Let's take the clothes off!

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka

Bändikaverien reaktiot eivät ainakaan parantaneet Kazuhiron mielialaa. Sekä Shou että Hika tuijottivat häntä suu auki kuin kaksi vähämielistä, kun taas Akilla oli kasvoillaan niin outo ilme, että edes Kazu ei saanut selvää sen merkityksestä. Hän saattoi kuitenkin arvata, että basisti oli sisäisesti purskahtamaisillaan nauruun, eikä hän tällä kertaa voinut kamalasti syyttää bänditoveriaan siitä. Hän olisi itsekin purskahtanut nauramaan halveksivasti asulle, ellei olisi ollut niin närkästynyt siitä, että hänen oletettiin pukeutuvan moiseen asukokonaisuuteen.

Aki lähti äkkinäisesti kohti keittiötä, mitä ilmeisimmin nauraakseen hänelle kaikessa rauhassa. Kazuhiro tuhahti pahantuulisesti itsekseen, kääntyi ympäri ja syventyi kahden muun pukupussin sisältöön. Benjiron onneksi niissä olevat asut eivät näyttäneet olevan yhtä karmeita kuin hänen yllään oleva.

Kazuhiro riisui kammottavan punamustan virityksen yltään ja puki mustavalkoisen asukokonaisuuden päälleen. Hika kuului kysyvän keittiön suunnalla Akilta, mitä tämä puuhaili, mutta Kazu ei vaivautunut kääntymään katsomaan, mistä oli kyse. Sen sijaan hän asteli Shoulta vapautuneen kokovartalopeilin ääreen katsomaan, näyttikö nyt vähän vähemmän katuhuoralta kuin ensimmäisessä asussaan. Tyydytyksekseen hän totesi, että näytti. Itse asiassa mustavalkoinen asu oli kaikessa yksinkertaisuudessaan varsin hyvännäköinen yllä, vaikka Kazuhiro ei ollutkaan aikeissa myöntää sitä Benjirolle.

[Akiyoshi Higa]

Akiyoshi Higa

Oven ramppaaminen edestakaisin loppui kuitenkin kuin seinään, kun Aki äkkäsi Hikan ovella tuijottelemasta häntä pää uteliaasti kallellaan. "Mitä ihmettä sinä oikein teet, Aki?" Kysymys sai basistin mutristamaan suunsa tyytymättömästi suppuun sekä kasvojen ilmeen muuttuvan jotenkin tyhjämäiseksi. Ihan kuin hänet olisi yllätetty jostain oudosta pahanteosta, mikä kyllä oli totta basistin näkökulmasta katsottuna.

Ei mennyt kauaakaan, kun Shoukin tuli ovelle kurkkimaan hänen tekemisiään ja näytti huvittuneelta. Akista alkoi tuntua kuin nuo kaksi lukisivat hänet likaisia ajatuksiaan ja pitäisivät häntä pilkkanaan. ”Um… Äh…um…” Aki änkytti koettaessaan miettiä järkevää selitystä järjettömälle käytökselleen. Hän ihmetteli itsekin, miksi käyttäytyi tällä tavalla. Kaikki oli täysin sen Kazun syytä! Nyt hän joutui naurunalaiseksi.

Äkisti basisti vilkaisi sivuviistossa takanaan olevaa ovensaranaa. ”Testasin vaan tätä ovea toimiiks se kunnolla, saranassa on näköjään liian vähän öljyä…” hän mutisi vastaukseksi ja vältteli kahden kitaristin oudoksuvia katseita. Ei ihminen voinut hävetä itseään näin kamalasti tällaisessa typerässä tilanteessa! Menkää pois jo, tää on tarpeeks nöyryyttävää.

Jotta hän ei näyttäisi yhtään enempää oudommalta, Aki nousi ylös, putsasi takalistoaan ja ryhtyi kaatamaan kuppiin itselleen lisää vahvaa mustaa kahvia.

