksi tämän ainainen pörrö-takkutukka ja tällä oli siistimmät ja uudemmat vaatteet yllään. Nuorukainen ei näyttänyt yhtään siltä räsäiseltä pojalta, joka oli hänen luokseen jokin aika sitten majoittautunut. Oli mahtava nähdä, miten Alice ja Timmy olivat panostaneet kadonneeseen poikaansa.

"Mukava nähdä sinua pitkästä aikaa Thomas", Shou sanoi hymyillen. "Huomaan, että sinulla menee nyt paljon paremmin."
"Et ole kuitenkaan ainut, jonka olen kutsunut luokseni. Niya on myös tulossa tänne."

Thomas

Tom oli ollut hyvin innoissaan, kun oli saanut Shoulta kutsun vierailulle tämän kotiin. Siitä oli tovi, kun he olivat viimeksi nähneet. Shou oli ollut viimeksi heidän nähdessään murheen murtama Hikan takia. Hänen mielestään oli outoa, että kitaristit olivat eronneet niin ennalta-arvaamattomasti, mutta Shou oli sanonut, ettei heidän välillään ollut ollut enää tarpeeksi rakkautta. Heidänhän päätös se oli, ja niin kuin Aki oli hänelle sanonut, heidän piti olla vain Shoun tukena eikä tuomita tätä mitenkään.

Shou oli kuitenkin piristynyt sitten viime näkemän, ja tämä oli paljon hymyileväisempi. Darretten kitaristi oli selkeästi päättänyt päästä Hikan yli, ja se oli vain hyvä. Kakkoskitaristi oli ollut todella tökerö Shouta kohtaan, mikä pisti vihaksi.

"Mukava nähdä sinua pitkästä aikaa Thomas. Huomaan, että sinulla menee nyt paljon paremmin", Shou sanoi hänelle hymyillen, kun hän oli istuutunut olohuoneen sohvalle. "Samoin. Joo, Alice päätti tehdä mulle kunnon muodonmuutoksen. Aika tyylikäs, häh, vai mitä", Tom virnisti lopussa hyvillään. Hänellä oli nyt paljon varmempi olo kaiken suhteen, kun oli päässyt kiinni elämisen normeihin eikä erottunut muista ihmisistä juuri mitenkään.

Hän oli saanut läjän uusia vaatteita, kännykän, oppinut lukemaan hiukan ja Timmy oli jopa ostanut hänelle polkupyörän, jolla hän oli opetellut myös ajamaan. Pyörällä hän oli tullut nyt Shoun luokse. Niin paljon hän oli oppinut ja kokenut, että aika oli kulunut lähinnä niihin eikä hän ollut pahemmin päässyt käymään uusien ystäviensä luona. Alice oli opettanut hänelle kotona äidinkieltä, perus matikkaa ja kaikkea mitä tarvitsi yhteiskunnassa elämiseen.

"Et ole kuitenkaan ainut, jonka olen kutsunut luokseni. Niya on myös tulossa tänne", Shou sanoi sitten ja sai Thomasin kasvot valahtamaan vakavaksi. "Miks?" Hän ei ollut vieläkään antanut anteeksi Niyalle, joka oli vain dissannut hänen muiden hoiviin eikä ollut sen jälkeen ollut missään tekemisissä. "Mä en haluu nähdä sitä vaahtosammutin kokosta paskiaista enää ikinä."

Niya Fujiwara

Niya katseli paikallisbussin ikkunasta ulos ja heilutteli samalla jalkojaan. Kerrostalojen, kauppojen ja ihmisvilinän näkeminen teki hänet iloiseksi. Ennen yksityiskouluun joutumistaan hän ei ollut ajatellut mitään sen kummempaa kotikaupungistaan, mutta keskellä ei mitään vietetty aika oli saanut hänet arvostamaan suurkaupungin maisemia aivan uudella tavalla. Hän oli ehdottomasti kaupunki-ihminen, kuten maalle bändin kanssa tehty retkikin oli saanut hänet tajuamaan. Maaseutu oli maajusseille eikä hänen kaltaisilleen cooleille ja tyylikkäille nuorille miehille.

