Ghosthunters (Tooting Broadway)

Jokin muu paikka mielessä? Ei hätää, ne pelit tänne ^^

Valvoja: Nightingale

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja Nightingale » 31.01.2016 14:01

Niya Fujiwara

"Asialle pitää tehdä sit muutos", Tom vastasi virnistäen, otti kätensä pois hänen paitansa alta ja alkoi vuorostaan availla hänen ulkotakkinsa nappeja. Kun vanhempi oli saanut kaikki napit auki, tämä nosti hänet istualleen pystyäkseen riisumaan takin hänen yltään. Niya avusti parhaansa mukaan.

Saatuaan takin ujutettua pois hänen päältään Tom riisui myös oman takkinsa. Sen enempää aikailematta entinen katulapsi pujotti kätensä jälleen hänen paitansa alle ja alkoi kuljettaa kämmeniään kohti hänen rintakehäänsä, mikä sai paidan keriytymään ja hänen vatsansa paljastumaan. Niya kikatti toistamiseen. Pian kikatus vaihtui kuitenkin tyytyväisiin voihkaisuihin, kun Tom alkoi pitää hänen vatsaansa hyvänä suullaan ja kielellään.

Aivan liian pian vanhempi kuitenkin lopetti. Onneksi siihen oli hyvä syy, niin ettei Niyan tarvinnut nostaa tyytymätöntä mekkalaa: Tom halusi vähentää vaatteita. Ensin tämä riisui hupparinsa ja t-paitansa ja sitten tämä kävi hänen pitkähihaisen paitansa kimppuun. Ei kulunut kuin muutama sekunti, ennen kuin pitkähihainen lojui sivummalla patjalla. Nyt heidän molempien ylävartalot olivat paljaina.

Jotta he pääsisivät mahdollisimman pian tositoimiin, Niya rupesi turhia epäröimättä availemaan Tomin farkkujen nappia ja vetoketjua. Saatuaan tämän housut auki hän työnsi oikean kätensä tämän alushousujen alle ja tarttui tämän puolikovaan pituuteen. Itsevarmoin vedoin hän rupesi kuljettamaan Tomia kohti täyttä erektiota. Samalla hän kurottautui suutelemaan tätä intohimoisesti. Kielikin oli nyt mukana pelissä.
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.
Avatar
Nightingale
 
Viestit: 937
Liittynyt: 03.11.2013 21:45

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja OtakuCroco » 31.01.2016 14:37

Thomas

Vaikka Niya olikin kikatellut hänen kosketuksestaan, tämä oli selvästi nauttinut, kun hän oli hyväillyt tämän vatsaa suullaan. Kun he molemmat olivat päässeet eroon paidoistaan ja olivat molemmat ylävartalot paljaina, Niya rupesi availemaan Tomin farkkujen housuja. Saatuaan napit ja vetskarin auki nuorempi työnsi kätensä hänen alushousuihinsa ja tarttui hänen puolikovaan erektioonsa. Tom voihkaisi matalasti, kun Niya viileällä pikku käsillään hyväili häntä varmoin ottein.

Niya kurottautui suutelemaan Thomasia, ja hän vastasi siihen. Niya työnsi kielensä hänen suuhunsa, minkä jälkeen heidän suudelmansa muuttui intohimoiseksi kielariksi. Samalla Tom vei kätensä Niyan pillifarkkujen nappien ja vetoketkun luokse ja avasi ne. Sitten hän teki niin kuin Niyakin ja tunki kätensä tämän alushousuihin ja rupesi vuorostaan hyväilemään tämän kovettunutta miehuutta.

Niyan käden hyväilyt alkoivat tuntua niin hyviltä, että Tomista tuntui, ettei hän malttaisi odottaa enää kauaakaan, kunnes he pääsisivät tositoimiin. Niinpä hän vetäytyi kielisuudelmasta ja rupesi riisumaan Darretten laulajan tiukkoja pillifarkkuja pois tämän päältä. Tämä ei ollut eka kerta, kun Niyan housut tuntuivat todellakin liimautuneen tämän ihoon kiinni. Vaikeuksista pääsi kuitenkin pääsi aina yli ja Niyankin tiukat housut oli saatu riisuttua.
"You should never fight your feelings"
Avatar
OtakuCroco
Ylläpitäjä
 
Viestit: 396
Liittynyt: 03.11.2013 19:44

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja Nightingale » 31.01.2016 14:58

Niya Fujiwara

Samalla kun he vaihtoivat innostuneita kielareita, Tom avasi vuorostaan hänen housunsa ja työnsi toisen kätensä hänen alusvaatteidensa alle. Niya voihkaisi suudelmaan, kun vanhempi alkoi hyväillä häntä. Hetken aikaa he koskettelivat kilpaa toisiaan ja nauttivat yhdessä. Kumpikin oli nyt jo täysin kiihottunut, kiitos varmojen ja taitavien kosketusten.

