The Dream of Darrette

Yuki Hamada


Yuki ja Ha-chan olivat juuri matkalla Niyan bändin treenikämpille. Jos hän muisti oikein, bändin nimi oli Darrette. Moni varmaan ihmetteli, miksi oikein Yuki ja Hajime olivat päätyneet menemään toisen bändin kämpille. Yuki ja Niya olivat vaihtaneet numeroita viime tapaamisella, eli silloin kun he olivat ensimmäisen kerran kohdanneet maalaiskaupungin sairaalassa. Yuki oli pitänyt Niyaa mielenkiintoisena ja hauskana ihmisenä, joten oli päättänyt matkan jälkeen ottaa tähän yhteyttä. Siitä lähtien he olivat soitelleet ja tekstiviesteilleet toisilleen ja sen kautta tutustuneet toisiinsa.

Niya oli ehdottanut, että hän ja Hajime voisivat tutustua muihinkin Darretten jäseniin paremmin, joten he olivat sopineet tälle päivälle tapaamisen toisen treenikämpille. Yuki oli ajatuksesta erittäin innoissaan, hän tykkäsi tutustua uusiin ihmisiin, tai noh, eivät ne niin uusia olleet, olihan hän nähnyt toiset jäsenet aikaisemmin. Yukin harmiksi, hän ei voisi harjoittaa perus suutelointia, viime kerralla oli käynyt selväksi kehen sai koskea ja kehen ei.

Kaksikko saapui treenipaikan ovelle ja Yuki rimputti monta kertaa peräkkäin ovikelloa. Hän tuskin meinasi pysyä nahoissaan, hän saisi viimeinkin nähdä Niyan livenä pitkästä aikaa. Kun ovi viimeinkin avautui, Yuki ryntäsi sisään pienestä ovenraosta ja heittäytyi pikkuisen ystävänsä niskaan ja rutisti tätä oikein kunnolla. "Tervee Niya!~ Tultiin viimeinkin, mitä kuuluu, onko kaikki jo paikalla?" Yuki heitti ilmaan kysymystulvan ja hellitti hieman otettaan uudesta ystävästään, jotta tämä saisi tilaisuuden vastata hänelle. Samalla Yuki silmäili kämpän tiloja ja paikansi tuttuja kasvoja sieltä sun täältä.

Niya Fujiwara

Niya istui treenikämpän sohvan käsinojalla ja heilutteli kärsimättömänä mustan ja punaisen kirjavien sukkahousujen peittämiä pieniä jalkojaan. "Miksei ne jo tuu? Onko ne eksyneet? Kello on jo viittä yli yks, ja niiden piti tulla yheltä", hän kitisi äänekkäästi bänditovereilleen. Hän oli ollut koko päivän ihan täpinöissään siitä, että näkisi pitkästä aikaa uuden ystävänsä Yukin ja tämän bändikaverin Hajimen, eikä hän jaksanut odottaa enää sekuntiakaan.

Kun ovikello viimein alkoi soida, toistuvasti, Niya hyppäsi välittömästi alas sohvan käsinojalta, niin että hänen lyhyt musta hameensa vain heilahti. Kukaan muu ei ehtinyt edes harkita ovelle suuntaamista, ennen kuin Niya jo oli vääntämässä lukkoa ja työntämässä ovea auki. Hän ei kuitenkaan ehtinyt kuin raottaa hieman ovea, ennen kuin Yuki pelmahti ulkoa sisään ja heittäytyi halaamaan häntä kuin hän olisi ollut vanhemman lempipehmolelu. "Tervee Niya!~ Tultiin viimeinkin, mitä kuuluu, onko kaikki jo paikalla?" Yuki kyseli innoissaan.

Niya rutisti ystäväänsä lujaa takaisin ja vastasi aivan yhtä innoissaan: "Kuuluu ihan parasta nyt, kun te tulitte. Oon oottanu niiiiiin kauan, luulin, että te eksyitte. Ja kaikki on täällä, ihan kaikki, kai sä muistat mun bändikaverit? Toi blondi on Kazu, ja toi miehekäs hetero Aki, ja toi, jolla on viininpunaista tukassa, on Hika, ja toi vika on Shou." Niya tehosti selitystään osoittamalla kädellään sen henkilön suuntaan, jota tarkoitti. "Hikaa ja Shouta sä et saa pussata, kun ne seurustelee, niin kuin sä taidat muistaakin, ja Kazu suuttuu sulle, jos sä teet niin, ja Aki vetää sua turpaan, paitsi että en mä anna sen vetää, mutta ehkä on silti parempi, ettet sä yritä sitä, kun Aki voittaa mut aina painissa, kun se oon niin paljon mua isompi." Niya lopetti hetkeksi puhetulvansa vetääkseen välillä henkeä.

Hirotaka Yoshida

Hika seisoi Darretten treenikämpän keittiössä ja odotti, että teevesi alkaisi kiehua vedenkeittimessä. Hänen vasemman kätensä sormet naputtivat tiskipöydän metallista pintaa. Hänellä oli ollut rauhaton olo siitä saakka, kun hän tänään saapui bändinsä treenikämpälle, vaikka hän ei osannut sanoa, miksi. Yuki ja Hajime olivat kyllä tulossa tapaamaan heitä treenikämpälle, mutta tavallisesti Hika ei pahemmin jännittänyt uusien ihmisten tapaamista. Eivätkä Yuki ja Hajime edes teknisesti ottaen olleet uusia ihmisiä, sillä hehän olivat tavanneet nämä jokin aika sitten sairaalassa Kazun loukattua itsensä heidän kovan onnen uintiretkellään.

Kaikesta huolimatta Hika oli levoton, eikä Niya pahemmin auttanut tilannetta. Darretten nuorimmainen oli ollut viimeisen tunnin aivan into pipossa siitä, että saisi pian nähdä uuden ystävänsä Yukin, ja saanut kärsimättömällä intoilullaan ja jatkuvalla höpötyksellään sekä Kazun että Akin jokseenkin pahalla tuulelle. Hikaan Niyan rauhattomuus oli puolestaan vaikuttanut niin, että hänen oma rauhattomuutensa oli koko ajan lisääntynyt. Itseään rauhoittaakseen hän olikin päättänyt vetäytyä hetkeksi keittiöön teetä keittämään.