Onneksi hänen ei tarvitsisi joululoman jälkeen enää palata Black Knight'siin vaan hän saisi opiskella kotinsa lähellä olevassa lukiossa. Uudessa koulussa aloittaminen kesken lukuvuoden oli kyllä aika perseestä, koska kaikki muut olivat jo ehtineet tutustua toisiinsa ja ystävystyä. Toisaalta hän oli kyllä aina ollut hyvä soluttautumaan porukkoihin ja saamaan kavereita, joten eiköhän hän löytäisi mieleistään seuraa myös lontoolaislukiosta. Hän aloittaisi heti ensimmäisenä päivänään ohjausryhmäläisiinsä tutustumisen ja varmistaisi, ettei jäisi ulkopuoliseksi, vaikka olikin missannut syyslukukauden ja kaikki sen sosiaaliset riennot.

Nyt Niya oli kuitenkin matkalla tapaamaan vanhoja kavereita, tarkemmin sanottuna Shouta ja Tomia. Shou oli soittanut hänelle pari päivää sitten ja ehdottanut, että he voisivat hengata kolmisin tämän luona. Niya oli suostunut ilomielin, koska ei ollut nähnyt sen paremmin Shouta kuin Tomiakaan aikoihin. Hän oli vähän miettinyt, mitä Shoulle kuului eron jälkeen, tämä kun tuntui olleen kovin rakastunut Hikaan. Ilmeisesti ykköskitaristi oli kuitenkin jo päässyt asiasta aika hyvin yli, kun tämä kerran halusi nähdä kavereita.

Niyaa sen sijaan harmitti yhä kovasti, että Darrette oli menettänyt kakkoskitaristin. Hänelle ei ollut edes kerrottu kunnon syytä Shoun ja Hikan eroon. Kun hän oli kysynyt asiasta Akilta, tämä oli sanonut, että hänen pitäisi kysyä Shoulta itseltään, jos niin kovasti tahtoi tietää. Ei kuulemma ollut basistin tehtävä juoruilla Shoun asioista. Just joo! Niya oli kyllä varma, ettei Shouta olisi haitannut, vaikka Aki olisikin kertonut syyn hänelle. Hänhän oli myös Shoun kaveri, ja vieläpä paljon pitkäaikaisempi kuin Aki.

Niya mutristi itsekseen suutaan. Hänestä tuntui, ettei hänelle kerrottu nykyään yhtään mitään. Hänet oli jätetty Darrettenkin suhteen vähän sivuun, koska hän oli niin harvoin Lontoossa. Muut harjoittelivat keskenään eivätkä infonneet häntä mistään. Superärsyttävää! Niya oli kuitenkin päättänyt, että asiaan tulisi muutos nyt, kun hän oli vihdoin pääsemässä pois ongelmanuorten koulusta. Darrette oli hänen bändinsä ainakin yhtä paljon kuin muiden jäsenten.

Niya havahtui mieliharmistaan, kun bussi pysähtyi vain muutaman kymmenen metrin päässä Shoun kodista sijaitsevalle pysäkille. Niya pomppasi ylös istuimeltaan ja kiirehti ovesta ulos. Onneksi pari mummoa jäi myös tällä pysäkillä pois, muuten hän olisi saattanut ajaa epähuomiossa pysäkin ohi. Mummot myös liikkuivat sen verran verkkaisesti, että Niyakin ehti bussin ovesta ulos, vaikka oli istunut ihan linja-autan perällä. Olipa vanhuksistakin kerrankin jotain hyötyä.

Niyalta kesti vain kolme minuuttia kävellä Shoun kerrostalon ovelle. Näppäiltyään ykköskitaristin aiemmin hänelle tekstaamaan ovikoodin hän pääsi sisälle, ja pian hän olikin jo Shoun asunnon ovella soittamassa ovikelloa. Toivottavasti Shou muisti, että hän oli tulossa. Välillä tämä oli vähän hajamielinen ja unohteli asioita. No, jos tämä olisi päässyt unohtamaan asian, niin hänen saapumisensa saisi olla iloinen yllätys!

Rishou Makito

Tomin katse synkistyi hän mainitessa Niyan nimen. "Miks?" tämä kysyi pöyristyneenä. "Mä en haluu nähdä sitä vaahtosammutin kokosta paskiaista enää ikinä." Thomasin vihanpito oli ymmärrettävissä, mutta tällä ei ollut näköjään käynyt mielessäkään sopia asioita. "Ajattelin järjestää teidän saman katon alle, jotta voisitte puhua asiat halki. Niya on bändikaverini ja tulemme hengaamaan jossain välissä yhdessä kuitenkin, kunhan hän joululoman jälkeen pääsee pois Black Knight's:sta. Ja jos haluat tulla katsomaan bändin toimintaa ja olla mukana kanssamme, sinun pitää tulla toimeen Niyan kanssa."