Sitten nautinto alkoi ilmeisesti kuitenkin käydä liialliseksi Tomille, sillä tämä vetäytyi vähän kauemmas hänestä ja alkoi riisua hänen pillifarkkujaan. Niya auttoi, koska oli hänenkin etunsa mukaista saada farkut riisuttua. Ihan helposti operaatio ei käynyt, sillä hänen housunsa olivat tavalliseen tapaan vähintäänkin tiukat. Tällaisina hetkinä hän mietti, olisiko sittenkin ollut fiksumpaa käyttää vähän löysempiä kuteita. Hän nautti kuitenkin aivan liikaa peppuunsa kohdistuvista katseista, että olisi suostunut vaihtamaan yhtään väljempiin housuihin. Oli aina iso egoboost, kun joku jäi tuijottamaan hänen peräänsä, kun hän marssi ohi pillifarkuissaan.

Onneksi Tomin sitkeys voitti ja farkut joutuivat luovuttamaan ja siirtymään lattialle muiden vaatteiden seuraksi. Niya liu'utti itse alushousunsa pois jalastaan, minkä jälkeen hän olikin syntymäpuvussaan. "Säkään et tartte sun housuja", Darretten laulaja tokaisi suorasukaiseen tapaansa. "Lupaan palkita sut ruhtinaallisesti niiden riisumisesta", hän lisäsi ja nuolaisi vihjailevasti huuliaan. Hän oli varma, ettei Tom jättäisi välistä tilaisuutta saada suihinotto, koska kukapa normaali mies niin olisi tehnyt, olipa hetero, homo tai bi.
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.
Avatar
Nightingale
 
Viestit: 937
Liittynyt: 03.11.2013 21:45

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja OtakuCroco » 31.01.2016 15:14

Thomas

Thomasin ei tarvinnut vaivautua riisumaan Niyan alushousuja, koska tämä teki sen ihan oma-aloitteisesti. Kun Niya oli nyt täysin alasti, tämä sanoi suorasukaiseen tyyliinsä: "Säkään et tartte sun housuja. Lupaan palkita sut ruhtinaallisesti niiden riisumisesta." Sanojensa päätteeksi nuorempi katsoi häntä tietty pilke silmissään ja nuolaisi vihjailevasti huuliaan.

Tom tajusi toisen vihjailun täysin ja virnisti tyytyväisenä vastaukseksi. Niinpä nuorukainen rupesi tuumasta toimeen ja riisui sekä farkkunsa että alushousunsa samalla vedolla jaloistaan. Häntä ei haitannut saada niitä pois jaloistaan, sillä housujen etuosa oli alkanut muutenkin käydä liian kireäksi hänen seisokkinsa vuoksi.

Saatuaan heitettyä housunsa sivuun Tom kumartui suutelemaan vielä pitkän intohimoisen kielarin Niyan kanssa ennen kuin vetäytyi taakse polviensa varaan seisomaan, jotta Niyalla olisi tilaa tehdä lupaamansa työ.
"You should never fight your feelings"
Avatar
OtakuCroco
Ylläpitäjä
 
Viestit: 396
Liittynyt: 03.11.2013 19:44

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja Nightingale » 31.01.2016 15:36

Niya Fujiwara

Kuten Niya oli arvellutkin, Tom otti tarjouksen innolla vastaan. Tyytyväisen virneen kera tämä rupesi riisumaan omia farkkujaan ja alushousujaan. Vanhemman tapauksessa se oli huomattavasti helpompi toimitus kuin hänen, sillä tämä käytti huomattavasti löysempiä housuja kuin hän. Seuraavassa hetkessä Tom olikin jo saanut loput vaatteensa pois päältään. Niya hymyili tyytyväisenä, kun asiat etenivät niin sujuvasti.

