The Dream of Darrette

Rishou Makito

Vaikka lehmäaitauksen korjaus oli jäänyt vähän vaiheeseen, tilanomistaja ei ollut rangaissut heitä siitä, koska toiset bändin jäsenet olivat tehneet senkin edestä töitä. Tosin Shouta hiukan hävetti, ettei ollut kyennyt enempään, mutta ei hän ollut voinut jättää Hikaa yksin kipeän sormensa kanssa. He olivat menneet sitomaan siihen pienen viileän siteen, jotta turvotus lakkaisi.

Päivä oli vaihtunut illaksi, jolloin oli aika lähteä festivaalijuhliin, joita ykköskitaristi oli odottanut perin innolla. Hänestä oli hauskaa käydä festivaaleilla, varsinkin Hikan kanssa. Hän oli pukeutunutkin eri vaatteisiin kuin päivällä. Hänellä oli yllään harmaanmusta raidallinen pitkähihainen ja mustat pillifarkut. Hiuksiaan hän oli nostanut tapansa mukaan koholle takaraivosta.

Juhlatori oli kunnostettu hienoksi. Punertat katulyhtyvalot valaisivat mukulakivikäytäviä hienosti ja loivat melkeinpä romanttisen tunnelman. Kaikkialla oli erilaisia peli- ja ruokakojuja, joissa ihmiset voisivat käydä pitämässä hauskaa. Shou puristi tiukemmin rakkaansa kättä katsellessaan ympärilleen. Mitähän he tekisivät ensimmäiseksi? Missähän Hika haluaisi käydä ensimmäisenä? Heidän ei olisi varmaan pakko olla ryhmänä koko ajan, ainakaan Aki tuskin haluaisi katsella kyyhkyläisten toimintaa koko aikaa...

Voi ei... taas minä teen sen... Minun pitäisi auttaa Hikaa tulemaan paremmin toimeen Kazuhiron kanssa, mutta minä vain yritän omia hänet taas jälleen kerran täysin itselleni... Shou vilkaisi vaivihkaa rumpalia. Millähän tuulella tämä oli tänäiltana? Olisiko tämä yhtään paremmalla tuulella tämänpäiväisestä?

Hirotaka Yoshida

Hika asteli kohti festivaalialuetta käsi kädessä poikaystävänsä kanssa. Vaikka hänen sormiparkansa olikin joutunut pakettiin huolimattoman vasaraniskun seurauksena, viininpunamustahiuksinen nuorukainen tunsi olonsa iloiseksi. Turha asiaa oli enää surra. Maanviljelijä oli vain kohauttanut olkiaan asialla ja sanonut, että he voisivat korjata aidan loppuun seuraavana päivänä, joten turha Hikan ja Shou oli kantaa huonoa omaatuntoa puolitiehen jääneestä työstä. Vahinkoja sattui - erityisesti silloin, kun Hika oli mukana kuvioissa. Jotkut ihmiset olivat onnettomuusalttiimpia kuin toiset, ei sille mitään mahtanut.

Kun kuuden hengen poppoo - Niya oli raahannut mukanaan maatilalla tapaamansa pojan, jonka nimi oli Kyo - oli päässyt perille, Hika ei voinut kuin ihailla kyläläisten vaivannäköä. Asukkaat olivat toden totta panostaneet festivaaliin. Kylänraitin varrella olevat talot oli somistettu sadonkorjuuaiheisilla ulkokoristeilla, ja mukalakivikatuja valaisivat tunnelmalliset katulyhdyt. Niiden lämmin, punainen valo suorastaan houkutteli romanttisella iltakävelylle sydämen valitun kanssa. Ehkä Hika ja Shou voisivat jossakin vaiheessa livahtaa viettämään kahdestaan laatuaikaa?

Ensin he kuitenkin varmaan touhuaisivat jotakin koko porukalla. Se lujittaisi bändin ryhmähenkeä ja saisi heidät tutustumaan paremmin toisiinsa. Sitä paitsi Niya oli vaatinut, että kaikkien pitäisi pitää hänelle seuraa nyt, kun hän oli kerrankin päässyt pois vankilastaan, kuten bändin nuorimmainen sisäoppilaitostaan nimitti. Siksi Niya oli raahannut vastahakoisen oloisen Kazuhironkin mukaan. Hika ihmetteli yhä, miksi rumpali oli antanut vokalistille periksi. Yleensä Kazuhiron päätä ei tuntunut kääntävän mikään, jos tämä oli jotain päättänyt. Ilmeisesti Niya oli kuitenkin poikkeus, joka vahvisti säännön. Olivathan laulaja ja rumpali sentään ystäviä.

Hika bongasi äkkiä kiinnostavan näköisen teltan. Uteliaana hän astui lähemmäs pientä, kirkkaanpunaista telttaa katsoakseen, mitä sen sisällä oli tarjolla. Teltan kankaan peittämän sisäänkäynnin viereen oli pystytetty kyltti, jossa luki isoin, selkein kirjaimin: "Kädestä ennustusta. Madame Bonferryllä on vuosikymmenten kokemus tulevaisuuteen katsomisesta. Et tule pettymään! Vain viisi puntaa! Yksi kerrallaan, kiitos!

Luettuaan kyltin Hika kääntyi poikaystävänsä puoleen ja kysyi tältä silmät loistaen: "Voisimmeko kokeilla? Olen aina halunnut käydä ennustajan luona, mutta en ole koskaan saanut tilaisuutta. Hän ei ole edes kallis!"

Akiyoshi Higa

Aki oli tyytyväinen siihen, että oli saanut vajan maalattua Kazun kanssa ajoissa, koska silloin hän voisi levätä huomisen päivän, kun taas Shou ja Hika joutuisivat urakoimaan jälleen aidan kimpussa. Toki hän ymmärsi, miksi kaksikko oli keskeyttänyt, Hika oli turanoinut ja lyönyt vasaralla sormeensa. Nyt kakkoskitaristilla oli valkoinen side peittämässä oikeaa kättään.

Kaikki kuusi saapuivat fesivaalialueelle. Kuudes tyyppi oli Niyan tänään tapaama poika, joka oli pitänyt tälle seuraa perunoita kuoriessa. Aki vähän oudoksui tuota Kyo-nimistä, koska tämä oli ilmestynyt kuin tyhjästä eikä kertonut mistä päin oli tullut ja miksi juuri tänne korpeen perunoita kuorimaan. Eipä se pahemmin Akille kuulunut, eikä hän ottanut Kyoa ilkeästi vastaan, ei vaan ollut muuta tehnyt kuin morjenstanut ohimennnen.

Festivaalin rakennelma oli muuttunut sitten viimenäkemän, koska viimeksi se oli ollut vielä vaiheessa, kun he olivat ajaneet alueen ohitse. Kieltämättä kyläläiset olivat saaneet hienoa jälkeä aikaiseksi, vaikkakin tunnelma oli punertavine katulyhtyineen liian lässyromanttinen Akin makuun.

He kävelivät pienien kojujen ohi. Aki katseli ympärilleen ja mietti, mitä haluaisi kokeilla. Ruokaa ainakin oli saatava jossain vaiheessa, koska hän ei ollut syönyt vähään aikaan mitään. Ihan vähän ennen lähtöä, muttei muuten mitään tukevaa. Nuori miesjoukko pysähtyi lopulta Hikan toimesta jonkun kojun viereen. Aki vilkaisi nopeasti telttamaisen hökötyksen kylttiä. KÄDESTÄ ENNUSTUSTA. Akin teki mieli ruveta facepalmaamaan.

"Voisimmeko kokeilla? Olen aina halunnut käydä ennustajan luona, mutta en ole koskaan saanut tilaisuutta. Hän ei ole edes kallis!" Hika hehkutti innoissaan Shoulle. Aki tuhahti pessimistisesti ja risti kätensä niskan taakse. "No ei se varmana ole kallis, kun koko touhu on pelkkää hömppää paskaa... Ja kuka tollassiin uskoo? Huijausta koko homma", basisti kommentoi.