"Miksei ne jo tuu? Onko ne eksyneet? Kello on jo viittä yli yks, ja niiden piti tulla yheltä", Niya valitti kuuluvasti olohuoneen puolella. Hika nuolaisi nopealla, levottomalla liikkeellä huuliaan ja kurotti ottamaan puhtaan kupin tiskikaapista. Vedenkeitin sammui napsahtaen. Hika oli juuri aikeissa tarttua kuumaa vettä sisältävään muovikannuun, kun hän kuuli ovikellon alkavan soida toistuvasti. Hän hätkähti äkillistä ääntä niin, että oli vähällä sysätä teemukinsa alas pöydältä.

Hika kuuli, kun joku - arvatenkin Niya - ryntäsi avaamaan oven tulijoille. Seuraavaksi kuului Yuki innostunut ääni, johon vastasi välittömästi Niyan aivan yhtä innostunut ääni. Hika jätti teemukin ja vedenkeittimen oman onnensa nojaan ja siirtyi keittiöstä olohuoneen puolelle. Hän katsahti uteliaana ulko-oven suuntaan, jonka luona Yuki ja hengästyneesti höpöttävä Niya yhä halailivat.

Vokalistit eivät kuitenkaan olleet ainoat oven luona olevat henkilöt, vaan siellä oli myös vaalea ja ystävällinen Hajime, joka katseli Yukin ja Niyan touhuja hienoisesti hymyillen. Hika veti itsekseen henkeä. Hän tunsi sydämensä hakkaavan rinnassaan. Hajime näytti niin tyylikkäältä ja kypsältä valkoisissa farkuissa ja kermanvärisessä, avokaulaisessa t-paidassaan. Lisäksi toisella oli siro, hopeanvärinen kaulaketju, josta roikkui kaksosten horoskooppisymboli.

Miettimättä sen enempää tekojaan Hika asteli olohuoneen poikki Hajimen luokse ja ojensi kätensä koskettaakseen toisen kaulakorua. "Arvasin, että sinä olet kaksonen. Kaikki kaksoset ovat aina niin ystävällisiä ja hymyilevät paljon", hän sanoi korua sormissaan hypistellen. Sitten hän tajusi, että oli ehkä vähän liian tuttavallinen, ja irrotti nopeasti otteensa korusta. "Anteeksi. Satuin vain huomaamaan korusi. Minä olen Hika, jos et viime kerrasta muista. Kitaristi niin kuin sinäkin", hän esittäytyi pirteästi hymyillen.

Hajime Aizawa

Hajimen oli lähtenyt tapaamaan Darretten jäseniä lähinnä siksi, että Yuki oli pyytänyt ja ettei hänellä ollut mitään tärkeämpääkään tehtävää. Hän oli tavannut Yuki uuden ystävän Niyan bändikaverit vain hyvin nopeasti, eikä ollut varma, että muistaisi, kuka kukin oli. Ei Hajime silti erityisen huolissaan ollut. Hänellä oli hyvät sosiaaliset taidot, eikä hän liiemmin jännittänyt uusien ihmisten tapaamista. Hän ei vain ollut varma, että Darrettessa olisi ketään sellaista, johon hänen todella tekisi mieli tutustua.

Kuten odotettavissa oli, Yuki puhui koko matkan Darretten treenikämpälle. Hajime tyytyi lähinnä kuuntelemaan toisen Niyalta kuulemia juttuja darrettelaisista. Kertomusten perusteella Darrette vaikutti varsin erikoiselta bändiltä. Basisti ja rumpali, jotka nahistelivat alituisesti keskenään kuin kissa ja koira, keskenään seurustelevat kitaristit ja ylivilkas tyttöjen vaatteisiin pukeutuva laulaja, joka kävi ongelmanuorten koulua. Hajimen korviin moinen joukkio ei kuulostanut kovin toimivalta kokoonpanolta bändiksi, mutta toisaalta kukapa hän oli sanomaan, mikä toimi darrettelaisilla ja mikä puolestaan ei.

Kun he pääsivät perille, Yuki ryhtyi rimputtamaan ovikelloa kuin paraskin Notre Damen kellonsoittaja. Kauaa tämä ei onneksi ehtinyt ovikelloa rääkätä, ennen kuin ovi avautui. Yuki luikahti sisään heti, kun ovi oli hieman raollaan, ja jätti Hajimen vastuulle avata oven kunnolla. Vaaleahiuksinen kitaristi hymähti ja pudisti mielessään päätään ystävänsä innolle. Joskus Yuki oli ihan kuin pieni lapsi.

Siinä vaiheessa, kun Hajime oli saanut ulko-oven suljettua takanaan ja kääntyi katsomaan ympärilleen, Yukissa roikkuva Niya selitti jo vauhdilla ystävälleen, kuka kukin oli. Hajime seurasi Niyan huitovaa kättä ja paikansa kaikki sairaalahuoneesta tutut kasvot. Basisti Aki ja rumpali Kazuhiro vaikuttivat enemmän tai vähemmän varautuneilta, kun taas ykköskitaristi Shoun ilme oli avoin ja ystävällinen. Ja sitten oli vielä kakkoskitaristi Hika, joka katseli häntä miltei lumoutuneen näköisenä keittiön ovensuusta.

Hajime siirsi katseensa Hikasta takaisin Yukiin ja Niya, jotka intoilivat yhä yhdessä. Hän ei ollut aivan varma, että Niya oli hyväksi Yukille. Darretten nuori vokalisti tuntui tuovan Yukissa pintaan kaiken tämän lapsellisuuden ja ajattelemattomuuden, eikä se välttämättä ollut lainkaan hyvä asia. Hajimen mielestä Yukin pitäisi pikemminkin oppia aikuismaiseksi ja vastuulliseksi kuin taantua pikkulapsen tasolle.