Tom kumartui hänen puoleensa ja vaihtoi vielä yhden pitkän, himokkaan kielarin hänen kanssaan, ennen kuin asettui polvilleen sopivaan asentoon suuhunottoa ajatellen. Niya virnisti, nojautui eteenpäin ja ryhtyi sen enempää aikailematta työhön. Aluksi hän nuoli kiusoittelevasti Tomin erektiota, mutta ennen kuin tämä ehti alkaa käydä kärsimättömäksi ja kehottaa häntä lakkaamaan kiusaamasta, hän otti tämän pituuden kokonaan suuhunsa. Hän oli antanut siihenastisen elämänsä aikana sen verran monta suuhunottoa, että toinen tuskin keksisi mitään valittamisen aihetta. Lisäksi runsas harjoittelu oli saanut aikaan sen, ettei hänellä ollut enää kovinkaan paljon oksennusrefleksiä jäljellä, minkä vuoksi hän saattoi ottaa toisen syvälle suuhunsa ongelmitta.

Tottuneesti Niya vuoroin nuoli ja vuoroin imi Tomin erektiota. Vanhemman nuorukaisen pitämät äänet neuvoivat hänelle, mitkä olivat hyviä kohtia ja mistä toinen piti kaikkein eniten. Varsin pian Tom alkoi vaikuttaa siltä, että oli lähellä tulemista. Niya päästi hetkeksi toisen kovuuden livahtamaan pois suustaan ja ilmoitti: "Sä voit tulla mun suuhun. Mua ei yhtään haittaa." Sen sanottuaan hän otti toisen takaisin suuhunsa ja jatkoi suihinoton viemistä kohti sen loppuhuipennusta.
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.
Avatar
Nightingale
 
Viestit: 937
Liittynyt: 03.11.2013 21:45

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja OtakuCroco » 31.01.2016 16:09

Thomas

Pienen virneen kera Niya nojautui eteenpäin ja ryhtyi tuumasta toimeen. Tämä alkoi nuolla kiusoittelevasti hänen miehuuttaan, mikä tuntui pidemmän päälle turhauttavalta, vaikka samalla niin hiton hyvältä. Ennen kuin Tom ehti turhautua toisen kiusoittelusta liikaa, tämä otti viimeinkin hänen erektionsa kokonaan suuhunsa. Tom huokaisi nautinnosta, sulki silmänsä ja antautui kunnolla nautinnon valtaan, sillä Niya teki hyvää työtä.

Huomasi, että Niya oli lyhyen elämänsä aikana tehnyt lukuisia suuhunottoja, sillä tämän suun käyttö oli mestariluokkaa. Tämä osasi etenkin varoa hampaitaan, niin ettei ne hanganeet ikävästi imemisen yhteydessä. Toisen ote touhuun oli myöskin varman oloista ja tämä tiesi tarkkaan mitä teki.

Tomin huokailut alkoivat tihentyä sen merkiksi, että hän oli lähellä tulemista. Yhtäkkiä Niya kuitenkin antoi hänen miehuutensa luiskahtaa pois suustaan ja Tom avasi silmänsä kysyvästi, että mitä ihmettä toinen kuvitteli tekevänsä. Niya kuitenkin antoi hänen ihmetykselleen vastauksen ja sanoi: "Sä voit tulla mun suuhun. Mua ei yhtään haittaa." Sen sanottuaan nuorempi jatkoi hänen imemistään. Paine alkoi olla hänen alakerrassaan niin kova, mikä kertoi siitä, että hän tulisi minä hetkenä hyvänsä.

Juuri hetkeä ennen kuin Tom laukesi Niyan suuhun, vanhempi nuorukainen tarttui kouristuksen omaisesti Darretten laulajan niskahiuksista. Muutaman voimakkaan huokaisun jälkeen Tom tunsi itsensä raukeaksi, ja hän avasi silmänsä. Niya näytti liiankin tyytyväiseltä aikaansaannokseensa, sillä tämä varmasti oli ylpeä siitä, mihin kaikkeen petipuuhissa kykeni.

Vaikka Thomas tunsi itsensä niin hyvän käsittelyn jälkeen raukeaksi ja hiukan väsyneeksi, hänen ei tehnyt mieli jättää Niyaa nautinnotta. Pitihän toisenkin saada jotain tästä touhusta irti, joten nyt oli hänen vuoronsa hoitaa Niya. Mitään sen kummempia varoittamatta Tom loi vinon virneen kasvoillaan ja painoi Niyan takaisin selälleen, ei kuitenkaan mitenkään rajusti. "Sun vuoro saada jotain hyötyä tästä", Tom totesi matalasti, asetti kämmenensä Niyan rinnalle ja liu'utti sen pitkällä hyväilevällä vedolla Niyan alakertaan.