Shou oli joskus kertonut heidän soittamasta musiikista Tomille ja tämä vaikutti olevan kovin kiinnostunut kaikista soittimista ja äänistä. Nuorukaisella oli ilmennyt olevan hyvä sävelkorva, sillä tämä muisti musiikkien sävelmät suurilta osin ulkoa. Jos Tom ryhtyisi soittamaan jotain, tämä oppisi nopeasti. Tom oli ollut todella innoissaan täällä ollessaan, kun oli päässyt kokeilemaan Shoun akustista kitaraa.

"Vaikka sanotkin, ettet halua nähdä Niyaa enää ikinä, tiedän asian vaivaavan sinua. En usko, että voit unohtaa mitä välillänne on tapahtunut. Olette kokeneet yhdessä kuitenkin jonkin verran asioita."

Shou aikoi vielä jatkaa Tomin vakuuttelua, mutta keskeytyi ovikellon soittoon. "Hän taisi tulla", hän totesi ja käveli ulko-ovelle. Hän avasi oven. Niya seisoi rappukäytävässä, kuten kitaristi oli olettanutkin. "Terve. Sisään vain. Tom onkin jo täällä", Shou tervehti ja teki tilaa Niyalle, jotta tämä pääsisi kapeaan eteiseen. Shou ei aikonut jäädä Tomin ja Niyan keskustelua kuuntelemaan, vaan halusi antaa näiden olla rauhassa keskenään. "Lähden käymään kaupassa. Huomasin jääteen loppuneen jääkaapista, joten haen lisää. Olkaa ihan rauhassa. Tom on olohuoneessa", Shou kertoi Niyalle, laittoi kengät ja ulkovaatteet päälleen ja lähti ulos.

Niya saattoi ihmetellä miksi hänellä oli niin kiire, mutta nuorempi ei yleensä ollut kovin välkky, joten tuskin sen kummemmin kyseenalaisti asiaa. Shou vain saattoi toivoa, että kaksikko saisi puhuttua asiat halki välillään, ja että asunto olisi hyvässä kunnossa hänen palattuaan. Ainakin Tom saattoi tulistuessaan olla aika villi tapaus, tämän käytöksestä ei voinut koskaan tietää.

Thomas

"Ajattelin järjestää teidät saman katon alle, jotta voisitte puhua asiat halki. Niya on bändikaverini ja tulemme hengaamaan jossain välissä yhdessä kuitenkin, kunhan hän joululoman jälkeen pääsee pois Black Knight's:sta. Ja jos haluat tulla katsomaan bändin toimintaa ja olla mukana kanssamme, sinun pitää tulla toimeen Niyan kanssa", Shou perusteli.

Tom väänsi suunsa mutruun. Hän halusi hengata enemmän Shoun ja Akin kanssa ja tulla näiden mukaan bänditreeneihin kuuntelemaan, sillä tämä oli kovasti innostunut Darretten musiikista ja soittamisesta ylipäätään. Ainoa miinus asiassa oli Niya. Hän oli vannonnut itselleen, ettei enää ikinä puhuisi tälle. Tämä viisveisasi hänen tunteistaan ja tuskin muisti edes hänen olemassa oloaan!

"Vaikka sanotkin, ettet halua nähdä Niyaa enää ikinä, tiedän asian vaivaavan sinua. En usko, että voit unohtaa mitä välillänne on tapahtunut. Olette kokeneet yhdessä kuitenkin jonkin verran asioita", Shou lisäsi. Tämä kyllä osui oikeaan sanoillaan. Niyaa kohtaan asettama viha ei unohtunut häneltä päiväksikään ja aina tämän ajattelu sai hänet vihaiseksi ja aggressiiviseksi. Hän saattoi purkaa sitä vain käymällä hurjan pitkän juoksulenkeillä.