[Nightingale]

Hirotaka Yoshida

Shou liittyi hänen seuraansa ovenrakoon tuijottamaan kysyvästi Akia. Kazuhiro sen sijaan päätti jättää heidän touhunsa huomiotta ja keskittyä uusiin asuihinsa. Kun Hika vilkaisi vaivihkaa rumpalin suuntaan olkapäänsä yli, hän huomasi tämän vaihtavan punamustasta asukokonaisuudesta mustavalkoiseen, joka näytti huomattavasti enemmän toisen tyyliseltä kuin ensin mainittu.

Aki ei näyttänyt erityisemmin pitävän itseensä kohdistuvista uteluista, mikäli suun mutristumisesta saattoi mitään päätellä. Jostakin syystä basistin vastaus tuli kuitenkin pikemminkin noloon kuin vihaiseen sävyyn. ”Um… Äh…um…” Aki änkytti saamatta kokoon mitään järkevää selitystä. Äkisti tämä kuitenkin vilkaisi ovensaranaa kohti ja mutisi sitten katseita vältellen: ”Testasin vaan tätä ovea toimiiks se kunnolla, saranassa on näköjään liian vähän öljyä…”

Sen sanottuaan basisti nousi jaloilleen, putsasi takamuksensa roskista ja alkoi kaataa itselleen kahvia. Hika kääntyi katsomaan kysyvästi Shouta. Oliko hän muka ainoa, jonka mielestä Aki käyttäytyi vähän hassusti? Ja entäs tuo selitys sitten? Jopa Hikan mielestä se kuulosti kaikkea muuta kuin uskottavalta, varsinkin, kun Aki oli vältellyt kohtaamasta heidän silmiään.

[Rishou Makito]

Rishou Makito

Aki näytti nolostuneelta. Jos tämä olisi ollut täysin oma itsensä, tämä olisi vastannut Hikalle äkäisempään sävyyn tai sitten käskenyt suoraan olemaan puuttumatta tämän asioihin. Nyt kuitenkin basistilla näytti olevan todella vaikeaa vastauksen etsimisessä, tämä vain mumisi jotain omituista, varsinkin viimeinen selitys kuulosti todella epäuskottavalta. ”Testasin vaan tätä ovea toimiiks se kunnolla, saranassa on näköjään liian vähän öljyä…”

Shou kohautteli olkiaan ja nosteli kulmansa taivaisiin kohdatessaan poikaystävänsä kysyvän katseen. Hän tiesi yhtä vähän kuin Hikakin eikä hän osannut lukea basistin ajatuksia. Hän osasi lukea ihmisten eleitä ja kasvojen ilmeitä, muttei ajatuksia.

Lauseensa jälkeen Aki nousi takamustaan putsaten ylös ja kaatoi itselleen lisää kahvia. Shou palasi soittohuoneeseen päätään pudistellen ja huomasi Kazuhiron vaihtaneen asustettaan, joka näytti paljon enemmän tämän tyyliseltä kuin se edellinen. ”Tuo näyttää hyvältä”, Shou hymyili rumpalille ystävällisesti, vaikkakin väsyneet silmät näyttivät aavistuksen elottomilta, mutta sehän oli tässä tilanteessa täysin normaalia.

Raitatukka palasi omalle paikalleen ja vaihtoi seuraavan mustapunaisen asunsa edellisen tilalle. Se oli hiukan omituisempi, koska ei oikein tiennyt, kuinka päin se pitäisi pukea päälle. Siinä oli niin paljon nauhoja, vöitä ja nyörejä, että oli vaikea löytää paidan helmaa laisinkaan. Tiukissa punamustissa housuissakin oli niin paljon remmejä, että ne juuttuivat joka paikkaan kiinni. Asuste kuitenkin näytti ihan hyvältä, vaikkei Shoulle olisi koskaan tullut mieleenkään pitää tällaisia vaatteita.