Vanhempi nuorukainen sulki Niyan erektion kämmeneensä ja alkoi hyläilemään sitä varmoin ottein. Niya oli helppo käsitellä, koska tämän miehuus ei aasialaistaustasta ja koosta johtuen ollut kovin iso, joten toisen kovuus mahtui sopivasti hänen kämmenensä sisään. Samalla kun Tom teki kädellä työtä ja etsi Niyan voihkaisujen mukaan tämän heikkoa pistettä, hän siirtyi suutelemaan toisen niskaa näykkäisyjen, kielen ja voimakkaiden imaisujen kera tehostamaan nuoremman nautintoa.
"You should never fight your feelings"
Avatar
OtakuCroco
Ylläpitäjä
 
Viestit: 396
Liittynyt: 03.11.2013 19:44

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja Nightingale » 31.01.2016 16:40

Niya Fujiwara

Tomin huokailut tihenivät siihen malliin, että tämä saavuttaisi hekuman hetkenä minä hyvänsä. Niya lisäsi intoaan entisestään. Sitten hän tunsi Tomin tarttuvan häntä kouristuksenomaisesti kiinni niskahiuksista, minkä jälkeen tämä tuli tyytyväisten huokaisujen kera. Orgasmi oli selvästikin ollut hyvä. Niya antoi vanhemman miehuuden liukua pois suustaan ja vetäytyi itsetyytyväisesti hymyillen kauemmas tästä. Ahkera harjoittelu oli todellakin tuottanut tulosta.

Hetken aikaan hengitystään tasattuaan Tom avasi silmänsä, jotka oli sulkenut jossain välissä, ja katsahti häneen. Niyan hymy leveni, kun hän näki toisen silmien raukean katseen. Vaikkei Tom jakanutkaan hänelle mitään sanallisia kehuja, hän tiesi tämän elekielistä tyydyttäneensä tämän täysin. Että mä oon hyvä, hän ajatteli ilman vaatimattomuuden häivääkään. Toisaalta miksipä olla vaatimaton, kun saattoi yhtä hyvin olla peittelemättömän ylpeä itsestään. Turha vaatimattomuus oli typerää.

Äkisti Tom virnisti vinosti ja painoi hänet päättäväisesti makaamaan selälleen patjalle. "Sun vuoro saada jotain hyötyä tästä", tämä tokaisi matalalla äänellä, painoi toisen kätensä hänen rintakehälleen ja lähti liu'uttamaan sitä kohti hänen jalkoväliään. Niya voihkaisi ja antoi silmiensä painua kiinni.

Tom hyväili pikku-Niyaa itsevarmasti, eikä pikku-Niya todellakaan pistänyt osakseen saamaansa huomiota pahakseen. Vaikka Darretten laulajasta oli kiva tehdä nautinnollisia juttuja muille ja nähdä nämä täysin hänen armoillaan, hän piti kovasti myös siitä, kun oli hänen vuoronsa saada nautintoa. Hän välitti arvostuksen tunteensa Tomille hiljalleen yhä äänekkäämmäksi käyvien voihkaisujen kautta, koska puhuminen tuntui sillä hetkellä liian vaivalloiselta. Sitä paitsi miksi käyttää sanoja, kun elekieli ja äännähdykset riittivät viemään viestin perille.

Samalla kun hyväili kädellään häntä, Tom rupesi näykkimään, suutelemaan, imemään ja nuolemaan hänen kaulaansa. Toisen toimet saivat Niyan nautinnon lisääntymään entisestään. Toinen todella tiesi, miten häntä kannatti käsitellä. Hän ei tarvitsisikaan enää paljoa, että tulisi.

Vielä hetki, sitten nautinto kävi liialliseksi ja Niya purkautui Tomin käteen kimeiden voihkaisujen saattelemana. Kun orgasmi oli ohi, hän makasi hetken aikaa paikoillaan silmät kiinni rintakehä kiivaasti kohoillen. Sitten hän avasi silmänsä ja hymyili Tomille. "Se oli kivaa. Sä osaat käyttää sun kättä hyvin. Ja tykkäsin siitä, kun sä näykit mun niskaa."
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.
Avatar
Nightingale
 
Viestit: 937
Liittynyt: 03.11.2013 21:45

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja OtakuCroco » 31.01.2016 16:59

Thomas

Niya teki selväksi ääntelyillään mistä piti ja ne kannustivat Tomin toimia entisestään. Ei mennyt enää kauaakaan, kun Niyakin saavutti nautinnon huippunsa ja laukesi kimeiden voihkaisujen kera. Niya jäi hetkeksi silmät suljettuina makaamaan rinta hengästyneenä kohoillen tasaamaan hengitystään. Tämän jälkeen nuorempi avasi silmänsä ja hymyili hänelle. "Se oli kivaa. Sä osaat käyttää sun kättä hyvin. Ja tykkäsin siitä, kun sä näykit mun niskaa."