Nähdessään äkisti liikettä silmäkulmassaan Hajime käänsi päätään ja näki Hikan ilmaantuneen aivan hänen viereensä. Ennen kuin hän ehti sanoa tai tehdä mitään, kakkoskitaristi oli jo ojentanut kätensä ja alkanut sormeilla hänen hopeista kaulakoruaan, jossa roikkui hänen horoskooppisymbolinsa. "Arvasin, että sinä olet kaksonen. Kaikki kaksoset ovat aina niin ystävällisiä ja hymyilevät paljon", Hika virkkoi hänelle flirttaavasti. Äkisti tämä vaikutti kuitenkin tajuavan olevansa aivan liian tuttavallinen ja irrotti otteensa korusta. "Anteeksi. Satuin vain huomaamaan korusi. Minä olen Hika, jos et viime kerrasta muista. Kitaristi niin kuin sinäkin", värikkäästi pukeutunut kitaristi höpötti leveästi hymyillen.

Hajime tuijotti epäuskoisena Hikaa. Mitä toinen oikein kuvitteli tekevänsä? Tämän poikaystävä seisoi vain muutaman metrin päässä heistä, ja tämä senkun flirttasi minkä ehti. Ja mikä ihme sai Hikan kuvittelemaan, että Hajime oli kiinnostunut tästä? Tai ylipäätään edes pojista? Viimeksi, kun he olivat tavanneet, hänellä oli ollut tyttöystävä käsipuolessaan!

"Hajime. Mutta sinä taidatkin jo tietää, kuka minä olen", Hajime vastasi varovaisesti. Hän ei pitänyt siitä, mihin tilanne oli ajautumassa, eikä hän todellakaan halunnut rohkaista Hikaa. Hän ei ollut ihminen, joka vokotteli jotakuta tämän seurustelukumppanin silmien edessä. Sitä paitsi Hika ei edes yhtään ollut hänen tyyppiään. Itse asiassa tämä oli kaikkea muuta kuin hänen tyyppiään. Ainoastaan Niya oli darrettelaisista kauempana hänen tyypistään kuin Hika.

Rishou Makito


Shou istui treenikämpän isolla nojatuolilla, joka sijaitsi keittiön oven edustalla. Hän nojasi poskeaan kättään vasten mietteliäänä, hyvin poissaolevana. Hän ei edes pahemmin kuullut Niyan malttamattomia höpötyksiä vieraiden tulosta, jotka saattoivat sitä vastoin ärsyttää bändin basistia ja rumpalia. Aki oli varmasti kommentoinut jotenkin Niyan ylitsevuotavaa malttamattomuutta, mutta Shou oli onnistunut missaamaan senkin.

Hänen ajatuksensa olivat kokonaan Hikassa. Hän ei ollut voinut olla vastoamatta, että jotain oli tekeillä Hikan mielensopukoissa. Aina kun he olivat tekemässä jotain mukavaa yhdessä, mistä yleensä Hikakin nautti, Hika oli ollut poissaoleva ja omissa maailmoissaan, kuin ei huomaisi olevansa Shoun vierellä. Shou oli monenmonta kertaa udellut, mikä sai Hikan niin mietteliääksi, mutta nuorempi ei suostunut kertomaan ja vältteli aihetta. Ykköskitaristista kuitenkin tuntui, että saattoi olla niinkin, ettei edes Hika itse ollut huomannut omaa käytöstään.

Ovikellon rimputus onnistui palauttamaan Shoun takaisin maanpinnalle. Hän hätkähti ja nosti päätään oven suuntaan. Kukaan ei ehtinyt edes nousta sijoiltaan, kun Niya jo pyyhälsi huoneen poikki ovea avaamaan. Nuorin tuskin ehti raottaa ovea, kun tämän kaulaan hyppäsi energinen Yuki, joka alkoi heti udella kuulumisia. "Kuuluu ihan parasta nyt, kun te tulitte. Oon oottanu niiiiiin kauan, luulin, että te eksyitte. Ja kaikki on täällä, ihan kaikki, kai sä muistat mun bändikaverit? Toi blondi on Kazu, ja toi miehekäs hetero Aki, ja toi, jolla on viininpunaista tukassa, on Hika, ja toi vika on Shou. Hikaa ja Shouta sä et saa pussata, kun ne seurustelee, niin kuin sä taidat muistaakin, ja Kazu suuttuu sulle, jos sä teet niin, ja Aki vetää sua turpaan, paitsi että en mä anna sen vetää, mutta ehkä on silti parempi, ettet sä yritä sitä, kun Aki voittaa mut aina painissa, kun se oon niin paljon mua isompi", Niya vastasi yhdellä hengenvedolla ja osoitti aina sormellaan sitä kohden, ketä juuri esitteli.

Shou oli noussut seisomaan ja luonut ystävällisen hymyn kasvoilleen vieraiden sisälle tultua ja aikoi ottaa askeleen eteenpäin mennäkseen tervehtimään tulijoita, mutta joku tuttu hahmo pyyhälsi hänen ohitseen. Se oli Hika. Tavallisesti Hika olisi jäänyt Shoun vierelle hieman ujostelemaan uusia tulokkaita, mutta nyt jokin oli toisin. Tämä asteli määrätietoisesti vaaleaverikköä, eli Hajimea, kohti. Shou onnistui näkemään poikaystävänsä katseessa kirkkautta ja täyttä innostusta. Se ei vielä ollut mitään, mutta se mitä Hika seuraavaksi teki sai Shoun suun loksahtamaan auki järkytyksestä. Hika nimittäin ojensi kättään mitään epäröimättä Hajimen kaulalla roikkuvalle kaulaketjulle. "Arvasin, että sinä olet kaksonen. Kaikki kaksoset ovat aina niin ystävällisiä ja hymyilevät paljon", tämä sanoi haaveilevasti. "Anteeksi. Satuin vain huomaamaan korusi. Minä olen Hika, jos et viime kerrasta muista. Kitaristi niin kuin sinäkin", Hika sanoi pirteästi hymyillen kuin olisi vasta tajunnut olleensa liian lähellä.