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka

”Testasin vaan tätä ovea toimiiks se kunnolla, saranassa on näköjään liian vähän öljyä…” Aki kuului vastaavan Hikan uteluihin. Kazuhiro vilkaisi kulmat koholla olkapäänsä yli basistin suuntaan. Akin äänensävy oli ollut jotenkin kummallinen, vähän kuin nolostunut, eikä selityksen sisältö ollut omiaan ainakaan vähentämään epäilyksiä. Rumpali päätti kuitenkin olla välittämättä bänditoverinsa oudosta käytöksestä, sillä tiesi, että hänen puuttumistaan toinen ei ainakaan kaivannut. Luultavasti he päätyisivät taas vain riitelemään keskenään. Sitä paitsi mitäpä se Kazua liikutti, jos Aki sattui käyttäytymään vähän oudosti? Eihän tämä edes ollut ensimmäinen kerta...

Kazuhiro kääntyi takaisin peiliin päin tarkastelemaan mustavalkoista asuaan. Sivusilmällä hän huomasi Shoun palaavan keittiön ovelta takaisin olohuoneeseen, muttei kiinnittänyt toiseen mitään huomiota, ennen kuin tämä avasi suunsa. ”Tuo näyttää hyvältä”, ykköskitaristi kehui. Kazu siirsi silmänsä peilistä bänditoverinsa kasvoihin, joita koristi ystävällinen hymy. Hymyn sijaan rumpalin katse kiinnittyi kuitenkin mustiin varjoihin Shoun silmien alla sekä tämän silmien väsyneeseen, melkein ahdistuneeseen ilmeeseen.

"Kiitos", Kazuhiro vastasi koruttomasti ja nyökäytti päätään hitusen. Hänen silmänsä mittailivat kuitenkin edelleen Shoun kasvoja, joilla näkyviä huolen merkkejä oli vaikea olla huomaamatta. Tai ainakin Kazun oli, muut sen sijaan eivät olleet tainneet vielä havaita mitään tavallisesta poikkeavaa. Mikäköhän Shoulla on? Pitäisikö minun kysyä? Emme ole erityisen läheisiä, mutta toisaalta hän on viime aikoina auttanut minua hienovaraisesti useampaankin otteeseen, vaikken ole pyytänyt apua häneltä. Taidan olla hänelle velkaa edes sen verran, että kysyn, haluaako hän jutella, jos jossain välissä tulee sopiva tilaisuus. Shou on sentään tästä porukasta minulle läheisin Niyan jälkeen...

[Akiyoshi Higa]

Akiyoshi Higa

Shou ja Hika lähtivät keittiöstä muualle, onneksi. Aki pureskeli alahuultaan katsoessaan kahvikuppinsa mustaa sisältöä. Hän ei yleensä juurikaan välittänyt siitä, mitä toiset ajattelivat, mutta tämä tilanne oli erilainen, ainakin hänen päänsä sisällä. Olihan tullut kohdalle ennenkin tilanteita, joissa hän oli jostain ihmeen syystä katsonut paljasta miehen pintaa pidempään kuin tavallisesti, mutta ei kai sen pitäisi homouteen liittyä? Ei hän ollut homo, ei takuulla. Ainoat varsinaiset homot tässä bändissä olivat Shou ja Hika, jotka eivät koskaan voineet pitää näppejä irti toisistaan. Ellei sitten homous ollut tarttuvaa…

Basisti meni kananlihalle pelkästä ajattelusta. Hän joi kerralla haalean kahvin sisuksiinsa, heitti astian tiskialtaaseen ja painui soittohuoneen poikki ulos. Matkallaan hän oli vilkaissut Kazua, jonka oli sivusilmällään huomannut vaihtaneen vaatteensa toisiin, onneksi. Häntä olisi vaivannut vielä enemmän, jos hän olisi taas jäänyt tuijottamaan.

Pihalle päästyään Aki sytytti tupakan uudella pääkallo kuvioisella sytkärillään ja antoi nikotiinin maun vallata suun ja keuhkot. Ohi vilisi vähän väliä autoja ja pyöräilijöitä, jokunen mummokin kömpi rollaattorin kanssa lähikioskille ostamaan arpoja.