Vaikka Tom oli tiennyt Niyan nauttineen hänen toimistaan, oli kuitenkin kiva kuulla toisen sanovan sen ääneen. Tom hymyili tyytyväisenä. "Kiitti. Et itekään ollut huonompi", vanhempi totesi ja laskeutui kyljelleen Niyan vierustalle käyttäen käsivarttaan hetkellisenä tyynynä. Raukeus hiipui hetken lepäämisen jälkeen, jonka aikana lämpökin alkoi kadota pois paljaalta iholta. Sitten alkoi taas tajuta, että pakkanen yritti päästä palelluttamaan.

Thomas nousi istualleen ja rupesi etsimään t-paitaansa ja huppariaan. "Pitäs varmaan lähtee. Porukat venaa kotona vissiin suakin", Tom totesi samalla, kun sukelsi molempiin paitoihinsa. Löydettyään tummansiniset farkkunsa ongelmitta Tom vilkaisi kännykkänsä kelloa. Se läheni jo puolta yötä. Aika meni todella nopeasti Niyan seurassa. Vaikkei Tomia olisi haitannut jäädä pidemmäksi aikaa siihen rakennukseen, oli hänen kunnioitettava vanhempiaan sen verran ja tulla suht ajoissa kotiin. Nämä varmasti ihmettelivät missä hän kuppasi, jos tulisi vasta aamuyöllä kotiin.

Saatuaan puettua kaikki vaatteet takaisin ylleen Tom avasi pehmustetun huoneen raskaan metallioven. Käytävältä puuskahti kylmä pakkasilma kasvoihin rikkinäisten ikkunoiden kautta. He olivat olleet mukavasti tuulensuojassa siinä pikku huoneessa. Ollessaan varma, että Niyakin oli valmis vaatteidensa kanssa vanhempi nuorukainen suuntasi askeleensa kohti alakertaan johtavaa kierreportaikkoa.
"You should never fight your feelings"
Avatar
OtakuCroco
Ylläpitäjä
 
Viestit: 396
Liittynyt: 03.11.2013 19:44

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja Nightingale » 31.01.2016 17:23

Niya Fujiwara

Tom hymyili tyytyväisen näköisenä. "Kiitti. Et itekään ollut huonompi", tämä vastasi. Niya virnisti. Tomin kielellä tuo oli yhtä kuin että hän oli ollut ihan sikahyvä. Toinen ei vain kehdannut sanoa niin.

Tom laskeutui makaamaan patjalle hänen viereensä, ja hetken aikaa he makoilivat poikkeuksellisen hiljaisuuden vallitessa yhdessä pehmustetun huoneen lattialla. Varsin pian alkoi kuitenkin tulla kyllä, kun hiki kuivui iholle ja nautinnon tuoma lämpö hiipui. Tom nousi istumaan ja alkoi haeskella vaatteitaan. "Pitäs varmaan lähtee. Porukat venaa kotona vissiin suakin", Tom totesi pukeutumisen lomassa.

Niyakin nousi ylös makuuasennosta ja alkoi etsiä vaatteitaan, ennen kuin saisi vuosisadan flunssan. "Joo, kyl ne varmaan venaa. Tulee taas sanomista, kun oon ollu näin kauan omilla teilläni. Mutta ihan sama, tää oli sen arvoista. Ja ne nyt valittaa muutenkin aina kaikesta, että oon sillei tottunu niiden kitinään. Ei ne huolehtimiseen kuole", hän tokaisi samalla, kun veti pitkähihaista paitaa ylleen. Hän ei ollut ikinä kunnioittanut kovin paljon vanhempiensa tahtoa tai näiden sanomisia, mikä oli yksi syy heidän kireisiin väleihinsä.

Puettuaan kaikki vaatteet päälleen Tom avasi metallioven. Sen seurauksena huoneeseen alkoi hyökyä kylmää ilmaa, mikä sai Niyan värisemään. Kyllä huomasi, että elettiin joulukuuta. Darretten laulaja kiskaisi pikavauhtia farkut jalkaansa ja takin päälleen, jotta ei paleltuisi. Äsken niin viihtyisältä tuntunut pehmustettu huone oli menettänyt nyt hohtonsa, eikä hän malttanut odottaa, että pääsisi pois siitä ja koko hyisestä mielisairaalasta. Hän inhosi kylmyyttä.