Ovikello soi. "Hän taisi tulla", kitaristi sanoi ja meni avaamaan oven. Shou tervehti Niyaa normaalin ystävällisesti ja sanoi lähtevänsä samalla ovenavauksella kaupasta hakemaan jääteetä. Tom päästi ärsyyntyneen puuskahduksen. Se oli vain tekosyy, jottei tämän tarvitsisi kuunnella heidän välistä keskustelua, jos sellaista edes syntyisi alunperinkään.

Niya Fujiwara

Shou tuli avaamaan oven melkein heti ovikellon soittamisen jälkeen. "Terve. Sisään vain. Tom onkin jo täällä", kitaristi kertoi ja teki tilaa, jotta Niya mahtui ovesta sisään. Näemmä tämä ei ollut unohtanut, että hän oli tulossa. Hyvä niin. Niya inhosi sitä, kun hänet unohdettiin. Shoulle hän ei kuitenkaan yleensä suuttunut asiasta, koska hajamielisyys oli osa tämän luonnetta eikä tämä mahtanut mitään sille. Sitä paitsi Shou oli hänen vanhin ja paras ystävänsä, joten tämä sai joitain erityisoikeuksia muihin hänen kavereihinsa verrattuna.

"Lähden käymään kaupassa. Huomasin jääteen loppuneen jääkaapista, joten haen lisää. Olkaa ihan rauhassa. Tom on olohuoneessa", Shou ilmoitti yllättäen ja rupesi vetämään ulkovaatteita päälleen. Niya katsoi ystäväänsä oudoksuen. Hän oli tuskin päässyt ovesta sisään ja saanut kenkänsä ja takkinsa riisuttua, kun toinen keksi lähteä asioille. Ikään kuin ilman jääteetä ei muka olisi pärjännyt. No, Shou oli joskus outo.

Puettuaan päälleen Shou häipyi ovesta ulos. Niya puolestaan suuntasi peremmälle asuntoon. Tom istui olohuoneen sohvalla ja näytti jostain syystä hyvin huonotuuliselta. Ehkä tätä ärsytti se, että Shou oli saanut yhtäkkisen päähänpiston lähteä kauppaan kesken heidän tapaamisensa.

Niya lysähti muitta mutkitta istumaan Tomin viereen. "Onks Shoulle tullut eron takia jääteeriippuvuus vai onko se vain oma kummallinen ittensä? Se kyl osaa olla vitun outo välillä. Mut ei se haittaa, se on silti mun paras frendi. Siihen voi aina luottaa joka asiassa. Se on auttanut muakin ainakin sata kertaa."

"Outo juttu muuten se Hikan ja Shoun ero. Ne vaikutti niin rakastuneilta. Olin ihan varma, että ne menis muutaman vuoden päästä naimisiin ja adoptois Kiinasta kakaran tai ainakin ottais yhessä kissan. Tiedätkö sä, miks ne eros? En oo viittiny kysyä suoraan Shoulta, kun aattelin, et se saattaa olla arka paikka sille."

Thomas

Oli pikku tovin hiljaista Shoun lähdön jälkeen, kun Niya riisui talvivaatteitaan yltään. Sitten kuului läheneviä askelia. Tom ei kohdistanut katsettaan nuorempaansa, kun tämä muitta mutkitta lysähti sohvalle hänen viereensä. "Onks Shoulle tullut eron takia jääteeriippuvuus vai onko se vain oma kummallinen ittensä? Se kyl osaa olla vitun outo välillä. Mut ei se haittaa, se on silti mun paras frendi. Siihen voi aina luottaa joka asiassa. Se on auttanut muakin ainakin sata kertaa", Niya höpötti.

Mun mielestä sä et ansaitse sen ystävyyttä, Tom vastasi mielessään vihaisena. Hänen ei tehnyt mieli vieläkään luoda katsetta nuoreen laulajaan. Hän alkoi vituttamaan heti kun toinen oli avannut suunsa. Niya ei edes tiennyt mitään hänen vihanpidostaan eikä edes tiennyt tehneensä mitään väärää. Huomasi miten yhdentekevää Niyalle oli, että oliko hän elossa vai ei. Haista paska!

"Outo juttu muuten se Hikan ja Shoun ero. Ne vaikutti niin rakastuneilta. Olin ihan varma, että ne menis muutaman vuoden päästä naimisiin ja adoptois Kiinasta kakaran tai ainakin ottais yhessä kissan. Tiedätkö sä, miks ne eros? En oo viittiny kysyä suoraan Shoulta, kun aattelin, et se saattaa olla arka paikka sille." Niya vain jatkoi hölöttämistään eikä välittänyt mitään Tomin mykkäkoulusta.