[Nightingale]

Hirotaka Yoshida

Shou kohautteli olkiaan ja kulmiaan sen näköisenä, ettei tiennyt yhtään Hikaa paremmin, mikä Aki vaivasi. Sitten ykköskitaristi palasi olohuoneeseen. Hika seurasi perässä, koska hänestä vaikutti siltä, ettei Aki halunnut kenenkään tuijottavan kahvinjuontiaan. Ehkäpä basisti palautuisi normaaliksi, jos saisi olla hetken rauhassa.

”Tuo näyttää hyvältä”, Shou kehui Kazuhiron mustavalkoista asua hymyillen. Kazuhiro vastasi kiittämällä ja nyökäyttämällä päätään aavistuksen verran. Hika hymyili itsekseen. Shou oli aina niin ystävällinen kaikille, jopa Kazuhirolle, johon Hika itse ei pahemmin uskaltanut ottaa kontaktia. Shou oli sydämensä sisimpiä sopukoita myöten hyvä ihminen - ja totta kai myös täydellinen poikaystävä.

Shou siirtyi koettamaan mustapunaista asua, jossa oli uskomattoman paljon vöitä, remmejä, nauhoja ja muita yksityiskohtia. Asu kuitenkin sopi Hikan mielestä erinomaisesti toiselle, vaikkei tämä tavallisesti käyttänytkään ihan noin monimutkaisia vaatteita. Erityisesti tiukat punamustat housut toivat Shoun alavartalon parhaat puolet esiin. Hika päätti lausua ajatuksensa ääneen: "Nuo housut näyttävät todella hyviltä sinun ylläsi."

Aki palasi äkisti soittohuoneeseen, tosin vain painuakseen asunnon ulko-ovesta ulos. Hika jäi katsomaan kysyvästi basistin perään. Taasko tämä meni tupakalle? Hika pudisti itsekseen päätään. Kaikki bändissä polttivat enemmän tai vähemmän, mutta Aki oli kyllä heistä pahin. Basisti lähenteli ajoittain melkein ketjupolttajaa.

Hika päätti käväistä vessassa, ennen kuin jatkaisi uusien asujen sovittamista. "Käyn vessassa, tulen kohta takaisin", hän ilmoitti etupäässä Shoulle. Sen sanottuaan hän hipsi treenikämppään kuuluvaan pieneen WC:hen ja lukitsi oven perässään niin, ettei enää lainkaan kuullut olohuoneesta tai muualta asunnosta kantautuvia ääniä.

[Rishou Makito]

Rishou Makito

Kazuhiro kiitti hänen antamistaan kehuista nyökkäämällä aavistuksen. Toisen äänensävy ei ollut kuulostanut erityisen ilahtuneelta, muttei kyllä kuulostanut mitenkään pahastuneeltakaan. Shou tunsi rumpalin tarkkailevan häntä hetken peilin kautta, mutta ei huomioinut asiaa sen kummemmin. Hän nimittäin keskittyi tarkkailemaan äsken ylleen laittamaansa monimutkaista asukokonaisuutta.
"Nuo housut näyttävät todella hyviltä sinun ylläsi”, Hika kehui häntä katsottuaan. Rishou hymyili takaisin poikaystävälleen mielissään. Oli mukavaa saada omalta kullalta positiivista palautetta. ”Niin sinäkin.” Shou vaihtoi tavalliset vaatteet päällensä, jottei likaisi uusia outfittejä liiaksi.

Ykköskitaristin huomio kiinnittyi Hikasta Akiin, joka käveli keittiöstä soittohuoneen poikki ulos. Meni varmaan taas tupakalle… Shou pohti ja kuuli seuraavaksi Hikan ilmoittavan menevänsä vessaan. Hän nyökkäsi toiselle kuullun merkiksi ja siirtyi nyt itse keittiön puolelle hakemaan juotavaa. Suuta oli alkanut kuivaa vähän, joten lasillinen vettä tekisi ihan hyvää.

Raitatukka nosti yläkaapista korkeareunaisen ohuehkon lasin, asetti sen hanan alle ja laski täyteen vettä. Nuorukainen joi ensimmäisen kulauksen, mutta laskettuaan vähän lasia huuliltaan taskussa oleva kännykkä alkoi täristä voimakkaasti. Kirkas äänimerkki katkaisi hiljaisuuden ja samalla säikäytti hänet niin, että lasi lipsahti pitkistä kitaristin sormista lattialle. Se rikkoontui pieniksi lasinsiruiksi kilahtaen.