Niya ja Tom lähtivät yhtä matkaa kävelemään kohti portaikkoa, joka vei alempiin kerroksiin. Portaikkoon päästyään he laskeutuivat nopeasti aina alimpaan kerrokseen asti, etsivät saman toimistohuoneen, jonka ikkunasta olivat kivunneet sisään, ja poistuivat Tom edellä ja Niya perässä rakennuksesta. Sitten he kulkivat ripeästi pihan poikki aidalle ja pujottautuivat ulos siihen tehdystä reiästä, joka onneksi löytyi ilman sen suurempaa etsimistä. Ulkona oli nyt säkkipimeää ja huomattavasti kylmempää kuin heidän saapuessaan mielisairaalan luokse. Kello oli varmaan jo aika paljon. Toivon mukaan metro kuitenkin kulkisi ihan hyvin vielä.

"Vitun kylmä. Hiton talvi", Niya valitti tallustaessaan Tomin rinnalla kohti metroasemaa. "Tää vuodenaika ei sovi mun kaltasille pienille ja söpöille olennoille. Oispa jo kesä, niin vois mennä uimaan ja pukeutuu ohuisiin vaatteisiin. Talvivaatteet on niin tylsii ja löysii, ettei mun vartalo pääse yhtään oikeuksiinsa."
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.
Avatar
Nightingale
 
Viestit: 937
Liittynyt: 03.11.2013 21:45

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja OtakuCroco » 31.01.2016 17:36

Thomas

"Joo, kyl ne varmaan venaa. Tulee taas sanomista, kun oon ollu näin kauan omilla teilläni. Mutta ihan sama, tää oli sen arvoista. Ja ne nyt valittaa muutenkin aina kaikesta, että oon sillei tottunu niiden kitinään. Ei ne huolehtimiseen kuole", Niya sanoi ruvetessaan pukemaan hänkin lämpimämpää kerrosta ylle. Tom ei ollut ikinä pahemmin kysynyt Niyan vanhemmista, mutta tämä oli kertonut millaisia he olivat. Toisen vanhemmat tuntuivat liian kireiltä eikä vapautta kaipaava Niya sopinut näiden muokkaamaan muottiin.

Kun Niyakin oli viimein saanut puettua vaatteet takaisin ylleen, he lähtivät yhtä matkaa alakertaan. Kierreportaat menivät nopeasti ripeillä askeleilla. Heillä kummallakin oli vilu, joten molemmilla oli ripeät askeleet. Metrossa olisi varmasti lämmintä. Olivathan he jo muutaman tunnin olleet tällä reissulla ja ehtineet kylmettyä lukuun ottamatta heidän pikku sekstailuhetkeään, joka oli tuonut väliaikaisesti lämpöä.

Viimeinkin koko mielisairaala alueelta pois päästyään kaksikko kohdisti askeleensa metroasemalle päin. "Vitun kylmä. Hiton talvi", Niya valitti täristen kylmää viimaa. "Tää vuodenaika ei sovi mun kaltasille pienille ja söpöille olennoille. Oispa jo kesä, niin vois mennä uimaan ja pukeutuu ohuisiin vaatteisiin. Talvivaatteet on niin tylsii ja löysii, ettei mun vartalo pääse yhtään oikeuksiinsa", nuorempi jatkoi valittamista. Tom hymähti pienesti huvittuneena toisen valittelulle.

"Kesä ois kiva, mut mä tykkään talvestakin. Ei mulla nykyään ole niin kylmä talvisin, koska karaistuin aika paljon, kun asuin kadulla. Tosin varmaan jossain vaiheessa totun taas lämpimään ja musta tulee samanlainen vilukissa kun sustakin", Tom vastasi omasta puolestaan.

Pari kilometriä meni nopeasti heidän vauhdillaan ja metroasema häämötti jo näköpiirissä. Paikalla päästyään he tuijottelivat lähteviä aikoja ja huomasivat että parin minuutin päästä lähtevä metro olisi viimeinen tälle illalle. "Jos oltais lähdetty yhtään myöhempään, oltaisiin jouduttu viettämään yö täällä", vanhempi nuorukainen tokaisi.
"You should never fight your feelings"
Avatar
OtakuCroco
Ylläpitäjä
 
Viestit: 396
Liittynyt: 03.11.2013 19:44

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja Nightingale » 31.01.2016 17:51

Niya Fujiwara

Tom hymähti vastaukseksi. "Kesä ois kiva, mut mä tykkään talvestakin. Ei mulla nykyään ole niin kylmä talvisin, koska karaistuin aika paljon, kun asuin kadulla. Tosin varmaan jossain vaiheessa totun taas lämpimään ja musta tulee samanlainen vilukissa kun sustakin", tämä totesi.