Kazuhiro Tanaka

Kuten Kazuhiro oli salaa odottanutkin, Hika ja Shou eivät olleet saaneet aitaansa maalattua loppuun. Syynä oli ollut se, että kakkoskitaristi oli mennyt lyömään itseään vasaralla sormeen, minkä vuoksi myös Shoun oli pitänyt lähteä urakan äärestä. Eihän omaa rakasta poikaystävää toki voinut laittaa etsimään ensiaputarvikkeita omin neuvoin. Kazuhiron oli tehnyt mieli tuhahtaa kovaan ääneen kaksikon kertomuksen kuullessaan. Hyvä helvetti sentään, eikö Hika osannut tehdä yhtään mitään ilman poikaystävänsä apua?

Ainakin aidankorjausta olisi siis luvassa huomenissa. Sitä ennen oli kuitenkin edessä vielä yksi kärsimys: sadonkorjuufestivaali. Ellei Niya olisi niin päättäväisesti ilmoittanut, että halusi kaikki bänditoverinsa mukaan festivaalia katsomaan, Kazuhiro olisi jättänyt moisen riennon väliin ja jäänyt sen sijaan maatalolle lueskelemaan autuaassa rauhassa ja yksinäisyydessä. Tai sitten hän olisi voinut korjata sen pahuksen aidan, jotta se homma olisi tullut hoidetuksi loppuun. Hän ei olisi mennyt lyömään itseään vasaralla peukaloon, niin huolimaton hän ei ollut, toisin kuin eräs nimeltä mainitsematon kakkoskitaristi.

Kazuhiron mielialaa ei varsinaisesti parantanut se seikka, että heidän joukossaan oli ventovieras poika, johon Niya oli jollakin ilveellä onnistunut törmäämään perunakellarissa. Vokalistin oli itselleen tyypilliseen tapaan tietysti pitänyt raahata kyseinen nuorukainen heidän mukanaan festivaalia katsomaan, vaikka bändin nuorimmainen tiesi kyllä hyvin, mitä mieltä Kazu oli tuntemattomista ihmisistä lähellään. Valitettavasti Niyalla ei ollut tapana huomioida ystävänsä mielipiteitä tällaisissa asioissa - eikä oikeastaan missään asioissa. Rumpali ihmetteli yhä, miten oli päätynyt kaverustumaan laulajan tapaisen ihmisen kanssa. Niya oli parhaimmillaankin hermoja koettelevaa seuraa.

Kun kuuden ihmisen joukkio oli päässyt kylän keskustaan, kaikki rupesivat katselemaan ympärilleen. Hika ja Shou näyttivät ihastuneilta, mutta Kazuhiroon kyläläisten vaivannäkö ei tehnyt erityistä vaikutusta. Varsinkin punertavat katulamput saivat häneltä ylimielisen katseen osakseen. Tuollainen valaistus toi lähinnä mieleen prostituution. Olivatko kyläläiset todella halunneet kylänsä näyttävän punaisten lyhtyjen alueelta?

Kazuhiro pohdiskeli itsekseen, kuinka paljon aikaa hänen olisi pakko viettää festivaalissa, ennen kuin Niya löytäisi jotain tarpeeksi kiinnostavaa, ettei jaksaisi olla kiinnostunut hänen paikalla olemisestaan. Hänen pohdintansa kuitenkin keskeytyivät, kun Hika kiiruhti yhdessä Shoun kanssa katsomaan pientä, räikeänpunaista telttaa lähempää. Muu joukkio seurasi perässä, Kazu muiden mukana, vaikkei hän uskonut, että häntä kiinnostaisi mikään sellainen, mikä oli herättänyt Hikan mielenkiinnon. Ja hän oli oikeassa. Kädestä ennustusta? Onko Hika tosissaan? Uskooko hän oikeasti moiseen roskaan?

Aki vaikutti jakavan rumpalin mielipiteen ennustuksesta, sillä tämä tuhahti, risti kätensä niskansa taakse ja tokaisi: "No ei se varmana ole kallis, kun koko touhu on pelkkää hömppää paskaa... Ja kuka tollassiin uskoo? Huijausta koko homma."

Kyousuke Nomishi


Kuten Niya oli luvannutkin, Kyo oli päässyt tapaamaan tämän bändikavereita. Onneksi nuorempi oli kuitenkin varoittanut kahdesta henkilöstä etukäteen, koska nämä osoittautuivat juuri sellaisiksi, kunte tuo oli kuvaillutkin. Rumpali oli kylmä kuin jää ja loi epämukavan viileän katseen eikä edes vaivautunut tervehtimään. Basisti taas oli tervehtinyt, muttei kovin innostuneesti myöskään. Mikä tuollaisia ihmisiä oikein vaivasi? Mikä ongelma oli edes yrittää esiittää kiinnostunutta? No ei väkisin, Kyo ajatteli ja aikoi kohdella heitä samalla tavalla kuten hekin häntä. Samalla mitalla takaisin siis. Kitaristit olivat kuitenkin miellyttäviä, koska nämä olivat tervehtineet ystävällisesti ja vielä luoneet pientä hymyä. Shou oli vaikuttanut etäisemmältä kuin Hika, muttei ollut yhtä paha purtava, kuten kaksi ensimmäistä mainittua henkilöä.

Näillä näkymin Kyo aikoisi viettää aikaansa enimmäkseen Niyan seurassa, koska tämä oli muihin verrattuna kivempaa seuraa, tosin hän ei mennyt sanomaan sitä ääneen. Hän piti aina tietyn etäisyyden mukaviimpiikin ihmisiin, koska pelkäsin näiden pitävän häntä pilkkanaan, huonoja kokemuksia kun sellaisesta oli... Niinpä saattoi mennä pidemmänkin aikaa ennen kuin hän pystyi luottamaan toiseen. Jutella kyllä hän voisi, siinä ei olisi mitään ongelmaa.

Kyo ei myöskään ymmärtänyt, miksi piti pitää festivaaleja sadonkorjuusta. Festivaaleista tuli mieleen ennemminkin musiikki, rokki, poppi ja mikä tahansa muu genre kuin sadonkorjuu... Ihmisillä oli sitten outoja päähänpistoja. Tietty tapahtuma oli hienoksi rakennettu, mutta punertavat katulyhdyt eivät oikein sopineet teemaan. Kyo olisi odottanut pikemminkin keltaista, vihreää tai mitä tahansa muuta väriä, joka edusti maalaisuutta.

Kyo huokaisi itsekseen ja tunki kätensä takkinsa taskuun. Häntä ei oikein viihdyttäisi tässä seurueessa olla. Jirokin oli lähtenyt jonnekin eikä ollut edes vaivautunut tulemaan mukaan. Hah, varmasti isoveli pelkäsi pikkuveljensä kohtaamista ja kysymyksiin vastaamista. Benjiro on aina ollut pelkkä karkuun juoksia paineen alla. Niin se oli tehnyt silloin vuosia sitten eikä ollut edes huolinut häntä mukaansa. Siinä suhteessa hän oli tullut petetyksi pahemman kerran. Hyvä kun hän pystyi edes omaan perheenjäseneensä luottamaan...

Äkisti bändin jäsenet pysähtyivät jonkun teltan luokse. Selvästi kyltissä luki "kädestä ennustusta". Vaikka tuollainen olikin huijausta ja pelkkää rahan anastamista sinisilmäisiltä, olisi silti ihan mielenkiinnon vuoksi pistäytyä teltassa, se oli vielä halpaakin. Hika kääntyi ehdottamaan telttaan menemistä poikaystävälleen. Kyo oli huomannut heti noiden kahden tulevan täydellisesti toimeen keskenään. Vaikka tämä oli vasta ensitapaaminen noiden kanssa, oli ilmiselvää että nuo kaksi jumaloivat toisiaan. Se sekä ihastutti että oksetti ja nuorukainen tunsi pientä kateellisuutta. Hänelle ei ikinä tulisi käymään niin hyvin, että löytäisi jonkun ihanan kumppanin, joka kunnioittaisi häntä omana itsenään.