Shou kaivoi vakavin ilmein puhelimen taskustaan ja luki näytölle ilmestyneen viestin, jonka sisältö oli uhkaavampi kuin koskaan aiemmin. Tämä uhkasi suoranaisesti vahingoittavansa Hikaa, jos hän ei suostuisi edes tapaamaan tätä ja sopimaan asioista, ehkäpä jopa uudesta alusta. Mutta ei hän mitään sellaista halunnut, häntä ei oikein houkutellut olla enää missään tekemisissä entisen poikaystävän kanssa, joka oli pettänyt ja nöyryyttänyt häntä.

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka

Shou siirtyi sivummalle vaihtamaan mustavalkoisesta asusta mustapunaiseen asuun, jossa oli remmejä, vöitä, nauhoja ja muuta tilpehööriä enemmän kuin tarpeeksi. Kazuhiron oli kuitenkin myönnettävä, että asu näytti omituisuudestaan huolimatta kohtalaisen hyvältä ykköskitaristin yllä. Keittiöön johtavan oven luota palannut Hika oli enemmän kuin samaa mieltä. "Nuo housut näyttävät todella hyviltä sinun ylläsi”, viininpunamustahiuksinen nuorukainen ylisti poikaystäväänsä. ”Niin sinäkin", Shou vastasi ja hymyili mielissään saatuaan rakkaaltaan kehuja. Kazuhiro pyöräytti huomaamattomasti silmiään kitaristien sananvaihdolle. Kyyhkyläiset...

Aki marssi yhtäkkiä mitään sanomatta keittiöstä olohuoneeseen ja sieltä suoraa päätä eteiseen ja sitten ovesta ulos. Kazuhiro vilkaisi kulmiaan kohottaen basistin perään. Viime aikoina Aki oli tuntunut menevän tupakalle jopa useammin kuin ennen, vaikka tämä oli jo alun perin ollut koko Darretten aktiivisin tupakoitsija. No mutta, eipä ollut Kazun ongelma, jos toinen saisi keuhkosyövän tai jonkin vastaavan sairauden. Tuskinpa rumpalilla sitä paitsi edes kävisi niin hyvin tuuri, että hän pääsisi noin helposti ärsyttävästä bänditoveristaan eroon.

Hika häipyi vessaan, jolloin takaisin arkivaatteisiinsa vaihtanut Shou asteli keittiöön. Kazuhiro jäi katsomaan ykköskitaristin perään hieman epävarmana. Pitäisikö hänen käyttää tilaisuutta hyväkseen ja mennä kysymään bänditoveriltaan, oliko tällä kaikki kunnossa, nyt kun muut olivat kerrankin poissa tieltä? Vai olisiko vain parempi olla puuttumatta Shoun asioihin. Hehän kuitenkin olivat toisilleen vain bänditovereita, eivät sen enempää.

Keittiöstä kuuluva rikkoutuvan lasin helinä ratkaisi asian Kazun puolesta. Uteliaana rumpali asteli keittiön puolelle, jossa Shou seisoi kännykkä kädessään, katse näyttöön lukkiutuneena, rikkoutuneen lasin sirpaleet jalkojensa juuressa. Ykköskitaristin kasvoista näki ensisilmäyksellä, ettei näytöllä lukenut mitään miellyttävää. Hän näyttää ahdistuneelta, kenties jopa pelokkaalta.

"Onko kaikki hyvin?" Kazuhiro kysyi hiljaa. Hänen äänensävynsä oli kokeileva ja huomattavasti tavallista pehmeämpi ja myötätuntoisempi. Tämä oli se puoli rumpalista, jota hän ei ollut valmis paljastamaan jokaiselle vastaantulijalle. Suurin osa hänet tavanneista varmaan oletti, ettei tällaista puolta ollut olemassakaan. Mutta olettakoot, ihan kuin häntä kiinnostaisi, millaisena muut ihmiset hänet näkivät.