Shou ei ollut uskoa silmiään, mitä peliä tämä oikein oli? Miksi Hika käyttäytyi tuolla tavalla? Ei Hika koskaan ennen ollut näin tuttavallinen kenellekään, jonka tapasi vasta toista kertaa. "Hajime. Mutta sinä taidatkin jo tietää, kuka minä olen", Hajime vastasi varovaisesti Hikan lähentelyihin. Toisen kasvoilla paistoi täysi hämmennys eikä Shou ihmetellyt yhtään, että miksi.

Kazuhiro Tanaka

Kazuhiro istui treenikämpän nurkassa olevalla nojatuolilla ranskankielinen romaani avoimena sylissään. Hän oli viimeiset puoli tuntia yrittänyt keskittää ajatuksensa kirjaan ja edistyä lukemisessa, mutta huonolla menestyksellä. Heti, kun hän melkein onnistui uppoamaan kirjan maailmaan, Niya avasi suunsa ja rupesi vaatimaan bänditoveriensa huomiota. Pienikokoinen vokalisti ei olisi millään jaksanut odottaa uuden ystävänsä Yukin ja tämän bändikaverin Hajimen tapaamista ja antoi myös erittäin selvästi kaikkien huomata kärsimättömyytensä.

"Miksei ne jo tuu? Onko ne eksyneet? Kello on jo viittä yli yks, ja niiden piti tulla yheltä", Niya alkoi taas kitistä kuluneen sohvan käsinojalta, jolla tämä parhaillaan tasapainoili. Kazuhiro vilkaisi pientä ystäväänsä pahantuulisesti mutta ei sanonut mitään. Hän antoi mieluummin Akin hoitaa Niyan kanssa puhumisen. Niyan kärsimättömyys tuntui ärsyttävän basistia aivan yhtä paljon kuin häntä, eikä Aki ollut ihminen, joka vaivautui peittelemään tunteitaan. Niinpä Niya olikin saanut jo huomata, miten paljon hänen käytöksensä ärsytti bänditovereita - ei tosin sillä, että sen huomaaminen olisi saanut Darretten laulajaa lainkaan muuttamaan käyttäytymistään, mutta se olisikin luultavasti ollut aivan liikaa vaadittu.

Rehellisesti sanottuna Niya ei kuitenkaan ollut ainoa syy siihen, ettei Kazuhiro ollut aurinkoisimmillaan. Hän ei nimittäin odottanut mitenkään innoissaan Japanese Beastin laulajan ja kitaristin tapaamista. Kuten kaikki darrettelaiset tiesivät, hän vihasi uusien ihmisten tapaamista, minkä lisäksi hänelle oli jäänyt huomattavan huono kuva Yukista heidän sairaalassa tapahtuneen ensitapaamisensa perusteella. Vokalistimokoma oli mennyt ja pilannut hänen ja Akin välisen hyvän hetken ryntäämällä hänen sairaalahuoneeseensa ja ryhtymällä pussailemaan kaikkea, mikä liikkui, eikä Kazu todellakaan ollut unohtanut sitä.

Jossain määrin oli kuitenkin helpotus, kun ovikello viimein alkoi soida. Ainakin Niya lopettaisi nyt vinkumisensa. Ehkä Kazuhiro voisi jopa jättää vieraat huomiotta ja syventyä vihdoin ja viimein kunnolla kirjaansa. Eivätköhän hänen bänditoverinsa osaisi viihdyttää Yukia ja Hajimea ilman häntäkin.

Kuten odotettavissa oli, Niya hyppäsi heti ovikellon äänen kuultuaan alas käsinojalta ja ryntäsi ovelle kuin viisivuotias jäätelöautolle. Darretten laulaja ei kuitenkaan näyttänyt olevan ainoa yli-innokas kakara, sillä Yuki syöksähti ulko-ovesta sisään heti, kun Niya oli saanut sitä raotettua, ja heittäytyi Niyan niskaan. "Tervee Niya!~ Tultiin viimeinkin, mitä kuuluu, onko kaikki jo paikalla?" Yuki kyseli nopeaan tahtiin, mikä laukaisi Niyassa varsinaisen puhetulvan. Kazuhiro hymähti hieman mielessään Akin luonnehdinnalle "miehekkääksi heteroksi" mutta oli ihan tyytyväinen siitä, että Niya kielsi ystäväänsä lähentelemästä heitä. Viime kerta oli ollut ihan riittävän vastenmielinen.

Kazuhiron tarkkailun kohde vaihtui kuitenkin äkisti Niyasta ja Yukista Hikaan, kun kakkoskitaristi purjehti hänen näkökenttänsä halki ovea ja sen luona seisovia ihmisiä kohti. Kulmat hienoisesti kohoten Kazu seurasi katsellaan bänditoveriaan, joka tavallisesti ei ollut ihan ensimmäisenä ryntäämässä tervehtimään uusia ihmisiä, vaikka periaatteessa sosiaalinen olikin. Aina ennen Hika oli tyytynyt jättäytymään hieman sivummalle mutta nyt tämä asteli erittäin päättäväisen näköisesti kohti Yukin perässä sisään astunutta Hajimea. Se oli Kazusta varsin odottamatonta, jopa outoa.

Vielä oudommaksi tilanne kuitenkin kävi siinä vaiheessa, kun Hika Hajimen luokse ehdittyään ojensi muitta mutkitta kätensä, kosketti tämän kaulassa roikkuvaa kaksosia esittävää korua ja totesi: "Arvasin, että sinä olet kaksonen. Kaikki kaksoset ovat aina niin ystävällisiä ja hymyilevät paljon." Tajuttuaan, että oli ollut melkoisen tuttavallinen, Hika päästi irti korusta mutta ei muuten vetäytynyt yhtään kauemmaksi. "Anteeksi. Satuin vain huomaamaan korusi. Minä olen Hika, jos et viime kerrasta muista. Kitaristi niin kuin sinäkin", kitaristi seuraavaksi virkkoi sävyyn, joka oli avoimen flirttaava.