"No ei se varmana ole kallis, kun koko touhu on pelkkää hömppää paskaa... Ja kuka tollassiin uskoo? Huijausta koko homma." Kyon ajatukset parisuhteista kääntyi toisaalle, kun Aki avasi suunsa. Basistin kielenkäyttö oli tökeröä ja kuten sanottu - hyvin suorasukaista. Ei ihme jos jonkun itsetunto olisi nollassa tuon takia... Kyo vilkaisi Kazuhiroa, jonka ilme ei kertonut mitään, tämä vain tuijotti kylmästi ja välinpitämättömästi kuin joku robotti. Hmph... en pidä tuosta tyypistä...

Niya Fujiwara

Kun perunat oli vihdoin saatu kuorittua, Niya oli kavunnut pois kellarista Kyon kera ja käynyt esittelemässä tämän bänditovereilleen. Valitettavasti esittely ei ollut mennyt ihan niin hyvin kuin hän olisi toivonut. Hika ja Shou olivat kyllä ottaneet Kyon ystävällisesti vastaan, mutta Akista ja Kazusta ei voinut sanoa samaa. Basisti ei ollut vaikuttanut erityisen innokkaalta tutustumaan Niyan löytöön, ja rumpali oli puolestaan tuttuun tapaansa viileä ja sulkeutunut. Vokalisti oli marmattanut asiasta Kazulle heidän kiivetessään portaita yläkertaan vaatteita vaihtamaan, mutta rumpali oli kuitannut asian toteamalla, että Niyan olisi kyllä pitänyt jo tietää, miten hän uusiin ihmisiin suhtautui. Sen sanottuaan Kazu oli astunut Akin kanssa jakamaansa huoneeseen ja läimäyttänyt oven kiinni sen merkiksi, että keskustelu oli päättynyt. Ärtyneen Niyan ei ollut auttanut muu kuin painua omaan vierashuoneeseensa.

Siihen mennessä, kun suurehko joukkio pääsi kylän keskustaan, Niyan mielipaha oli kuitenkin haihtunut täysin. Nyt pienikokoinen laulaja puhkui intoa päästä tutustumaan festivaalin tarjoamiin huvituksiin. Olisikohan myynnissä hattaroita tai jotakin muuta makeaa syötävää? Viimeisimmästä ateriasta oli sen verran aikaa, että hänellä alkoi olla nälkä. Sitä paitsi makea maistui aina.

Niya vilkaisi vain ohimennen talojen ja katujen koristuksia. Häntä punertavat katulyhdyt tai täytetyt kurpitsat eivät juuri jaksaneet kiinnostaa, vaan hänen mielenkiintonsa kohdistui lähinnä tarjolla olevaan ohjelmaan. Silmänruoka ei tyydyttänyt edes hänen vatsaansa, joka päästi äkisti pienen murahduksen. Se innosti Niyaa etsiskelemään katsellaan aiempaakin innokkaammin ruokakojuja. Onneksi vanhemmat lähettivät hänelle joko kuukausi rahaa, jonka hän sai tuhlata parhaaksi katsomallaan tavallaan.

Ruokakojun sijaan Niya löysi kuitenkin itsensä hetken kuluttua ennustajan teltan edestä. Hän oli uteliaisuuksissaan seurannut Hikaa ja Shouta sen luokse, koska hän oli halunnut tietää, mikä oli kiinnittänyt kakkoskitaristin huomion. Nyt Niya tavasi teltan suuaukon viereen pystettyä kylttiä ja kuunteli samalla, kuinka Hika ehdotti ennustajalla käymistä poikaystävälleen. Pieni laulaja ei kylläkään oikein ymmärtänyt, miksi kakkoskitaristi tahtoi käydä ennustajaeukon pakeilla. Kyllähän jokainen tiesi muutenkin, että Hika ja Shou tulisivat olemaan yhdessä elämänsä loppuun saakka.

Juuri kun Niya sai päätettyä, että hänkin haluaisi kokeilla ennustajaa, Aki lausui mielipiteensä asiasta ääneen. "No ei se varmana ole kallis, kun koko touhu on pelkkää hömppää paskaa... Ja kuka tollassiin uskoo? Huijausta koko homma", tämä tokaisi tylysti. Niya tulistui samantien ja vastasi kipakasti: "No mistäs tiiät, jos et oo koskaan kokeillu? Ties vaikka toi akka tietäiskin jotain sun tulevaisuudesta. Vai pelkäätkö, että kuulet siltä, että alat sittenkin jonain päivänä seurustelemaan toisen miehen kaa?"

Rishou Makito

Hika oli havainnut jotain, kun veti häntä hellästi kädestä pitäen perässään lähemmäksi pieneköhä kirkkaanpunaista telttaa kohden. Kauaa ei Shounkaan tarvinnut ihmetellä, mistä kakkoskitaristi oli niin kovin kiinnostunut. "Voisimmeko kokeilla? Olen aina halunnut käydä ennustajan luona, mutta en ole koskaan saanut tilaisuutta. Hän ei ole edes kallis!" Hika kertoi silmät sädehtien pyytävästi ja sai Shoun hymyilemään. Ykköskitaristi ei ehtinyt vastaamaan juuta eikä jaata, kun Aki avasi suunsa. "No ei se varmana ole kallis, kun koko touhu on pelkkää hömppää paskaa... Ja kuka tollassiin uskoo? Huijausta koko homma."

Tätä ei kuitenkaan Niya voinut olla katsomatta sormiensa läpi vaan pisti jälleen kerran Akin sanoja vastaan. Ilmeisesti Niyakin olisi halukas kokeilemaan kädestäennustusta. "No mistäs tiiät, jos et oo koskaan kokeillu? Ties vaikka toi akka tietäiskin jotain sun tulevaisuudesta. Vai pelkäätkö, että kuulet siltä, että alat sittenkin jonain päivänä seurustelemaan toisen miehen kaa?" Shou ei voinut muuta kuin painaa huulensa tiukasti yhteen, jottei olisi rupenut hymyilemään. Hän katselikin muualle, jottei hänen huomionsa kiinnittyisi Akin ilmeeseen. Pienen laulajan kommentti oli ollut varsin huvittava.

"Ei viitsitä riidellä. Huvittelemaan me olimme tänne tulleet, joten ei kaikkea pidäkään ottaa niin vakavasti", Shou sanoi ja uskoi olevansa oikeassa. Sitten hän kääntyi poikaystävänsä puoleen lempeästi hymyillen. "Käydään vain ennustajalla, jos haluat, minulla ei ole mitään sitä vastaan." Koppi oli aika ahdas heille kaikille, joten sisään mahtui enintään kaksi tai kolme kerrallaan. "Menisimmekö me ensin?" hän kysyi ja luultavasti sai siihen kaikilta myöntävän vastauksen. Niinpä hän kumartui pitkän verhon läpi Hikan kanssa.

Heitä oli odottamassa keski-ikäinen tummaan kaapuun pukeutunut silmälasipäinen nainen. Lasit olivat hyvin yliampuvat ja paksulinssiset, hyvinkin teemaan sopivat. Ainakin nainen osasi eläytyä rooliinsa, ellei sitten ollut oikeasti sen näköinen. "Hei, maksaisin meidän molempien ennustukset", Shou sanoi, kaivoi lompakon housujensa takataskusta ja ojensi setelin naiselle, sai vielä vaihtorahaa takaisin. Tämän jälkeen ykköskitaristi istuutui pienelle jakkaralle.