[Rishou Makito]

Rishou Makito

"Onko kaikki hyvin?" kuului keittiön ovelta ääni. Shou nosti hieman yllättyneenä katseensa Kazuhiroon, joka oli tullut katsomaan tilannetta rikkoutuneen lasin vuoksi. Uutta Shoulle oli kuitenkin toisessa ilmennyt asenne, joka oli kylmäkiskoisen luonteen sijasta myötätuntoinen ja ehkä hieman huolestunutkin.

Shou oli tavallaan umpikujassa. Toisaalta hän ei halunnut kenenkään tietävän, mutta taas toisaalta hän halusi ja tarvitsi apua tukalaan tilanteensa. Ei tällaisen kanssa pystyisi elämään pitkään itsekseen kertomatta kenellekään. Olisihan silti pitänyt tietää, ettei salailu onnistuisi pitkään, varsinkaan Kazuhiron edessä, koska rumpali oli niin tarkka ja älykäs ihminen, ja Shoun kaltainen huono valehtelija ei ollut kovin uskottava.

”…Minulla on pieni ongelma… tai ei se kovin pieni oikeastaan ole. Olen itse asiassa tulilinjalla…” Shou mutisi bänditoverilleen vähän epäröiden. Koska asiaa oli niin vaikea selittää sanoin, ykköskitaristi ojensi kännykkänsä viestin luettavaksi Kazuhirolle, jotta tämä ymmärtäisi vähän tarkemmin asian laidan. ”Tuo on ex-poikaystäväni… Hän tavallaan uhkailee minua, jotta pääsisi takaisin yhteen.” Shoun ääni oli matala, ihan vain varmuuden vuoksi, jotta Hika vessakäynniltään ei kuulisi mitään.

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka

Shou nosti yllättyneen oloisena katseensa häneen. Kazuhiro ei kuitenkaan ollut varma, oliko toinen yllättyneempi hänen ilmaantumisestaan keittiöön vai siitä, että hän osoitti kiinnostusta bänditoverinsa ongelmia kohtaan. Todennäköisesti enemmän jälkimmäistä.

”…Minulla on pieni ongelma… tai ei se kovin pieni oikeastaan ole. Olen itse asiassa tulilinjalla…” Shou mutisi vastaukseksi. Ykköskitaristi taisi itsekin tajuta kuulostavansa harvinaisen epäselvältä, sillä tämä ojensi kännykkäänsä hänen suuntaan niin, että hän saattoi lukea sen näytöllä lukevat sanat. 'Jos sä et suostu alottamaan mun kanssa alusta tai edes tapaamaan mua, niin sä voit olla varma siitä, että satutan sun uutta poikaystävää.' Lähettäjän nimenä oli Toby.

”Tuo on ex-poikaystäväni… Hän tavallaan uhkailee minua, jotta pääsisi takaisin yhteen", Shou selitti matalalla äänellä. Kazuhiro nosti katseensa näytöstä bändikaverinsa kasvoihin, joilta näki selvästi, kuinka eksyksissä tämä oli tilanteensa kanssa. Ykköskitaristista myös huomasi selvästi, että tämä oli aidosti huolissaan Hikan turvallisuudesta. Eipä se kai ollut mikään ihme, sillä olihan jo ajat sitten käynyt selväksi, että Shou todella rakasti poikaystäväänsä.

"Jos uskot hänen olevan tosissaan uhkauksineen, kehottaisin ilmoittamaan poliisille", Kazuhiro totesi vakavasti. "En tiedä, onko hän käskenyt sinua olemaan tekemättä niin, mutta jos on, niin se kertoo vain siitä, että hän pelkää poliisin puuttumista."

[Akiyoshi Higa]

Akiyoshi Higa

Aki puhalsi viimeiset savut ulos, tiputti tumpin asvaltille ja hieroi sen kengänkärjellään ruttuun. Sitten hän palasi takaisin sisälle. Tupakka sattui auttamaan outojen tilanteiden setvimiseen, se tavallaan rauhoitti häntä ja auttoi ajattelemisessa. Oli kyllä huolestuttavaa, että hän oli ajatellut viime päivinä enemmän kuin yleensä, koska tupakka-askejakin oli kulunut nopeasti. Askien liiallinen osto näkyi lompakossa. Ei hän sentään ihan joka päivä töissä käynyt, ja tupakka oli niin kallistakin.