Hetkeen Kazuhiro ei osannut kuin tuijottaa epäuskoisesti edessään avautuvaa tilannetta. Mitä helvettiä Hika kuvitteli tekevänsä? Miksi ihmeessä tämä flirttasi oletettavasti heterolle Hajimelle, ja vielä suoraan poikaystävänsä nenän edessä? Oliko tämä menettänyt tyystin järkensä vai eikö tämä ollenkaan tajunnut itse, mitä teki?

Kazuhiro ei vaikuttanut olevan ainoa, jota tilanne hämmensi suuresti. Myös itse flirttauksen kohde eli Hajime vaikutti olevan erittäin yllättynyt Hikan käytöksestä. "Hajime. Mutta sinä taidatkin jo tietää, kuka minä olen", Japanese Beastin kitaristi vastasi Hikalle varovaiseen, jopa vähän torjuvaan sävyyn. Kazun oli helppo nähdä, ettei Hajime ollut innoissaan itseensä kohdistuvasta flirtistä, vaikka tämä olikin selvästi liian hienotunteinen sanoakseen Hikalle suorat sanat. Toisaalta Hajime ja Hika olivat käytännöllisesti katsottuna ventovieraita, joten Hajimen kohteliaisuus oli ihan ymmärrettävää.

Akiyoshi Higa


Aki ei ollut kovin riemastunut siitä ajatuksesta, että Niya oli päättänyt tuoda oudon Yukin ja sen kaverin treenikämpille. Miksi ihmeessä tänne piti kutsua vieraasta bändistä olevia jäseniä? No, jos kerta Niya oli ystävystynyt puhelimen kautta Yukin kanssa, niin kaipa näillä synkkasi joten kuten. Akilla ei vain ollut kovin hyviä kokemuksia ylivilkkaan kahdeksantoistavuotiaan kanssa. Aki oli sen tunnin viritellyt bassoaan ja juonut kuumaa mustaa kahvia lempi kupistaan. Hän saattoi odotellessa tehdä jotain hyödyllistä, toisin kuin Niya, jonka jatkuva ruinaaminen alkoi ottaa päähän. "Ole jo hiljaa! Ne tulee ku on tullakseen. Eikä kyllä haittaisi vaikka olisivatkin eksyneet", hän oli vain todennut Niyan malttamattomuuteen.

Jossain vaiheessa basisti pisti soittimensa syrjään ja haki lisää kahvia keittiöstä. Keittiössä hääräävä Hika ei edes ollut huomannut häntä, kun oli niin keskittynyt teen laittamiseen. Aki oli vain kohottanut kulmiaan moiselle omituisuudelle ja palannut takaisin olohuoneen puolelle. Silloin jo ovikello soi ja Niya säntäsi avaamaan oven niin, ettei kukaan kerennyt edes kissaa sanoa. Ovenraosta hyökkäsi Yuki Niyan niskaan ja rupesi utelemaan kaverinsa kuulumisia. "Kuuluu ihan parasta nyt, kun te tulitte. Oon oottanu niiiiiin kauan, luulin, että te eksyitte. Ja kaikki on täällä, ihan kaikki, kai sä muistat mun bändikaverit? Toi blondi on Kazu, ja toi miehekäs hetero Aki, ja toi, jolla on viininpunaista tukassa, on Hika, ja toi vika on Shou", Niya selitti jatkuvalla syötöllä. Akin oli pakko pyöräyttää silmiään Niyan kuvailulle hänestä. Olisipa Niya tiennyt, ettei hän ollutkaan niin sataprosenttisen hetero kuin luuli. Mutta sitä Niyan ei tarvinnut tietää, Akille teki tiukkaa jo muutenkin myöntää asia itselleen. Tunteille ei ilmeisesti vain näköjään mahtanut mitään, ne iski kun oli iskeäkseen, vaikka hän edelleenkin ihmetteli miksi ihastuksen kohteena piti olla juuri se, jonka kanssa oli vaikein tulla juttuun.

"Hikaa ja Shouta sä et saa pussata, kun ne seurustelee, niin kuin sä taidat muistaakin, ja Kazu suuttuu sulle, jos sä teet niin, ja Aki vetää sua turpaan, paitsi että en mä anna sen vetää, mutta ehkä on silti parempi, ettet sä yritä sitä, kun Aki voittaa mut aina painissa, kun se oon niin paljon mua isompi", Niya lopetti viimeinkin löpinänsä ja veti henkeä. Aki vain nyökkäsi tervehdykseksi tulijoille, hänellä itsellään ei ollut mitenkään suurta tarvetta tutustua näihin tyyppeihin. Yuki ja Niya alkoivat sitten höpötellä keskenään jostain hiusten värjäämisestä sun muusta höpinästä. Aki oli kuulevinaan jotain kahden hiusvärin yhdistämistä keskenään.

Basisti näki liikettä silmäkulmastaan ja siirsi katseensa siihen suuntaan. Hika oli pyyheltänyt rivakkaa tahtia kohti Yukin bändin kitaristia ja ojensi kätensä tämän kaulalla roikkuvalle kaulakorulle. "Arvasin, että sinä olet kaksonen. Kaikki kaksoset ovat aina niin ystävällisiä ja hymyilevät paljon. Anteeksi. Satuin vain huomaamaan korusi. Minä olen Hika, jos et viime kerrasta muista. Kitaristi niin kuin sinäkin", Hika selitti kuin haaveksuen ja miksi näytti silti kuin tämä olisi flirtannut? Mitä vittua?? Tämä jos mikä tuli puun takaa! Mitä helvettiä Hika oikein teki? Entä Shou? Aki vilkaisi Darretten ykköskitaristia ja näki tämänkin kasvoilla järkytyksen leimahduksen. Aki kohtasi hetken bändikaverinsa katseen ja yritti katseellaan kysyä mitä helvettiä oli meneillään, mutta kitaristi käänsi katseensa pois. Jos Shoulta ei tullut vastauksia, niin entä sitten Kazulta? Aki käänsi päätään rumpalin suuntaan, jospa tämän suunnalta löytyisi vastauksia.