Hirotaka Yoshida

Shou hymyili iloisesti ja oli vastaamaisillaan hänen esittämäänsä kysymykseen, kun Aki puuttui äkisti puheeseen. "No ei se varmana ole kallis, kun koko touhu on pelkkää hömppää paskaa... Ja kuka tollassiin uskoo? Huijausta koko homma", basisti tokaisi halveksivasti. Hikan ilme valahti. Aina sama juttu. Mitä tahansa hän ehdotti, se oli Akin mielestä typerää tai lapsellista tai tylsää tai ällöromanttista tai jotakin vastaavaa. Ikinä basisti ei innostunut hänen ideoistaan. Ja Kazun kanssa oli vähän sama juttu, vaikka tämä ei tietysti yleensä lausunutkaan mielipidettään ääneen.

Tällä kertaa Hika sai kuitenkin yllättävää tukea Niyan suunnalta. "No mistäs tiiät, jos et oo koskaan kokeillu? Ties vaikka toi akka tietäiskin jotain sun tulevaisuudesta. Vai pelkäätkö, että kuulet siltä, että alat sittenkin jonain päivänä seurustelemaan toisen miehen kaa?" bändin nuorimmainen tivasi basistilta haastavaan sävyyn. Hika huomasi, että Shouta hymyilytti, ja poikaystävän hyväntuulisuus tarttui häneenkin. Hän ei kuitenkaan uskaltanut nauraa ääneen, jotta ei olisi ärsyttänyt Akia lisää.

"Ei viitsitä riidellä. Huvittelemaan me olimme tänne tulleet, joten ei kaikkea pidäkään ottaa niin vakavasti", Shou totesi ottaen jälleen kerran sovittelijan roolin. Sitten ykköskitaristi kääntyi hänen puoleensa lämmin hymy huulillaan ja sanoi: "Käydään vain ennustajalla, jos haluat, minulla ei ole mitään sitä vastaan." Seuraavassa hetkessä rakastavaiset olivat jo astuneet sisälle aavistuksen hämärään telttaan, jonka keskellä olevan pöydän ääressä istui keski-ikäinen nainen, jolla oli valtavat silmälasit ja tumma kaapu. Nainen näytti ihan aidolta ennustajalta!

"Hei, maksaisin meidän molempien ennustukset", Shou ilmoitti ja kaivoi rahaa housujensa takataskussa säilyttämästään lompakosta. Nainen otti ojennetun setelin vastaan ja antoi siitä vaihtorahan takaisin, minkä jälkeen Shou istuutui alas. Hika jäi seisomaan, koska huomasi, ettei pöydän ääreen ollut varattu kuin yksi tuoli asiakkaille. Syykin selvisi pian, kun nainen katsoi häntä merkitsevästi ja tokaisi: "Kyltissä sanottiin 'yksi kerrallaan, kiitos!'"

"Oho", Hika vastasi nolona ja aikoi jo poistua teltasta, kun nainen heilautti vähättelevästi kättään. "Kun nyt kerran olet tullut samalla kertaa poikaystäväsi kanssa, niin jää toki. Menee nopeammin, kun ennustan teille kahdelle samalla kertaa. Tulevaisuutenne kulkee luultavasti ainakin jonkin matkaa samaa reittiä."

Kakkoskitaristin silmät levisivät yllätyksestä ja hän kysyi ihmetellen: "Kuinka sinä tiesit, että Shou on minun poikaystäväni?" Ennustajanainen loi vastaukseksi hieman ylimielisen katseen häneen. "Minä olen ennustaja. Totta kai minä tiedän tuollaiset asiat. Mutta ojentakaahan nyt kumpikin vasen kätenne, jotta pääsemme asiaan." Hika ja Shou tottelivat välittömästi pyyntöä.

"Lyhyt tie takana, mutta pitkä edessä. Muutama pieni kuoppa tuossa tiessä on, mutta ei mitään sellaista, minkä ylitse ette pääsisi, jos vain haluatte. Jos autatte toisenne vaikeiden paikkojen yli, teille on luvassa rakkautta koko loppuelämäksi", nainen kertoi. Sen sanottuaan nainen päästi irti heidän käsistään ja osoitti ovea. "Kaverinne odottavat jo vuoroaan, joten menkäähän nyt."

Hika noudatti naisen käskyä iloisena. Kun hän oli päässyt ulos teltasta, hän ei kyennyt hillitsemään itseään vaan suuteli poikaystäväänsä suoraan suulle, vaikka Aki seisoi vain parin metrin päässä heistä. "Kuulitko, Shou? Me tulemme olemaan ikuisesti yhdessä!" Hika hehkutti innoissaan irrottauduttuaan rakkaastaan.

Akiyoshi Higa

"No mistäs tiiät, jos et oo koskaan kokeillu? Ties vaikka toi akka tietäiskin jotain sun tulevaisuudesta. Vai pelkäätkö, että kuulet siltä, että alat sittenkin jonain päivänä seurustelemaan toisen miehen kaa?" Niya ryhtyi puolustelemaan Hikaa ja sai Akin kohottamaan tummia kulmiaan. "Hah! Tollasta ei tuu kellekää muulle ku sulle mieleen!" Aki kimpaantui. Sitten hän risti kätensä uhmakkaasti ristiin rinnalleen ja virnisti voitonvarmasti nuorimmalle jäsenelle. "En pelkää, voin vaikka todistaa sen." Basisti oli niin keskittynyt inttämään Niyalle vastaan, ettei ollut edes huomannut Shoun ja Hikan huvittuneita ilmeitä.

"Ei viitsitä riidellä. Huvittelemaan me olimme tänne tulleet, joten ei kaikkea pidäkään ottaa niin vakavasti", Shou sanoi ja kääntyi sitten Hikan puoleen. "Käydään vain ennustajalla, jos haluat, minulla ei ole mitään sitä vastaan." No ei tietenkään, koska oon Shou... Aki mietti mielessään. Sitten ykköskitaristi ehdotti, että he menisivät ensin eikä kenenkään tarvinnut edes vastata, kun kyyhkyläiset olivat jo painuneet koppiin. "Tseh, Shou on tainnu hukata lukutaitonsa. Kyltissä lukee selkeesti VAIN YKSI KERRALLAAN." Taisi todellakin olla niin että rakkaus pilaa selkeän ajatuskyvyn...

He odottelivat ehkä jotain viisi minuuttia, kunnes bändin kitaristit näyttivät tulevan jo ulos teltasta. Aki vilkaisi muita ja huomasi olevansa jonossa seuraavana, joten aikoi juuri mennä kyyhkyläisten ohi sisään näyttääkseen Niyalle, ettei hän pelännyt moisia typeriä väitteitä, mutta seisahtuikuin paikoilleen kuin naulattu, kun Hika hihkaisi: "Kuulitko, Shou? Me tulemme olemaan ikuisesti yhdessä!" Ja sen jälkeen kietoi kätensä Shoun niskan taakse ja suuteli tätä suulle liiankin romanttisen ja intohimoisen näköisesti. Akin suu loksahti ammolleen järkytyksestä ja astui askeleen taaksepäin. Ei helvetti miten nuo kehtasivat hommailla tuolla tavalla yleisillä paikoilla??!! "Tekisittekö tuon jossain muualla? Täällä on muitakin!" Aki valitteli nolostuneena kävellessään kaksikon ohi telttaan.

"No on akalla näköä, ihan varta vastenko piti pukeutua tolla tavalla?" Aki tokaisi nähdessään pöydän ääressä istuvan ruman naisen. Ja tuolleko pitäisi käsi ojentaa ja vielä maksaa? "Huomaan, että pidät minua pilkkanasi. Vaistosinkin jo jonkinlaista tempperamenttista tunnelmaa teltan ulkopuolelta..." nainen sanoi arvoituksellisesti. Aki pyöritti silmiään joo niin varmaan -tyyliin ja iski viisi puntaa pöydälle istuutuessaan säälittävälle jakkaralle. Hän ojensi vasemman kätensä naiselle haastavasti. "Hmm, olet selkeästi vasenkätinen, kun ojensit sen ensimmäisenä." Aki tuhahti. "Voisitko jo mennä itse asiaan? Mul ei oo koko iltaa aikaa istua tässä koirankopissa."