Kazu asteli pois keittiöstä soittohuoneen puolelle. Tällä oli jotenkin kasvoillaan jokseenkin hassu ilme, jota basisti ei ollut ennen nähnyt. Mutta sen näkeminen tapahtui vain vilauksessa, joten asia ei sittemmin jäänyt kaivertamaan Akin mieltä. Kazua vilkaistuaan hän suuntasi katseensa paikkaan, josta tämä oli tullut. Shou oli kumarallaan lattialla ja keräili jotain sieltä käteensä. Basisti meni lähemmäs katsomaan ja kurtisti kulmiaan nähdessään ykköskitaristin rikkoneen yhden heidän laseistaan. Hienoa, eivät ne mitään halpoja olleetkaan…

”Sun pitäisi lopettaa toi hajamielisyys, ja myös nukkua enemmän, näytät aika väsyneeltä”, Aki huomautti havaitessaan Shoun kasvoilla mustat silmänaluset. ”Ja rikkakihveli ois kätevämpi vaihtoehto kuin käsin nyppiminen”, hän neuvoi ja palasi olohuoneeseen omien kamojensa luokse. Hän vaihtoi takaisin omat vaatteensa ja samalla päätti lähteä kotiin, koska ei jaksanut kokeilla enempää Benin tuomia kuteita. Niitä ehtisi sovitella myöhemminkin. Sitä paitsi hänellä oli kiire kauppaan, jääkaapista puuttui taas Neron Luomu kananmunia, joita tämä ahmi joka toinen tunti.

”Lähen himaan”, basisti totesi kyllästyneesti, koska eihän täällä ollut muutakaan tekemistä, ja lähti pois. He eivät edes treenanneet biisejä ja ilma Niyaa se olisi vähän hankalaa. Eihän se tietysti heitä soittamasta estäisi, mutta olisihan ollut ihan järkeenkäyvää, jos se laulajakin olisi aina mukana treeneissä.

[Nightingale]

Hirotaka Yoshida

Astuttuaan ulos vessasta Hika näki olohuoneessa vain Kazuhiron, joten hän arveli, että Shou oli mennyt keittiöön. Hänen arvauksensa osoittautui oikeaksi. Shou ei kuitenkaan ollut keittiössä yksin, vaan tällä oli seuranaan Aki. Lisäksi lattialla lojui jostakin syystä lasinpalasia, eli ilmeisesti joku oli rikkonut vahingossa juomalasin.

”Sun pitäisi lopettaa toi hajamielisyys, ja myös nukkua enemmän, näytät aika väsyneeltä”, Aki tokaisi Shoulle, mistä Hika päätteli, että lasin oli rikkonut hänen poikaystävänsä. "Ja rikkakihveli ois kätevämpi vaihtoehto kuin käsin nyppiminen", basisti vielä neuvoi melko tylysti, ennen kuin palasi olohuoneeseen. Hetkeä myöhemmin Aki ilmoitti lähtevänsä kotiinsa ja poistui treenikämpältä ovenkolahduksen saattelemana.

Vasta nyt, kun Aki oli ääneen huomauttanut Shoun näyttävän väsyneeltä, Hika huolestui hieman rakkaastaan. Oli hän toki pannut tänään ohimennen merkille toisen mustat silmänaluset, mutta ei ollut ajatellut, että kyse olisi mistään vakavasta. Aina ei vain uni maittanut yhtä hyvin kuin normaalisti, ei siinä ollut mitään kummallista. Sitä paitsi Shou oli käyttäytynyt hänen seurassaan aivan yhtä ihanasti kuin aiemminkin. Mutta jos Akikin kerran pisti merkille, että Shou näytti voipuneelta ja oli jotenkin tavallista hajamielisempi, niin ehkä kaikki ei sittenkään ollut ihan kunnossa.