Vaikka Kazua oli tavallisesti vaikea lukea, nyt jopa Aki näki tämän olevan yhtä hämmentynyt kuin kaikki muutkin. Aki oli niin hämmenynyt, ettei mennyt toteamaan tilanteeseen mitään, jopa hän tajusi, ettei asian hoitaminen kuulunut hänelle, vaan Shoulle. Aki kääntyi Shoun puoleen ja hiipi tämän viereen ja osoitti Hikan suuntaan. "Mitä Hika oikein on tekemässä? Se käyttäytyy ihan oudosti!" Aki kuiskasi kummaksuntansa ääneen bänditoverilleen.

Yuki Hamada


"Kuuluu ihan parasta nyt, kun te tulitte. Oon oottanu niiiiiin kauan, luulin, että te eksyitte. Ja kaikki on täällä, ihan kaikki, kai sä muistat mun bändikaverit? Toi blondi on Kazu, ja toi miehekäs hetero Aki, ja toi, jolla on viininpunaista tukassa, on Hika, ja toi vika on Shou", Niya kertoi halattuaan häntä tiukasti takaisin. "Hikaa ja Shouta sä et saa pussata, kun ne seurustelee, niin kuin sä taidat muistaakin, ja Kazu suuttuu sulle, jos sä teet niin, ja Aki vetää sua turpaan, paitsi että en mä anna sen vetää, mutta ehkä on silti parempi, ettet sä yritä sitä, kun Aki voittaa mut aina painissa, kun se oon niin paljon mua isompi", nuorempi jatkoi kertomistaan suutelusäännöistä. Eli ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto oli, että hän ei saanut suudella ketään? No, eiköhän hän voisi elää sen asian kanssa.

"Selvä, enhän mä halua, että sut rökitetään puolikuoliaaksi", Yuki nauroi. "Mut hei, toin ne tavarat jotka sovittiin! Kaupassa ei ollut liilaa väriä, joten otin sinistä ja punasta, aattelin, että niitä yhistämällä saatais aikaan mahtava lopputulos!" Yuki intoili ja kaivoi laukustaan väripurkit esitelläkseen ne uudelle ystävälleen. Yuki oli myös tuonut mukanaan glitterisuihkepullon. Niya oli monta kertaa maininnut, että tykkäsi paljon väreistä, joten sitä tämä saisi silaukseksi, kunhan hiustenvärjäys olisi loppuvaiheilla!

"Missä teillä on kylppäri? Ah, tuolla varmaan, ovi on auki", nuorukainen totesi ja kääntyi sitten Ha-chanin puoleen, joka jo jutteli Darretten kakkoskitaristin kanssa. "Nähdään myöhemmin, mennään nyt Niyan kanssa kylppäriin, koita pärjäillä sen aikaa näiden uusien ystävien kanssa!" Yuki hihkaisi ja heipatti kädellään samalla kun katosi punamustatukkaisen laulajan kanssa kylpyhuoneen syövereihin.

Niya Fujiwara

"Selvä, enhän mä halua, että sut rökitetään puolikuoliaaksi", Yuki vastasi nauraen. "Mut hei, toin ne tavarat jotka sovittiin! Kaupassa ei ollut liilaa väriä, joten otin sinistä ja punasta, aattelin, että niitä yhistämällä saatais aikaan mahtava lopputulos!" toinen jatkoi ja rupesi penkomaan laukkuaan. Niya seurasi uteliain silmin, miten laukusta ilmestyi ensin punainen ja sininen hiusväri ja sitten glitter-suihkepullo. "Vähänks mä saan hienot hiukset, jos me käytetään noit kaikkii!" hän hihkaisi. "Sä oot kyl nero, kun keksit, että punaista ja sinistä yhistämällä saa violetin. Mulle ei varmaan ois tullu mieleenkään noin hyvä idis."

"Missä teillä on kylppäri?" Yuki kysyi seuraavaksi. Ennen kuin Niya ehti osoittaa oikeaan suuntaan, toinen kuitenkin bongasi kylpyhuoneen oven ja vastasi itse kysymykseensä: "Ah, tuolla varmaan, ovi on auki." Niya nyökkäsi. "Se ei oo mitenkään hirveen iso, mutta kyl me sinne mahutaan ihan hyvin. Mä vien vain puolikkaan ihmisen verran tilaa."

"Nähdään myöhemmin, mennään nyt Niyan kanssa kylppäriin, koita pärjäillä sen aikaa näiden uusien ystävien kanssa!" Yuki huikkasi bänditoverilleen, ennen kuin livahti kylpyhuoneen puolelle. Niya vilkaisi yhä oven luona seisovan Hajimen suuntaan ja havaitsi tämän saaneen seuraa leveästä hymyilevästä Hikasta. Hienoa, Yukin ystävä ei siis kaipaisi heitä vähään aikaan! "Oottakaa vain, kun näätte mun uudet hiukset. Tuutte lentämään selällenne ällistyksestä", Niya lupasi omille bändikavereilleen, ennen kuin kipaisi Yukin perässä kylpyhuoneeseen ja läimäytti oven reippaasti kiinni perässään.

Hirotaka Yoshida

Hajime vaikutti hieman hämmentyneeltä hänen lähestymisestään. Ilmeisesti tämä ei ollut osannut odottaa, että joku tulisi niin nopeasti tekemään tuttavuutta. Hika kuitenkin todella halusi tutustua Hajimeen, joten hän ei nähnyt syytä viivytellä. Hän ei ollut pitkään aikaan tavannut ketään yhtä mielenkiintoista ihmistä. Japanese Beastin kitaristi oli pyörinyt hänen ajatuksissaan siitä lähtien, kun hän oli ensimmäistä kertaa tavannut tämän Kazuhiron sairaalahuoneessa.

"Hajime. Mutta sinä taidatkin jo tietää, kuka minä olen", toinen vastasi hänen tervehdykseensä. Hajimen äänensävy oli yhtä hämmentynyt kuin tämän ilmekin, mutta Hika ei antanut sen häiritä itseään. Eiköhän Hajime uskaltautuisi ulos kuorestaan, kunhan he olisivat jutelleet hetken ja tutustuneet toisiinsa paremmin.