Tomilla saattaisi minä hetkenä hyvänsä katketa verisuoni päästä, niin vihaiseksi hän alkoi käydä. Tunne vai pulppusi pulppuamistaan hänen rinnassaan eikä menisi kauaa siihen, kun se vyöryisi ulos. Nytkin suun kiinni pitämisessä oli vaikeaa. Eikä hän lopulta voinut olla kuittaamatta Niyan sanoja. "Miks mä kertoisin sulle? Se on Shoun oma asia ja kertoo jos ite haluaa. Jos se ei sulle pahemmin avaudu, niin vika taitaa olla sussa, kun oot niin paska frendi." Tom loi nyt viimeinkin vihasta palavan katseensa Niyaan. Että tämä näytti ärsyttävän tietämättömältä ja välinpitämättömältä mistään asiasta. Tätä vain kiinnosti vaatteet ja meikkaaminen ja kuinka hyvältä tämä joka tunnilla näytti.

Niya Fujiwara

Tom ei vastannut mitään. Niya katsoi kysyvästi vieruskaveriaan. Tämä näytti yhä ärtyneeltä. Ihan kuin olisi ollut Niyan vika, että Shou oli keksinyt rynnätä kauppaan heti, kun hän oli ehtinyt paikalle. Sitä paitsi hänen seuransa olisi kyllä pitänyt riittää Tomille ihan hyvin. Hän oli erinomaista seuraa, vaikka itse niin sanoikin.

Niya oli juuri avaamassa suutaan kysyäkseen, mikä Tomia riepoi, kun tämä puuskahti: "Miks mä kertoisin sulle? Se on Shoun oma asia ja kertoo jos ite haluaa. Jos se ei sulle pahemmin avaudu, niin vika taitaa olla sussa, kun oot niin paska frendi." Sanoja säesti vihamielinen katse. Ikään kuin Niya olisi kaverin sijaan ollut Tomin vihamies.

"Mitä vittua? Mitä sä muka tiiät meidän ystävyydestä? Mä olen hyvä kaveri Shoulle! Sitä paitsi mä oon tuntenut sen aika vitun paljon kauemmin kuin sä!" Niya kivahti tuohtuneena. Miten Tom kehtasi väittää, että hän oli huono ystävä Shoulle? Vaikka hän ei ollutkaan pystynyt tapaamaan Shouta niin usein kuin olisi halunnut, koska oli niin harvoin Lontoossa, hän oli kyllä kiinnostunut ykköskitaristin asioista. Nytkin erosta kuultuaan hän oli pohtinut, miten Shou pärjäili, ja suunnitellut piristävänsä tätä jotenkin, kunhan pääsisi seuraavan kerran Lontooseen.

Muutenkaan Niya ei ymmärtänyt, mikä Tomia riepoi. Tämä käyttäytyi hämmentävän kiukkuisesti häntä kohtaan. Ikään kuin hän olisi tehnyt jotain tälle. "Mikä vittu sun ongelma oikeesti on? Oot ollu kuin perseeseen ammuttu karhu siitä asti, kun mä tulin. Luulis, että oisit ilonen, kun päästään pitkästä aikaa näkemään, mut ei! Ilkeilet vain, minkä kerkiät. Vittu sun kanssas!"

Thomas

"Mitä vittua? Mitä sä muka tiiät meidän ystävyydestä? Mä olen hyvä kaveri Shoulle! Sitä paitsi mä oon tuntenut sen aika vitun paljon kauemmin kuin sä!" Niya tuohtui. "Millään ajalla ei oo mitään merkitystä, jos ystävyyden laatu on samalla tasolla kun lehmän paska", Tom kommentoi ärtyneenä.

"Mikä vittu sun ongelma oikeesti on? On ollu kuin perseeseen ammuttu karhu siitä asti, kun mä tulin. Luulis, että oisit ilonen, kun päästään pitkästä aikaa näkemään, mut ei! Ilkeilet vain, minkä kerkiät. Vittu sun kanssas!"