Hika hipsi ovensuusta poikaystävänsä viereen ja laski kätensä kevyesti tämän käsivarrelle. "Onko kaikki hyvin, Shou? Olet näyttänyt viime aikoina vähän väsyneeltä. Etkö saa öisin kunnolla unta?" Hika tiedusteli päätään kallistaen, huolestuneen kysyvä katse ruskeissa silmissään.

[Rishou Makito]

Rishou Makito

"Jos uskot hänen olevan tosissaan uhkauksineen, kehottaisin ilmoittamaan poliisille", Kazuhiro totesi vakavana ja lisäsi: "En tiedä, onko hän käskenyt sinua olemaan tekemättä niin, mutta jos on, niin se kertoo vain siitä, että hän pelkää poliisin puuttumista." Shou nyökkäsi rumpalin sanoille luoden nyt avuttoman eksyneen koiranpentuilmeen sijaan vakavan ja pohtivan. ”Sinäkin olet sitä mieltä…” ykköskitaristi lausui ja tunki kännykän takaisin taskuunsa. Hänkin oli pohtinut monesti poliisille menoa, mutta oli kuvitellut ettei sellaisia tarvitsisi, että tämän voisi hoitaa omin avuin.

”Ei hän ole vielä älynnyt puhua mitään poliisista, ilmeisesti uskoo, etten niin tekisi”, Shou pohti sitten ääneen. Nyt hän alkoi saada vähän enemmän itseluottamusta, kun sai Kazuhiron mielipiteen. Ehkä jossain sisimmässään hän olisi halunnut eniten kuulla juuri rumpalin ajatuksia. Näyttäen nyt hiukan varmemmalta ja rohkaistummalta Shou polvistui ja ryhtyi poimimaan kämmenelleen lasinsirpaleita. Ennen kuin toinen ehti lähteä minnekään, ykköskitaristi nosti katseensa tähän ja hymyili lempeän pirteämmin ja kiitollisesti. ”Kiitos avusta…”

Aki ilmestyi tupakkatauoltaan keittiöön katsomaan tapahtunutta. ”Sun pitäisi lopettaa toi hajamielisyys, ja myös nukkua enemmän, näytät aika väsyneeltä”, basisti totesi ja neuvoi seuraavaksi häntä käyttämään sormien sijaan rikkakihveliä. Näköjään Akikin huomasi hänen tummat silmänalusensa ja antoi omia neuvojaan omaan epäkohteliaaseen tapaansa. Ei Shou osannut ottaa enää Akin kaikkia sanoja niin vakavasti, hän oli joskus huomannut basistin vain antavan väärän kuvan itsestään tuollaisella käytöksellä. Sellaisia ihmisiäkin oli.

Mutta hei, jos kerta Aki huomasi hänen hajamielisyytensä, niin ehkä sitten… Juuri silloin Hika ilmestyi keittiöön, polvistui hänen viereensä asettaen kätensä hänen käsivarrelleen. "Onko kaikki hyvin, Shou? Olet näyttänyt viime aikoina vähän väsyneeltä. Etkö saa öisin kunnolla unta?" Hika oli sittenkin huomannut, mutta pysynyt vaiti, uskoen ilmeisesti siihen, että hän ei ollut saanut vain nukuttua. Olihan se totta, mutta unettomuuteen oli kyllä muukin syy kuin vain pelkkä unettomuus.

Toisaalta Shou oli ilahtunut siitä, että Hika oli ottanut nyt asian esille, muttei silti halunnut huolestuttaa tätä. Ei, jos hän saisi nyt nopeasti asian hoidettua, sitten ei olisi mitään järkeä myös kertoa. ”Viime aikoina on tullut nähtyä jonkinmoisia painajaisia, mutta uskon niiden menevän ohi pian. Tiedän saaneeni pahoihin uniini ratkaisun”, Shou hymyili lämpimästi ja painoi lempeän suudelman poikaystävänsä huulille, lähinnä kiitokseksi siitä, että tämä oli ylipäätään huomannut.