"Niin tiedän. Sinä olet mieleenpainuva ihminen", Hika sanoi hymyillen. Hän oli aikeissa jatkaa, mutta Yuki keskeytti hänen aikeensa huikkaamalla bänditoverilleen: "Nähdään myöhemmin, mennään nyt Niyan kanssa kylppäriin, koita pärjäillä sen aikaa näiden uusien ystävien kanssa!" "Oottakaa vain, kun näätte mun uudet hiukset. Tuutte lentämään selällenne ällistyksestä", Niya jatkoi. Sitten molemmat vokalistit hävisivät kylpyhuoneen oven taakse.

Hika kääntyi entistäkin iloisemmin hymyillen takaisin Hajimen puoleen. "Minä ainakin pidän sinulle mielelläni seuraa. Haluaisitko, että esittelen meidän treenikämppää? Vaikka ei täällä kovin paljon nähtävää ole, mutta kuitenkin. Keitin myös äsken teetä, jos maistuu", hän tarjosi.

Hajime Aizawa

"Niin tiedän. Sinä olet mieleenpainuva ihminen", Hika totesi yhä hymyillen. Ilmeisesti hänen varautuneisuutensa ei pahemmin haitannut tätä. Hajime irvisti henkisesti. Hän ei ollut halukas tekemään kovin suorasukaisesti selväksi, ettei kaivannut Hikan huomionosoituksia, mutta toisaalta hän ei myöskään ollut halukas flirttaamaan Hikan kanssa tämän poikaystävän silmien alla - tai muutenkaan. Se oli varma resepti saada vähintään Shou ja todennäköisesti myös Kazuhiro ja Aki inhoamaan häntä, vaikka hän ei oikeastaan ollutkaan syyllinen tilanteeseen. Hän ei todellakaan ollut tahtonut tai yrittänyt kiinnittää Hikan mielenkiintoa itseensä.

Hajime oli aikeissa yrittää ujuttaa itsensä mukaan Yukin ja Niyan väliseen keskusteluun, mutta se yritys jäi pelkäksi aikomukseksi, kun Yuki huikkasi iloisesti hänelle: "Nähdään myöhemmin, mennään nyt Niyan kanssa kylppäriin, koita pärjäillä sen aikaa näiden uusien ystävien kanssa!" "Oottakaa vain, kun näätte mun uudet hiukset. Tuutte lentämään selällenne ällistyksestä", Niya säesti. Sitten molemmat laulajat katosivat kylpyhuoneeseen ja sulkivat oven perässään merkiksi siitä, että halusivat hoitaa värjäämisen ihan kahden kesken.

"Minä ainakin pidän sinulle mielelläni seuraa. Haluaisitko, että esittelen meidän treenikämppää? Vaikka ei täällä kovin paljon nähtävää ole, mutta kuitenkin. Keitin myös äsken teetä, jos maistuu", Hika tarjosi kasvot yhtenä hymynä heti vokalistien mentyä. Hajime irvisti toistamiseen mielessään ja mietti, miten torjuisi Darretten kakkoskitaristin mahdollisimman hellävaraisesti. Hän ei halunnut loukata tätä, mutta ei hän myöskään halunnut toisen kuvittelevan olemattomia.

"Ei sinun tarvitse. Eikä minun juuri nyt tee mieli teetä, kiitos vain tarjouksesta", Hajime päätyi vastaamaan. Hänen vastauksensa oli aika laimea ja läpinäkyvä, mutta ei hän siihen hätään keksinyt parempaakaan. Sitä paitsi ainakin hän oli ollut ystävällinen ja varsin hienovarainen, vaikka olisi ihan hyvin voinut olla tyly ja suorasukainenkin.

Rishou Makito


Niya ja Yuki olivat keskustelleet jotain hiusten värjäämisestä kahdella eri värillä yhtä aikaa. Kaksikko oli täynnä tarmoa ja energiaa ja tuskin malttoivat pysyä nahoissaan. "Nähdään myöhemmin, mennään nyt Niyan kanssa kylppäriin, koita pärjäillä sen aikaa näiden uusien ystävien kanssa!" Yuki huikkasi Hajimelle ja katosi kylpyhuoneen puolelle ennen kuin tämän bänditoveri ehti todeta siihen mitään. "Oottakaa vain, kun näätte mun uudet hiukset. Tuutte lentämään selällenne ällistyksestä", Niya lisäsi perään aivan yhtä innoissaan ja katosi sitten myös kylppäriin ja sulki oven perässään.

"Minä ainakin pidän sinulle mielelläni seuraa. Haluaisitko, että esittelen meidän treenikämppää? Vaikka ei täällä kovin paljon nähtävää ole, mutta kuitenkin. Keitin myös äsken teetä, jos maistuu", Hika sanoi Hajimelle silmät onnesta soikeina ja suu isossa kaaressa korviin asti. Shoun kurtisti kulmiaan pahastumisesta ja väänsi katseensa lattiarajaan. Hän ei halunnut katsoa, kun hänen oma poikaystävänsä vikitteli toista miestä hänen silmiensä edessä. Mutta saattoihan se olla, että hän vain ylireagoi ja Hika halusi pelkästään tutustua uuteen ihmiseen kaverimielessä, mutta jokin tässä häiritsi suunnattomasti ykköskitaristia. Olikohan hän vain mustasukkainen, kun ei tällä kertaa saanutkaan Hikan huomiota sata prosenttisesti? Ehkä hän oli vain saanut liikaa makeaa mahantäydeltä?

"Mitä Hika oikein on tekemässä? Se käyttäytyy ihan oudosti!" Shou ei ollut huomannut Akin ilmestyneen hänen viereensä ja hätkähti hieman tämän ilmestymistä. "Hänhän vain tutustuu uuteen ihmiseen, mitä ihmeellistä siinä on? Saa Hikakin harjoittaa sosiaalisia taitojaan", Shou vastasi basistille eikä uskonut itsekään täysin omia sanojaan. Toki Hikalla oli oikeus tutustua uusiin ihmisiin, mutta tämän liiallinen aurinkoisuus vierasta kohtaan oli liian häiritsevää.