"Ai mikä ongelma mulla on??" Tom pyöritteli silmiään. "SÄ OOT MUN ONGELMA, SAATANA!!" Tom rääkäisi ja sanojensa päätteeksi tuuppasi Niyaa kämmenellään. Nyt hän viimeinkin räjähti, eipä mennyt kauaa. Hän oli kytenyt katkeruuttaan ja vihaansa niin pitkään, että sitä oli mahdotonta enää kontrolloida. Ja vielä kun Niya oli niin saatanan kujalla kaikesta ja kuvitteli olevansa maailman pyhin ihminen!

"Ihan kui sä et olisi tehnyt mitään väärää! Tuut vaan hölöttämään muina miehinä muiden asioista ja voivottelet ku kukaan ei kerro sulle mitään! HAISTA PASKA, JUMALAUTA SAATANA. Sä oot mädin tyyppi jonka tiiän!"

Niya Fujiwara

"Millään ajalla ei oo mitään merkitystä, jos ystävyyden laatu on samalla tasolla kun lehmän paska", Tom tiuskaisi. Lehmän paska! Miten Tom kehtasi! Niyan ystävyys Shouta kohtaan ei todellakaan ollut samalla tasolla kuin lehmän paska! Jos olisi ollut, Shoukin olisi ihan takuulla sanonut jotain asiasta, eikä Niya ollut ikinä kuullut tämän huulilta puolta valituksensanaakaan heidän ystävyydensä laadun suhteen. Tom oli vain keskenkasvuinen idiootti ja purki omaa huonoa tuultaan ilman syytä Niyaan.

"Ai mikä ongelma mulla on? SÄ OOT MUN ONGELMA, SAATANA!" Tom karjaisi vastaukseksi hänen kysymykseensä ja tönäisi häntä kädellään kauemmas itsestään. "Ihan kui sä et olisi tehnyt mitään väärää! Tuut vaan hölöttämään muina miehinä muiden asioista ja voivottelet ku kukaan ei kerro sulle mitään! HAISTA PASKA, JUMALAUTA SAATANA. Sä oot mädin tyyppi jonka tiiän!"

"Haista ite paska, vittu! Sä et puhu mulle noin! Etkä todellakaan töni mua! Muhun ei pureta ärtymystä kuin johonkin nukkeen! Jos sä et osaa käyttäytyä kunnolla, niin painu vittuun ja pysy siellä!" Niya kiljui. "Mä luulin, et olis kiva nähä sua pitkästä aikaa, mutta sä ootkin nykyään ihan paska tyyppi. Nousiko pissa päähän, kun pääsit pois kadulta vai ootko muuten vain tollanen vittunaama ja paskapää?"

Thomas

Niyan silmät laajenivat järkytyksestä, kun hän oli verrannut tämän ystävyydenlaatua lehmänpaskaan. "Haista ite paska, vittu! Sä et puhu mulle noin! Etkä todellakaan töni mua! Muhun ei pureta ärtymystä kuin johonkin nukkeen! Jos sä et osaa käyttäytyä kunnolla, niin painu vittuun ja pysy siellä!" Niya kiljui vastaukseksi.

"Kuka täällä ei käyttäydy kunnolla? Paraskin puhuja, saatana!" Tom karjui takaisin. "Mä luulin, et olis kiva nähä sua pitkästä aikaa, mutta sä ootkin nykyään ihan paska tyyppi. Nousiko pissa päähän, kun pääsit pois kadulta vai ootko muuten vain tollanen vittunaama ja paskapää?" Niya huusi.

Tomin päässä napsahti. Hän tarrasi Niyan paidankauluksesta, kaatoi tämän kumoon ja painoi käsillään tätä koko painollaan sohvaa vasten. "SÄ TÄÄLLÄ SE PASKANEN KUSIPÄÄ OOT!! SÄ SE SAATANA HEIVASIT MUT TUNTEMATTOMIEN HUOMAAN JA LÄHIT MENEE!! Etkä vittu voinut edes välillä käydä kattomassa tai ottanu yhteyttä mitenkään! Oisin ymmärtänyt, jos vittu et ois pystyny, mut sainki saatana kuulla, ettet ole ees kysellyt mitään mun perään!!" Tom räyhäsi kurkku suorana ja tunsi miten hänen kitalakensa alkoi turtua kaikesta huutamisesta. Hän ei kuitenkaan aikonut hiljentyä, nyt kun viimeinkin saisi puhua suunsa puhtaaksi. "OLI SIINÄKIN KAVERI, JUMALAUTA!! Sitten sä tuut tänne ja leikit kun mitään ei ois tapahtunut!! MERKKASINKO MÄ SULLE YHTÄÄN MITÄÄN??" Viimeisen lauseensa jälkeen hänen silmänsä kostuivat. Vittu, ei hän saatana rupeaisi itkemään Niyan nähden.