Wannabe-ennustajaeukko otti hänen kourastaan kiinni ja sulki silmänsä paksujen linssiensä takana. "Yksinäiset sielut yhdistyvät. Koet sisälläsi suurta sekamelskaa, etkä tiedä miten kohtaisit sen. Ole varovainen, sillä se voi purkautua väärällä tavalla, ja lähelläsi oleva henkilö kärsii siitä, henkilö jonka kanssa sinulla on suhtautumisongelmia jo ennestään. Alat miettiä omia piilotettuja tunteitasi, jotka pääsevät tajuntaasi. Huomaat pian pitävästi eräästä henkilöstä enemmän kuin kuvittelet. Aika on kallis, pidä kiirettä tai olet liian myöhässä..."

Hetken hiljaisuuden jälkeen Aki vain tuijotti eukkoa kummastuneena. Mitä helvettiä se selitti? Tuonkin se oli varmasti opetellut ulkoa jostain ennustaja-kirjasta. "Voit nyt mennä", nainen sanoi. Aki nousi ja astui teltasta ulos mietteliäs ilme kasvoillaan. Vaikka ennustus oli pelkkää pluffia, mitä nuo sanat olivat oikein tarkoittaneet?

Kazuhiro Tanaka

Niya oli ilmeisesti innostunut myös ennustuksesta, sillä tämä ryhtyi puolustamaan Hikaa. Tai vaihtoehtoisesti pienikokoinen laulaja halusi vain kiistellä jonkun kanssa aikansa kuluksi. Olipa syy kumpi tahansa, Niya tokaisi avoimeen haastavaan sävyyn Akille: "No mistäs tiiät, jos et oo koskaan kokeillu? Ties vaikka toi akka tietäiskin jotain sun tulevaisuudesta. Vai pelkäätkö, että kuulet siltä, että alat sittenkin jonain päivänä seurustelemaan toisen miehen kaa?"

"Hah! Tollasta ei tuu kellekää muulle ku sulle mieleen!" Aki vastasi tulistuneena. Basisti risti käsivartensa uhmakkaasti rintakehälleen, virnisti itsevarman näköisenä Niyalle ja lausahti rehvastelevaan sävyyn: "En pelkää, voin vaikka todistaa sen." Kazuhiron pyöräytti huomaamattomasti silmiään bänditoverinsa tyhmyydelle. Aki todella oli basisti sanan jokaisessa negatiivisessa konnotaatiossa, kun meni jopa bändin nuorimmaisen virittämään ansaan. Eipä ihme, että jopa Hika ja Shou piilottelivat sillä hetkellä virneitä.

"Ei viitsitä riidellä. Huvittelemaan me olimme tänne tulleet, joten ei kaikkea pidäkään ottaa niin vakavasti", Shou totesi ainaisena sovittelijana ja lupautui sitten käymään ennustajalla rakkaansa kanssa. Seuraavassa hetkessä kyyhkyläiset olivat jo kadonneet teltan suojiin jäämättä odottamaan muilta lupaa mennä ensin. Kazuhiron kannalta asia tosin oli se ja sama, sillä hän ei aikonut tuhlata rahaa moiseen roskaan. Hän ei ollut mikään Aki, jonka piti tyypillisenä miehisen sukupuolen edustajana päästä todistamaan kaikille, kuinka rohkea oli.

"Tseh, Shou on tainnu hukata lukutaitonsa. Kyltissä lukee selkeesti VAIN YKSI KERRALLAAN", Aki kommentoi. Kazuhiro vilkaisi uudemman kerran kylttiä ja huomasi, että basisti oli kerrankin oikeassa. Ilmeisesti Hika ja Shou olivat jättäneet tuon kohdan kyltistä lukematta. Tai sitten nämä eivät vain osanneet olla toisistaan hetkeäkään erossa. Ihan mahdollinen vaihtoehto sekin, itse asiassa kaikkien todisteiden valossa jopa melko todennäköinen.

Ei kestänyt kuin muutama minuuttia, ennen kuin Shou ja Hika jo poistuivat teltasta. Hikan kasvoilla oli melkein pelottavan onnellinen hymy, mutta kaikki ulkona odotelleet yllättyivät silti, kun kakkoskitaristi äkkiarvaamatta kapsahti poikaystävänsä kaulaan ja suuteli tätä intohimoisesti suoraan suulle. Irrottauduttuaan Shousta Hika hihkaisi suureen ääneen: "Kuulitko, Shou? Me tulemme olemaan ikuisesti yhdessä!"

Kazun katse kiinnittyi Akiin, joka astui askeleen kauemmaksi pariskunnasta ja rupesi valittamaan: "Tekisittekö tuon jossain muualla? Täällä on muitakin!" Rumpali tuhahti itsekseen. Hänestäkin Hika ja Shou saisivat yritä hilllitä itsensä, mutta toisaalta näiden käytös ei kuitenkaan aiheuttanut hänessä samanlaisia inhon tunteita kuin Akissa. Itse asiassa se herätti hänen sisällään jopa hiukan kateutta, vaikka hän ei olisi ikinä myöntänyt asiaa ääneen, ei, vaikka hänen kurkullaan olisi ollut veitsi.

Aki katosi telttaan ja viipyi siellä muutaman minuutin verran hänkin. Kun basisti astui ulos, tämän kasvoilla oli yllättävää kyllä pohtiva ilme. Kazu teki mieli tokaista jotain halveksivaa, mutta bändisovun nimissä hän jätti mielitekonsa toteuttamatta. Joka tapauksessa hänestä oli naurettavaa, että Aki oli ensin väittänyt ennustusta hölynpölyksi mutta mennyt sitten kumminkin uskomaan kuulemaansa, mitä ikinä se sitten olikaan.

Kazuhiro tunsi äkisti pienen tönäisyn selässään. Kun hän kääntyi ympäri, hän sai selville, että tönäisijä oli ollut Darretten laulaja. "Sun vuoro, Kazu", Niya tokaisi kärsimättömään sävyyn. Kazu tuhahti vastaukseksi. "Taidanpa jättää väliin." "Etkä kyllä jätä! Kaikkien pitää mennä, myös sun. Mä haluun, että säkin meet!" Niya ilmoitti asettaen kätensä lantiolleen kuin paraskin mamselli.

Kazuhiro tuijotti hetken aikaa viileästi ystäväänsä mutta kääntyi sitten ja asteli telttaan. Hän ei jaksanut riidellä Niyan kanssa juuri nyt. Hän pääsisi helpommalla, kun maksaisi viitosen ja kuuntelisi ennustajaeukon höpinät kuin jos hän rupeaisi väittelemään Niyan kanssa asiasta. Sitä paitsi jos hän kimpaannuttaisi pienikokoisen laulajan jo tässä vaiheessa iltaa, kenelläkään ei tulisi olemaan hauskaa seuraavina tunteina.

Sisälle päästyään Kazu tyytyi kohottamaan skeptisesti kulmiaan tummaan viittaan ja ylisuuriin silmälaseihin sonnustautuneelle keski-ikäiselle naiselle ja ojentamaan tälle viiden punnan setelin. Nainen otti rahan vastaan ja pyysi sitten häntä istumaan tuolille sekä ojentamaan vasemman kätensä. Kazu totteli vaiti. Turha pitkittää tätä operaatiota. Mitä nopeammin hän kuulisi "ennustuksensa", sitä nopeammin hän pääsisi pois hämärästä teltasta.

Nainen sulki silmänsä ikään kuin olisi keskittynyt. Yhtäkkiä tämä kuitenkin räväytti silmänsä auki, katsoi häntä linssien valtaviksi suurentamilla silmillään pelottavan intensiivisesti ja lausui: "Sinä olet lähiaikoina vaarassa kuolla."