Shou huokaisi hiljaa turhautuneena ja istuutui takaisin sohvalle, jossa oli istunut aikaisemmin ennen vieraiden tuloa. Hän oli kuullut Hajimen kieltäytyneen mahdollisimman kohteliaasti Hikan ehdotukseen. Tämä oli yhä hämillään saamastaan huomiosta ja Shou ymmärsi kyllä tämän tilanteen. Hän ei silti voinut luoda katsetta Japasene Beastin kitaristiin, koska pelkäsi, että tahtomattaankin katsoisi tätä pahasti.

Kazuhiro Tanaka

Hajimen varovaisen torjuva vastaus ei selvästi ollut tarpeeksi läpinäkyvä, että Hika olisi tajunnut vihjeen. Darretten kakkoskitaristi nimittäin vastasi iloisen huolettomasti: "Niin tiedän. Sinä olet mieleenpainuva ihminen." Tämä näytti olevan aikeissa jatkaa mutta joutui Niyan ja Yukin keskeyttämäksi. "Nähdään myöhemmin, mennään nyt Niyan kanssa kylppäriin, koita pärjäillä sen aikaa näiden uusien ystävien kanssa!" Yuki huikkasi Hajimen suuntaan. "Oottakaa vain, kun näätte mun uudet hiukset. Tuutte lentämään selällenne ällistyksestä", Niya säesti. Sitten molemmat vokalistit katosivat kylpyhuoneen oven taakse.

Heti, kun Niya ja Yuki olivat häipyneet, Hika kääntyi jälleen leveästi hymyillen loukkuun jääneen Hajimen puoleen ja virkkoi: "Minä ainakin pidän sinulle mielelläni seuraa. Haluaisitko, että esittelen meidän treenikämppää? Vaikka ei täällä kovin paljon nähtävää ole, mutta kuitenkin. Keitin myös äsken teetä, jos maistuu." Kazuhiro irvisti sisäisesti bänditoverinsa aivan liian lämpimille sanoille. Eikö Hika itse ollenkaan tajunnut, kuinka ikävään asemaan laittoi Hajimen, kun flirttaili tälle poikaystävänsä nenän edessä?

Tilannetta ei erityisemmin parantanut se, ettei Hajime selvästikään ollut tippaakaan kiinnostunut Hikasta. Vaikka Hajime piti tunteensa varsin hyvin piilossa, Kazuhiro kykeni kyllä huomaamaan, että tämä yritti kuumeisesti miettiä, miten pääsisi Hikasta ja tämän flirttaavista ehdotuksista eroon. Loppuviimeksi Japanese Beastin kitaristi tyytyi varsin suorapuheiseen, joskin Kazun mielestä edelleen aivan liian kohteliaaseen linjaan: "Ei sinun tarvitse. Eikä minun juuri nyt tee mieli teetä, kiitos vain tarjouksesta."

"Mitä Hika oikein on tekemässä? Se käyttäytyy ihan oudosti!" Kazuhiro kuuli Akin kuiskaavan äänekkäästi. Kun rumpali käänsi päätään, hän näki basistin siirtyneen syrjässä seisovan Shoun viereen. Aki vaikutti epäuskoiselta, ikään kuin tämä ei olisi halunnut uskoa, että Hika todella flirttasi toiselle miehelle aivan poikaystävänsä silmien alla.

"Hänhän vain tutustuu uuteen ihmiseen, mitä ihmeellistä siinä on? Saa Hikakin harjoittaa sosiaalisia taitojaan", Shou töksäytti vastaukseksi. Kitaristi ei kuitenkaan kuulostanut erityisen vakuuttavalta. Kazu olikin valmis lyömään vetoa siitä, ettei Shoukaan sisimmässään uskonut sanojaan todeksi. Bändinjohtajan huulilta seuraavaksi karannut turhautunut huokaus vain vahvisti hänen veikkaustaan. Shou kyllä selvästi tajusi, mitä oli meneillään, mutta ei mitä ilmeisimmin tiennyt, mitä olisi voinut asialle tehdä.

Akiyoshi Higa

Vaikka Aki olikin yrittänyt luoda Kazuun jonkinmoista katsekontaktia, ei ollut saanut sellaista. Hän kyllä huomasi rumpalin tarkkailevan tilannetta, mutta tämä ei vain sanonut mitään. Heh, niin tyypillistä Kazua... "Hänhän vain tutustuu uuteen ihmiseen, mitä ihmeellistä siinä on? Saa Hikakin harjoittaa sosiaalisia taitojaan", Shou vastasi basistin hämmentelyihin. Sitten ykköskitaristi istuutui takaisin tuoliin, jossa oli istunut ennen vieraiden tuloa. Vaikka Shou ehkä yritti näyttää normaalilta ja ehkä huolettomalta, tämä epäonnistui siinä täydellisesti. Kitaristin eleet ja ilmeet näyttivät niin tuskaisilta, että teki kipeää pelkästään katsoa. Et taida uskoo itsekään äskeisiä sanojas...

Olikohan Hikan ja Shoun välillä tapahtunut jotain viime aikoina? Aki ei ollut ainakaan huomannut mitään poikkeavaa kitaristien suhteessa. Bänditreeneissäkin nämä olivat aina yhdessä ja niin rakastuneita. Tämänpäiväinen oli tullut täysin puun takaa. Ainakin Akille. Niin näytti myös Shoullekin. Olikohan Shou tiennyt jotain, tai edes aavistanut? Tämä ei ollut kertonut mitään, niin kuin ei pahemmin milloin muulloinkaan. Bändinjohtaja tuntui aina pitävän asiat omana tietonaan.

"Ei toi oo mitään normaalia tutustumista, sunhan se pitäs tietää", Aki sanoi hiljempaa. Ehkei hänen pitäisi sanoa mitään. Hän ei ollut mikään lohduttaja. Aina kun hän edes yritti, hän teki jotain typerää ja aiheutti vielä enemmän mielipahaa. Heh, hellävarovaisuus ei ollut todellakaan hänen juttunsa. Hän ei edes tiennyt miten olisi voinut auttaa. Hänelle ei ollut ikinä tullut vastaavia tilanteita vastaan.