Tom hiljentyi lopulta. Hänen kätensä oli alkanut vapista kaikesta huutamisesta, joten hän päästi Niyasta lopulta irti ja vetäytyi pois tämän luota. Hän käänsi selkänsä Niyalle, koska ei voinut katsoa enää tämän typerää naamaa.

Niya Fujiwara

"Kuka täällä ei käyttäydy kunnolla? Paraskin puhuja, saatana!" Tom karjui vastaukseksi. Sitten tämä vaikutti menettävän tyystin kaiken itsehillintänsä, sillä tämä tarttui häntä t-paidan kauluksista ja kaatoi hänet kumoon sohvalle. Niya yritti pyristellä irti ja takaisin pystyasentoon, mutta Tom piteli häntä tiukasti vasten sohvaa eikä Niya päässyt ylös.

"SÄ TÄÄLLÄ SE PASKANEN KUSIPÄÄ OOT!! SÄ SE SAATANA HEIVASIT MUT TUNTEMATTOMIEN HUOMAAN JA LÄHIT MENEE!! Etkä vittu voinut edes välillä käydä kattomassa tai ottanu yhteyttä mitenkään! Oisin ymmärtänyt, jos vittu et ois pystyny, mut sainki saatana kuulla, ettet ole ees kysellyt mitään mun perään!!" Tom raivosi. Niyaa alkoi hiljalleen vähän pelottaa. Tom oli niin vihainen, että tämä saattaisi tehdä mitä tahansa, eikä Niya kykenisi heikompana puolustautumaan.

"OLI SIINÄKIN KAVERI, JUMALAUTA!! Sitten sä tuut tänne ja leikit kun mitään ei ois tapahtunut!! MERKKASINKO MÄ SULLE YHTÄÄN MITÄÄN??" Viimeisen lauseen kohdalla Tomin ääni särähti oudosti, ja kun Niya katsoi tätä, hän huomasi yllätyksekseen vanhemman silmissä kyyneleitä. Lisäksi tämän kädet, jotka yhä puristivat hänen paidankaulustaan, olivat alkaneet täristä hienoisesti. Mitä vittua? Miksi se nyt yhtäkkiä vaikuttaa siltä kuin voisi puhjeta itkemään hetkenä minä hyvänsä?

Niyan yhä tuijottaessa Tomia ihmeissään tämä päästi äkisti irti hänestä ja vetäytyi kauemmas. Niya nousi hitaasti istumaan ja katsoi varuillaan Tomia tai tarkemmin sanottuna tämän häneen päin käännettyä selkää. Tomin mieliala vaikutti vaihtuneen raivosta vetäytymiseen ja masennukseen. Varmuuden vuoksi Niya kuitenkin otti vähän lisää etäisyyttä vanhempaan. Hän ei halunnut joutua uudelleen lintatuksi vasten sohvaa.

Äkillisen hiljaisuuden vallitessa Niya rupesi harkitsemaan Tomin sanomia asioita. Hänen ensireaktionsa oli kiistää suoralta kädeltä toisen väitteet hylkäämisestä ja välinpitämättömyydestä, mutta hän pakottautui oikeasti pohtimaan, voisiko toisen sanoissa olla perää. Harmikseen hän joutui myöntämään, että Tomilla taisi olla pointti. Hän oli tosiaan jättänyt Tomin ventovieraiden huoleksi eikä ollut pitänyt yhteyttä tähän, vaikka olisi helposti voinut. Ei ihme, että Tom oli kyrpiintynyt häneen.

"Sori. Sä oot oikeessa, olin paska kaveri sulle, kun en kysellyt yhtään kuulumisia enkä käynyt kattomassa sua, kun olin täällä Lontoossa käymässä viikonloppuna", Niya myönsi vaisuna. "En tiiä, miks tein niin. En mäkään olis halunnu tulla hylätyksi tolla tavalla. Jotenkin vaan aattelin, että Shou ja Aki pitää susta huolta eikä mun tartte ottaa mitään vastuuta. Oon aika huono vastuun kanssa. Yleensä yritän vaan vältellä sitä."