"Se voi olla", Niya vastasi. "Tosin ei kaikkii palella yhtä herkästi. Joillain on talvipakkasellakin kuuma, niinku yhellä mun kaverilla. Se on kyl niin outoo. Se kulkee koko talven pelkässä t-paidassa ulkona, eikä se silti tuu ikinä kipeeksi."

Koska he molemmat halusivat jo kovasti päästä takaisin kotiin, matka metroasemalle taittui ripeästi. Siellä oli hiljaista, vain muutama muu ihminen heidän lisäkseen. "Jos oltais lähdetty yhtään myöhempään, oltaisiin jouduttu viettämään yö täällä", Tom tokaisi näyttötaulua katsottuaan. Niyakin vilkaisi taulua ja huomasi, että toinen oli oikeassa: parin minuutin päästä lähtevä metro oli viimeinen ennen aamua.

"Huh, onneks ei käyny niin. Mua ei kamalasti hotsita viettää yötä metroasemalla jossain Lontoon laidalla. Sitä paitsi siitä mun porukat vasta hurjistuiskin, jos en tulis koko yönä kotiin. Ne varmaan päättäs, että joudun sittenkin viettämään vielä vuoden siellä yksityiskoulussa, mikä ois niin perseestä, ettei mitään rajaa. En haluu olla siellä sekuntiakaan kauempaa kuin mun on ihan pakko", Niya tilitti.

Ennen kuin Tom ehti vastata, metro liukui esiin tunnelista ja pysähtyi asemalaiturille. Seikkailukaksikko kiirehti muiden laiturilla odottavien vanavedessä kyytiin. Siinä vaunussa, johon he menivät, ei ollut kuin pari heitä vähän vanhemman näköistä tyttöä, jotka istuivat vierekkäin ja juttelivat hiljaisella äänellä. "Uh, kotimatkasta tulee niin pitkä", Niya valitti ja istahti alas lähimmälle penkille. "Millä asemalla sä jäät pois? Pitääkö sun vaihtaa metroa niinku mun?"
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.
Avatar
Nightingale
 
Viestit: 937
Liittynyt: 03.11.2013 21:45

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja OtakuCroco » 31.01.2016 18:02

Thomas

"Se voi olla. Tosin ei kaikkii palella yhtä herkästi. Joillain on talvipakkasellakin kuuma, niinku yhellä mun kaverilla. Se on kyl niin outoo. Se kulkee koko talven pelkässä t-paidassa ulkona, eikä se silti tuu ikinä kipeeksi", Niya vastasi Tomin toteamukseen. Tom kohotti toista kulmaansa kysyvästi. "Vetää paremmaksi ku mä", hän totesi vastaukseksi. Edes häntäkään ei ollut huvittanut viettää talvipakkasissa pelkässä t-paidassa.

Niyakin oli kovin helpottunut, että he olivat ehtineet juuri ja juuri ajoissa viimeiseen metroon. "Huh, onneks ei käyny niin. Mua ei kamalasti hotsita viettää yötä metroasemalla jossain Lontoon laidalla. Sitä paitsi siitä mun porukat vasta hurjistuiskin, jos en tulis koko yönä kotiin. Ne varmaan päättäs, että joudun sittenkin viettämään vielä vuoden siellä yksityiskoulussa, mikä ois niin perseestä, ettei mitään rajaa. En haluu olla siellä sekuntiakaan kauempaa kuin mun on ihan pakko", tämä sanoi.

Tom ei ehtinyt kuin nyökkäämään toisen selittelylle, kun metro saapuikin tunnelista heidän laiturilleen. He astelivat sisään vaunuun ja istuivat jonkin matkan päähän parista vanhemmasta tytöstä. Tytöt olivat varmasti menossa tai tulossa jonnekin, koska nämä olivat tälläytyneet parhaimpiinsa. "Uh, kotimatkasta tulee niin pitkä", Niya valitti keskeyttäen Tomin tuijotuksen.

"Millä asemalla sä jäät pois? Pitääkö sun vaihtaa metroa niinku mun?" Niya kysyi. Tom pudisti päätään. "Ei tarvii vaihtaa, tää menee suoraan Warren Streetille", hän vastasi ja haukotteli. Kyllä, matkasta tulisi todella pitkä, koska hän oli niin väsynyt ja halusi jo nukkumaan.
"You should never fight your feelings"
Avatar
OtakuCroco
Ylläpitäjä
 
Viestit: 396
Liittynyt: 03.11.2013 19:44

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja Nightingale » 31.01.2016 18:20

Niya Fujiwara

Tom pudisti päätään. "Ei tarvii vaihtaa, tää menee suoraan Warren Streetille", tämä vastasi ja haukotteli sanojensa päälle. Ilmeisesti Niya ei ollut ainoa, jota oli alkanut väsyttää ja joka ei malttanut odottaa, että olisi vihdoin takaisin kotona. Vaikka hän ei vanhemmistaan niin piitannutkaan, niin kotona oli oma tuttu, lämmin sänky, johon kelpasi käpertyä nukkumaan tällaisen jännittävän seikkailun jälkeen.