Kazuhiro tuijotti hetken verran naista tämän tiiviin katseen ja huolestuttavan tyyneen sävyyn lausuttujen sanojen jähmettämänä. Hän tunsi, kuinka kylmät sormet kiisivät pitkin hänen selkärankaansa niskasta aina alaselkään asti. Hänen pulssinsa kiihtyi hiukan, ja hengitys muuttui tavallista pinnallisemmaksi. Veri valui pois kasvoilta, niin että ne kalpenivat näkyvästi. Sormet tuntuivat turrilta.

Sitten Kazu kuitenkin repäisi kätensä väkisin irti naisen otteesta, säntäsi jaloilleen ja katsahti naista niin kylmästi kuin vain suinkin osasi. "Kiitos vain tuosta." Sen sanottuaan hän kääntyi ympäri ja poistui nopein askelin teltasta takaisin ilta-auringon syvänkeltaiseen valoon. Tuo valo ei kuitenkin kyennyt kätkemään hänen kasvojensa epätavallista kalpeutta tai hänen tummissa silmissään piilottelevaa tunteiden sekasortoa.

Kyousuke Nomishi

Kyo ei voinut muuta kuin seurata bändin kanssakäymistä sivusta - olihan hän ulkopuolinen. Niinpä hän tyytyi vain olemaan hiljaa paikoillaan ja tarkastella uteliaana Akin reaktiota seuraaviin Niyan lausumiin sanoihin. "No mistäs tiiät, jos et oo koskaan kokeillu? Ties vaikka toi akka tietäiskin jotain sun tulevaisuudesta. Vai pelkäätkö, että kuulet siltä, että alat sittenkin jonain päivänä seurustelemaan toisen miehen kaa?" Niyan sanojen perusteella Aki oli joukon hetero, tosin eihän Kyo voinut tietää Niyasta tai Kazuhirosta, mutta ainakin hän kuvittelisi basistin olevan ainoa täysin hetero.

"Hah! Tollasta ei tuu kellekää muulle ku sulle mieleen!" basisti sanoi ja risti kätensä uhmakkaasti rinnalleen sekä virnisti ennen seuraavia voitonvarmoja sanoja. "En pelkää, voin vaikka todistaa sen." Kyo huomasi Kazuhiron pyörittävän silmiään tympäänyneesti. Tämä ei ollut pahemmin puhunut koko aikana, näyttänyt vain murjottavan itsekseen ja tuntui pilkkaavan kaikkia salaa päänsä sisällä. Kuten Kyo jo aiemmin mielessään sanoi, hän ei pitänyt tuosta.

"Ei viitsitä riidellä. Huvittelemaan me olimme tänne tulleet, joten ei kaikkea pidäkään ottaa niin vakavasti", Shou sanoi sovittelevasti ja hymyili rauhoittavasti. Huomasi selkeästi, kuka oli bändin rauhallisin ja lempein yksilö. Shou vaikutti pikemminkin joltain isähahmolta tai isoveljeltä. Kyo ei voinut olla myöntämättä, että piti tuollaisesta piirteestä ihmisessä. Siksi hän tunsi jo nyt kunnioitusta ykköskitaristia kohtaan. Rauhoittavien sanojensa jälkeen tämä kääntyi Hikalle puhelemaan ja sen jälkeen kaksikko oli jo teltan sisällä.

"Tseh, Shou on tainnu hukata lukutaitonsa. Kyltissä lukee selkeesti VAIN YKSI KERRALLAAN", Aki sanoi. Nyt vasta Kyokin tajusi vilkaista tarkemmin kylttiä, jossa todellakin sanottiin niin. Shoulta oli varmasti jäänyt vahingossa se lukematta, koska tämä vaikutti muuten niin fiksulta ihmiseltä.

Ei mennyt montaa minuuttia kun kitaristit tulivat sädehtien ja onnellisemman näköisinä ulos teltasta. Kukaan ei näköjään osannut odottaa Hikan seuraavaa toimintoa, joka oli intohimoinen suudelma poikaystävänsä huulille. "Kuulitko, Shou? Me tulemme olemaan ikuisesti yhdessä!" Kyo oli punastunut helakanpunaiseksi. Hän ei ollut montaa kertaa nähnyt homojen suutelevan, joten se oli tullut yllätyksenä. Ja häntä nolotti aavituksen, että oli nähnyt tapahtuman. Eikö noita kahta haitannut ollenkaan, mitä toiset ajattelivat?

"Tekisittekö tuon jossain muualla? Täällä on muitakin!" Aki tiuskaisi nolostuneena hänkin ja painui kirkkaanpunaisen teltan sisuksiin. Kaikki jäivät taas odottelemaan ja muutaman minuutin päästä basisti tuli pohdiskelevan näköisenä ulos. Minne äskeinen skeptinen asenne oli joutunut? Kyon ajatukset keskeytyivät, kun Niya pakotti hyvinkin vastahakoisen Kazuhiron telttaan. Parin minuutin kuluttua tämäkin tuli hämmentyneen näköisenä ulos. Kyon suu aukesi raolleen aavistuksen. Ennustaja taisi olla ihan oikea, kun sai Akin ja Kazuhiron kaltaiset ihmiset tuolla tavalla tulemaan ulos.

"Mäkin haluan kokeilla", Kyo sanoi haltioituneena ja astui telttaan sisään. Hän oli unohtanut katsastaa rahapussinsa tilanteen, mutta muistikin, että oli bussimatkansa maksunsa yhteydessä viisi puntaa takaisin, niinpä hän ojensi naiselle setelin ja istuutui. Käskystä hän ojensi vasemman kätensä ja värähti aavistuksen kun naisen kylmät kädet tarttuivat siihen. Nainen pysyi hiljaa pitkältä tuntuvan hetken ajan, minkä aikana Kyo tunsi kylmiä väreitä naisen ulkonäöstä ja teltan sisustuksesta.

"Sinussa virtaa katkeruus isoveljeäsi kohtaan! Suosittelen asioiden keskustelemisesta järkevästi, ilman riitoja. Väärällä asenteella et saa mitään aikaiseksi." Ennustus loppui siihen. Kyo otti kätensä syliinsä hämmentyneenä. Miten nainen tiesi hänellä olevan isoveli? Ja että heillä oli paljon selvittämättömiä asioita? Ennustajat olivat sitten ihmeellisiä!! Nuorukainen tuli takaisin ulos ja päätti noudattaa naisen sanoja. Tai ainakin hän yrittäisi...

Niya Fujiwara

"Hah! Tollasta ei tuu kellekää muulle ku sulle mieleen!" Aki ilmoitti äkäisesti. Ilmeisesti pienen laulajan arvaus oli osunut arkaan paikkaan, kuten hän oli tarkoittanutkin sen osuvan. Basisti risti käsivartensa omahyväisesti rinnalleen, virnisti hänelle ja totesi sitten uhmakkaasti: "En pelkää, voin vaikka todistaa sen."

Ennen kuin Niya ehti vastata Akille, Shou puuttui rauhoittelevasti puheeseen: "Ei viitsitä riidellä. Huvittelemaan me olimme tänne tulleet, joten ei kaikkea pidäkään ottaa niin vakavasti." Sen sanottuaan ykköskitaristi kääntyi poikaystävänsä puoleen ja lupautui menemään tämän kanssa ennustajalle. Seuraavassa hetkessä kaksikko oli jo kadonnut teltan oviaukosta sisään.

"Tseh, Shou on tainnu hukata lukutaitonsa. Kyltissä lukee selkeesti VAIN YKSI KERRALLAAN", Aki tokaisi kovaan ääneen. Muut teltan ulkopuolella olevat kääntyivät katsomaan kylttiä ja huomasivat, että basisti oli oikeassa. Niya puhkesi hihittämään. "Sitä se rakkaus teettää!" Toisaalta tuskinpa maailma kaatuisi siihen, että Hika ja Shou olivat menneet yhdessä kuulemaan tulevan kohtalonsa. Mitä luultavimmin näiden ennustukset olisivat melko samanlaiset, kun kerran rakastavaisista oli kyse.

Hika ja Shou tulivat ulos sen näköisinä kuin olisivat voittaneet lotossa. Siitä huolimatta Niyakin yllättyi vähän, kun Hika yhtäkkiä kapsahti poikaystävänsä kaulaan, suuteli tätä intohimoisesti suulle ja huudahti: "Kuulitko, Shou? Me tulemme olemaan ikuisesti yhdessä!" Äkillisen romanttisen kohtauksen vuoksi parin metrin päässä seisovan Akin suu loksahti auki, ja tämä perääntyi askeleen verran aivan kuin olisi pelännyt saavansa vaarallisen tartunnan pariskunnalta. "Tekisittekö tuon jossain muualla? Täällä on muitakin!" basisti kehotti kärsivään sävyyn, ennen kuin katosi teltan uumeniin.

Kun Aki palasi hetken kuluttua teltasta miettivä ilme kasvoillaan, Niyan teki mieli alkaa kiusata basistia. Valitettavasti se saisi odottaa hetken, sillä ensin hänen pitäisi saada Kazu menemään ennustajalle. Rumpali nimittäin vain seisoi kyltin vieressä aina yhtä happaman näköisenä. Niinpä Niya tönäisi ystäväänsä saadakseen tämän huomion ja totesi sitten: "Sun vuoro, Kazu." Rumpalin vastaus oli tuhahdus ja kylmäkiskoinen kieltäytyminen, mihin Niya vastasi samalla mitalla. "Etkä kyllä jätä! Kaikkien pitää mennä, myös sun. Mä haluun, että säkin meet!" hän ilmoitti ja laittoi kätensä päättäväisesti lantiolleen.

Kazu tuijotti häntä hetken kovin tutuksi käyneellä kylmällä katseella, ennen kuin kääntyi äkisti ja marssi sisään telttaan. Niya näytti voitonriemuisesti kieltään ystävänsä perään. Hän oli toden totta oppinut käsittelemään Kazua! Ennen toinen olisi pistänyt vastaan useamman minuutin verran, ja Niya olisi joutunut turvautumaan kiukutteluun, uhkailuun ja koiranpentusilmiin saadakseen haluamansa. Tällä kertaa rumpali oli kuitenkin vain luonut yhden jäisen katseen ja alistunut sitten hänen tahtoonsa, mikä oli selvää edistystä.

Kun Kazu astui nopein askelin ulos teltasta, tämä vaikutti aivan yhtä viileän sulkeutuneelta kuin sisään astuessaankin. Ilmeisesti ennustus ei ollut tehnyt tähän suurtakaan vaikutusta, toisin kuin Akiin. Niya oli juuri aikeissa kysyä, mitä toinen oli saanut kuulla, kun Kyo ilmoitti haltioituneena haluavansa hänkin kokeilla ennustajaa ja astui sisään. Teko sai Niyan pasmat sekaisin, sillä hänen oli pitänyt olla seuraavana vuorossa.

"Hei, se on mun vuoro!" hän kiljahti kiukkuisesti. Kyo oli kuitenkin jo kadonnut telttaan, joten sanat kaikuivat kuuroille korville. Niya polkaisi toisella jalallaan ärtyneesti maata. "Miks mä jäin vikaksi? Mä vihaan vikana olemista", laulaja jupisi itsekseen odotellessaan, että Kyo palaisi ennustajan luota ja hänen vuoronsa koittaisi vihdoin ja viimein.

Kun Kyo astui ulos, Niya melkein juoksi sisään, jotta kukaan ei vain enää veisi hänen kauan odotettua vuoroaan. Hän sysäsi viiden punnan setelin pöydän toisella puolella istuvalle eukolle, joka oli pukeutunut mustaan viittaan ja yli-isoihin silmälaseihin, jotka saivat tämän silmät näyttämään pöllömäisiltä. Jos tilanne ei olisi ollut niin jännittävä, Niya olisi revennyt nauramaan ääneen. Nyt hän tyytyi vain istumaan vapaana olevalle tuolille ja tyrkkäämään kätensä naiselle.

"Seuraava rakkautesi on lähempänä kuin uskotkaan. Suhteen onnistuminen on kuitenkin epävarmaa. Kun laineilla seilaa kaksi keskeneräistä purtta, on niiden vaikea päätyä samaan satamaan", nainen lausui. Niya tuijotti ennustajaa kysyvästi. Siis miten noi purret tohon rakkauteen liitty? Meenkö mä sen mun tulevan poikkiksen kaa veneilemään vai mitä? Enhän mä ees erityisemmin pidä merestä! Pienikokoinen laulaja poistui teltasta hämmentyneenä ennustajan käsittämättömistä jutuista.

Rishou Makito

Shoun katse kääntyi kysyvästi Hikaan, joka ei ollut istuutunut, mutta eihän tällä edes ollut tuolia. "Kyltissä sanottiin 'yksi kerrallaan, kiitos!'" Nainen sanoi nyrpeän oloisena. Nyt vasta Shou muistikin, että kyltissä oli tosiaan lukenut niin, hän oli mennyt unohtamaan sen, vaikka hänellä olisi pitänyt olla valokuvamuisti. Ilmeisesti Hika sekoitti hänen päänsä niin, että meni aivan pasmat sekaisin. "Oho", Hika totesi hiukan nolostuneena ja teki lähtöä, mutta nainen sanoi kättään huitaisten: "Kun nyt kerran olet tullut samalla kertaa poikaystäväsi kanssa, niin jää toki. Menee nopeammin, kun ennustan teille kahdelle samalla kertaa. Tulevaisuutenne kulkee luultavasti ainakin jonkin matkaa samaa reittiä."

Sekä Hika että Shou loivat yllättyneen katseen ennustajaan. "Kuinka sinä tiesit, että Shou on minun poikaystäväni?" Hika kysyi ihmetellen. "Minä olen ennustaja. Totta kai minä tiedän tuollaiset asiat. Mutta ojentakaahan nyt kumpikin vasen kätenne, jotta pääsemme asiaan", nainen vastasi ylpeilevään sävyyn. Olihan se ihmeellistä, että nainen oli tiennyt heidän seurustelevan, mutta ehkä se oli ollut päivänselvää, koska he näyttivät jokaisen vastaantulijan mielestä täysin rakastuneilta. Ja tuskin kaksi nuorta miestä syyttä astuisi samaan ahtaaseen koppiin tulevaisuuden ihmeitä kuulemaan.

Naisen käskystä kyyhkyläiset ojensivat vasemman kätensä tälle ja kuulivat ennustuksensa. "Lyhyt tie takana, mutta pitkä edessä. Muutama pieni kuoppa tuossa tiessä on, mutta ei mitään sellaista, minkä ylitse ette pääsisi, jos vain haluatte. Jos autatte toisenne vaikeiden paikkojen yli, teille on luvassa rakkautta koko loppuelämäksi." Tämän sanottuaan nainen päästi irti heidän käsistään ja osoitti ovea. "Kaverinne odottavat jo vuoroaan, joten menkäähän nyt."

Kitaristit tottelivat ja astuivat molemmat onnellisesti hymyillen ulos teltasta. Shou yllättyi hieman, kun huomasi Hikan hypähtävän häntä kohden ja painoi intohimoisen suudelman hänen huulilleen. Ykköskitaristi kietoi kätensä toisen hoikan vartalon ympärille ja vastasi suudelmaan samoin tuntein. "Kuulitko, Shou? Me tulemme olemaan ikuisesti yhdessä!" Hika hihkaisi iloisesti hellyydenpuuskan jälkeen. "Kuulin, ja olen kyllä tiennyt se jo jonkin aikaa", Shou vastasi hymyillen lempeästi ja halasi sitten rakastavasti poikaystäväänsä. Niin kuin hän ääneen oli sanonut, hänellä oli jo pitkänkin aikaa ollut tunne, että tämä suhde kestäisi pahojenkin kuoppien yli. Rakkaus oli sitten ihmeellistä, se sokaisi ja tuli aivan nurkan takaa, niin ettei siihen osannut edes reagoida ennen kuin se oli vienyt jo mukanaan.

"Tekisittekö tuon jossain muualla? Täällä on muitakin!" Aki totesi kärsivästi ja kaahasi heidän ohitseen telttaan. Shou ei viitsinyt todeta mitään basistin kommenttiin, joka ei tullut mitenkään uutena yllätyksenä. Akin kommenteista ei tarvinnut välittää, koska ne olivat vain huomautuksia. Ja Shou arveli tietävänsä, minkä takia toisen piti kommentoida röyhkeästi muiden tekemisiä - tätä nolotti ja koitti peittää sen käytöksellään.

Hetken kuluttua basisti astui teltasta ulos mietteliäs ilme kasvoillaan. Jopa Shoulla heräsi uteliaisuus, mitä ennustajaeukko oli sanonut basistille, kun oli saanut tämän noin hämilleen. Ja eikö tämä aluksi ollut kovin skeptinen ennustusten suhteen? Shou siirsi katseensa Kazuhiroon ja Niyaan, joka yritti sinnikkäästi saada rumpalin menemään telttaan. Kuten yleensäkin, Kazuhiro väitti vastaan ja loi pisteliäitä ja kylmiä katseita häiritsijään, mutta suostui sitten turhautuneen näköisenä kuulemaan ennustuksensa. Shoun mielestä tämä oli tehnyt oikean valinnan, koska oli turha tällaisena iltana aiheuttaa riitaa turhan takia.

Ulos tullessaan Kazuhiro näytti kuin olisi saanut tarpeekseen koko touhusta, koska tämän askeleet olivat pikaisia. Kuvitteliko hän vai näyttikö toinen tässä valaistuksessa kalpeammalta kuin sisään mennessään? Ehkä Shou kuvitteli... Tämänhän pitäisi olla vain leikkiä... "Mäkin haluan kokeilla", Kyo totesi haltioituneena ja asteli telttaan Niyan inttävien sanojen saattelemana. "Miks mä jäin vikaksi? Mä vihaan vikana olemista", laulaja narisi kiukkuisesti ja sai Shoun hymyilemään tahattomasti. Se kyllä tiedettiin jo ennestään.

Hyvä kun Kyo oli ehtinyt tulla ulos teltasta, kun Niya ryntäsi hiekka pölyten perässään koppiin. Hetken kuluttua pieni laulaja tuli hämmentyneen näköisenä ulos. Shouta huvitti koko yhteenpano. He olivat Hikan kanssa onnellisia, kun taas Niya, Kazuhiro ja Aki hämmentyneitä, sitten Kyo oli ainut, joka näytti hyvin päättäväiseltä.

"Minne menisimme seuraavaksi?" Shou kysäisi ja tähyili ympärilleen. Kojuja oli monenlaisia, joten kiertelyn paikka oli kohdallaan. "Kuulin, että jossain vaiheessa ammutaan raketteja, menisimmekö katsomaan niitä? Siihen on aikaa ehkä vielä tunnin verran", hän ehdotti ja katsahti sitten Hikaan hymyillen. Shou ajatteli ostaa jostain sädetikkuja, joita luultavasti olisi jossain, kunhan sellainen koju tulisi vastaan.

Hirotaka Yoshida

"Kuulin, ja olen kyllä tiennyt se jo jonkin aikaa", Shou vastasi lempeä hymy huulillaan ja halasi häntä. Hika hymyili niin leveästi kuin vain ikinä kykeni. Jos onnen yliannostukseen olisi ollut mahdollista kuolla, hän olisi jo maannut maassa liikkumattomana. Tuntui uskomattomalta, kuinka hyvä tuuri hänellä oli käynyt, kun hän oli tavannut Shoun. Kakkoskitaristi aikoi pitää visusti huolta, että ennustus todella kävisi toteen ja he saisivat olla onnellisina yhdessä koko loppuelämänsä ajan. Muutama kuoppa tiessä ei olisi heille este eikä mikään!

"Tekisittekö tuon jossain muualla? Täällä on muitakin!" Aki tokaisi happamasti ja marssi sitten ennustajanaisen telttaan. Töykeä kommentti sai Hikan hymyn valahtamaan hetkeksi, mutta sitten hän päätti vain jättää basistin sanat omaan arvoonsa. Todennäköisesti Aki olisi vain toivonut samanlaista onnea omalle kohdalleen kuin hänellä ja Shoulla oli. Sitä paitsi Shou ei näyttänyt piittaavan Akin kommentista, joten Hikankaan ei varmaan kannattanut. Ykköskitaristi tiesi aina parhaiten, mikä oli huomioimisen arvoista ja mikä puolestaan ei.

Aki poistui hetken kuluttua teltasta pohtiva ilme kasvoillaan, mikä aiheutti Hikan sisällä uteliaisuuden tunteen. Hän ei kuitenkaan uskaltanut kysyä basistilta asiasta. Onneksi Niya varmaan tivaisi asiaa ennemmin tai myöhemmin, jolloin muutkin saisivat kuulla, mitä Akille oli ennustettu. Pieni vokalisti halusi aina tietää kaiken, joten tuskinpa basisti säästyisi tämän urkinnoilta.

Kazuhiro ja Niya väittelivät hetken ennustajan luokse menemisestä. Rumpali näytti avoimen haluttomalta astumaan telttaan, mutta Niya oli selvästi päättänyt saada ystävänsä käymään ennustajan pakeilla. Loppujen lopuksi Kazuhiro suostui pitkin hampain ja asteli sisälle telttaan. Hika pudisti itsekseen päätään. Hän ei oikein ymmärtänyt, miksi Niyan oli pitänyt pakottaa rumpali ennustajan luokse, kun tämä ei selvästikään sinne halunnut mennä. Joskus Niya oli hieman liiankin jääräpäinen.

Kazuhiro ei näyttänyt kovinkaan hyväntuuliselta astellessaan teltasta ulos. Lähinnä rumpali näytti siltä, että olisi mieluiten astellut takaisin heidän majapaikkaansa ja jättänyt muut viettämään sadonkorjuufestivaalia ilman häntä. Syystä tai toisesta Kazuhiro jäi kuitenkin seisomaan heidän joukkionsa laitamille, ja Kyo astui vuorostaan sisään. Se aiheutti Niyassa pienimuotoisen kiukuttelukohtauksen, sillä pienikokoinen laulaja ei olisi halunnut olla viimeinen. Valitettavasti Kyo oli jo ehtinyt kadota telttaan, joten vokalisti ei voinut muuta kuin odotella nyrpeästi ulkona.

Kyon palattua ilta-auringon valoon Niya ryntäsi sisään, aivan kuin olisi kuvitellut teltan olevan kangastus, joka saattaisi kadota hetkenä minä hyvänsä. Hikaa nauratti. Olisi laulaja voinut mennä sisään hieman vähemmälläkin kiireellä, eihän heillä ollut mihinkään kiirettä.

Kun Niya oli palannut hämmentyneen näköisenä muiden luokse, Shou tiedusteli kaikilta yhteisesti, minne he menisivät seuraavaksi. Hika vilkaisi poikaystävänsä esimerkkiä seuraten ympärilleen ja huomasi, että lähistöllä oli vaikka millä mitalla erilaisia kojuja, joista saattaisi löytää ties mitä kivaa. "Kuulin, että jossain vaiheessa ammutaan raketteja, menisimmekö katsomaan niitä? Siihen on aikaa ehkä vielä tunnin verran", Shou ehdotti seuraavaksi. Hika hymyili ja nyökkäsi vastaukseksi. Ilotulituksen näkeminen olisi ihanaa.