Thomas

Heidän välilleen lankesi pitkä hiljaisuus. Tom oli olettanut Niyan kieltävän kaiken ja haukkuvan häntä lisää pitääkseen oman egonsa korkeammalla, mutta tämä oli hänen yllätyksekseen ihmeen hiljaa. Toivottavasti tämä oli viimeinkin tajunnut, mistä hänen katkeruutensa ja vihanpitonsa kumpusi. Tilanteen hiljaisuus antoi myös aikaa Tomille kasata itsensä. Hän nieleskeli raivoisasti esille pyrkivät kyyneleet. Hän oli muhinut raivoisia ajatuksiaan niin pitkään, että hänelle iski jonkinmoinen huojennus saatuaan purettua kaikki ulos.

"Sori. Sä oot oikeessa, olin paska kaveri sulle, kun en kysellyt yhtään kuulumisia enkä käynyt kattomassa sua, kun olin täällä Lontoossa käymässä viikonloppuna", Niya lopulta sanoi hiljaa. En tiiä, miks tein niin. En mäkään olis halunnu tulla hylätyksi tolla tavalla. Jotenkin vaan aattelin, että Shou ja Aki pitää susta huolta eikä mun tartte ottaa mitään vastuuta. Oon aika huono vastuun kanssa. Yleensä yritän vaan vältellä sitä."

"Onneks olkoon, hyvin onnistuit siinä", Tom kommentoi kylmästi. Hän ei yhtään olisi ihmetellyt, jos joku päivä Niya jäisi ilman yhtään ystävää. Tämä vain meni mielensä mukaan. Kun hän oli niin sanotusti 'rikki', Niya ei ollut halunnut enää leikkiä hänen kanssaan. Sen lisäksi, että Niya oli hylännyt hänet, tämä oli antanut hänelle pakit mahdollisimman röyhkeällä tavalla. Tämä oli käyttänyt häntä hyväkseen tyydyttääkseen himonsa, kun taas hänellä oli ollut tunteita pelissä. Sitä asiaa hän ei ottaisi enää puheeksi. Niya ei ollut kiinnostunut hänestä missään mielessä, joten se siitä.

Kunhan hän olisi saanut raivonsa tyydytettyä, hän voisi hengata rauhassa Akin ja Shoun kanssa, vaikka Niya hääräisikin ympärillä. Kiitti, Shou. Sain sanottua mitä halusin. Kyllä se tuntuu paljon paremmalta, vaikka Niya ei vieläkään tunnu ottavan mua tosisssaan.

Niya Fujiwara

"Onneks olkoon, hyvin onnistuit siinä", Tom tiuskaisi kylmästi vastaukseksi. Niya mutristi suutaan. Ei Tomin olisi tarvinnut olla noin ilkeä häntä kohtaan. Hänhän pyysi anteeksi. Eikä hän ollut muutenkaan pahuuttaan hylännyt Tomia. Hän ei vain jotenkin ollut tajunnut ajatella, että hänen pitäisi olla vanhemman tukena, kun tämä oli äkisti uudessa paikassa ja uusien ihmisten ympäröimänä.

Hyvin Tom vaikutti kuitenkin loppujen lopuksi pärjänneen, vaikka tämä olikin hänelle kärttyinen. Sotkuisen tukkapehkon tilalle oli tullut tyylikäs kampaus, ja rääsyiset vaatteet olivat vaihtuneet upouusiin kuteisiin. Tämä oli myös saanut parantuneen ravinnon lisäksi vähän lisää massaa. Kaikista parannuksista lieni kiittäminen paitsi Shouta myös Tomin vanhempia, jotka halusivat selvästi panostaa kauan kadoksissa olleeseen poikaansa nyt, kun tämä oli vihdoin löytynyt.

"Sä näytät hyvältä. Et enää muistuta yhtään katulasta", Niya totesi ääneen. "Onko sun porukat kivoja?" hän kysäisi perään kokeilevasti. Hän ei voinut muuttaa aiempia tekojaan, mutta hän voisi yrittää jatkossa olla parempi kaveri Tomilla, ja mikäpä oli parempi hetki aloittaa kuin nykyhetki.