"Mä nukun huomenna ainakin kahteentoista, niin paljon mua väsyttää nyt", Niya ilmoitti. "Sitä paitsi huomenna täytyy iltapäivän lopulla lähteä takaisin koululle, joten ei siinä kuitenkaan ehi tehä mitään kivaa. Sama siis vain koisata pitkään. Sitten ei tartte katella niin kauaa porukoiden naamojakaan tai käydä niiden kaa mitään typeriä keskusteluja. Kaikki pääsee sillai helpommalla eikä kuole ennen aikojaan korkeeseen verenpaineeseen."

Saatuaan selityksensä päätökseen Niya hiljeni ja tyytyi tuijottelemaan ulos pimeistä ikkunoista, vaikkei niistä näkynytkään mitään. Hän alkoi olla liian väsynyt höpisemään, eikä Tomkaan tuntunut olevan oikein juttutuulella. Ilmeisesti tätäkin unetti liikaa, että tämä olisi jaksanut puhua mistään. Kunpa metromatka menisi nopeasti, muuten he molemmat varmaan nukahtaisivat junaan ja päätyisivät ties minne.

Niyan toiveiden vastaisesti metro kuitenkin eteni kuin etana liimassa. Lopulta kovaäänisesti kuitenkin onneksi kuului sen aseman nimi, millä hänen piti vaihtaa junaa kotiin päästäkseen. Niya nousi ylös ja meni ovien luokse odottamaan, että metro pysähtyisi. "Mä jään tässä. Yritä olla nukahtamatta ennen sun asemaa", hän sanoi. Kun ovet avautuivat, hän huikkasi vielä hyvänyön toivotuksen, ennen kuin poistui junasta ja lähti kohti laituria, jolle vaihtometro tulisi. Onneksi jälkimmäisellä metrolla ei tarvinnut mennä kuin muutama pysäkinväli. Hänen osaltaan kotimatka oli siis melkein ohi.
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.
Avatar
Nightingale
 
Viestit: 937
Liittynyt: 03.11.2013 21:45

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja OtakuCroco » 31.01.2016 18:31

Thomas

"Mä nukun huomenna ainakin kahteentoista, niin paljon mua väsyttää nyt. Sitä paitsi huomenna täytyy iltapäivän lopulla lähteä takaisin koululle, joten ei siinä kuitenkaan ehi tehä mitään kivaa. Sama siis vain koisata pitkään. Sitten ei tartte katella niin kauaa porukoiden naamojakaan tai käydä niiden kaa mitään typeriä keskusteluja. Kaikki pääsee sillai helpommalla eikä kuole ennen aikojaan korkeeseen verenpaineeseen", Niya selitti. Tom ei vastannut mitään, koska oli liian väsynyt puhuakseen mitään.

Niyakin huomasi, ettei hän enää ollut juttutuulella, joten hiljeni ja tyytyi katsomaan pimennetystä ikkunasta ulos. Tom otti penkissään rennomman asennon ja nosti toisen jalkansa vastapäiväiselle penkille suoraksi. Hän nautti sisätilan lämmöstä ja tunsi raskaiden luomiensa pyrkivän kiinni. Hänellä oli kova työ pitää silmät auki.

Tom havahtui koomastaan, kun Niya nousi penkistään ylös. "Mä jään tässä. Yritä olla nukahtamatta ennen sun asemaa", nuorempi totesi ja odotti ovien edessä niiden aukenevan. Tom nyökkäsi vastaukseksi Niyan hyvänyön toivotuksiin ja katsoi, kun Niya poistui metron kyydistä. Sitten ovet sulkeutuivat ja metro jatkoi matkaansa. Tomilla olisi vielä ainakin neljä pysäkkiä ennen perille tuloa. Toivon mukaan hänkään ei nukahtaisi ennen sitä.
"You should never fight your feelings"
Avatar
OtakuCroco
Ylläpitäjä
 
Viestit: 396
Liittynyt: 03.11.2013 19:44

Edellinen

Paluu Jokin muu paikka

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron