Kirjoittaja Nightingale » 16.05.2017 18:47
Kazuhiro Tanaka
"Kyllä se mulle käy. Se en ollu mä, joka halus alkaa syyttää muita mokailusta", Niya vastasi nenäkkäästi. Tietenkin tämän piti saada sanoa viimeinen sana, vaikka se tarkoittikin sitä, että kiista oli vaarassa leimahtaa uudelleen liekkeihin. Että Niya osasi välillä olla rasittava!
Aki näytti ärsyyntyneeltä mutta ei loppujen lopuksi kuitenkaan sanonut mitään takaisin vaan hillitsi itsensä. Se vaikutti kuitenkin olevan työn takana nyrkkiin puristetuista käsistä ja tarkkaan harkituista hengenvedoista päätellen. Oli se silti edistystä. Vielä puoli vuotta sitten Aki ei olisi vastaavassa tilanteessa kyennyt millään pitämään suutaan kiinni ja jättämään Niyan provosointia omaan arvoonsa. Toisin kuin laulaja, basisti oli kehittynyt parempaan suuntaan.
"Mikä biisi me soitetaan seuraavaks? Käviskö Perfect?" Niya kysyi Shoulta. "Käy", kitaristi vastasi heti selvästi siinä toivossa, että uuteen kappaleeseen siirtyminen saisi sekä Niyan että Akin unohtamaan äskeisen kiistan. Akikin näytti haluavan kovasti päästä takaisin soittamisen pariin, sillä tämä katsahti häneen merkitsevästi. Kazuhiro nyökkäsi, antoi rumpukapuloillaan aloitusmerkin ja alkoi soittaa.
Perfect meni hyvin. Ilmeisesti kaikki olivat harjoitelleet sitä tahoillaan, minkä lisäksi se oli musiikillisesti varsin helppo. Perfect oli läpikotaisin Niyan käsialaa, ja laulaja tykkäsi säveltää suoraviivaisia kappaleita, toisin kuin Kazuhiro itse. Kazun mielestä kappaleiden piti olla kunnianhimoisia, vaikka se tarkoittikin, että niiden hallitseminen hyvin vaati paljon harjoittelua. Vaikka he olivat lähinnä kellaribändi, se ei hänen mielestään merkinnyt sitä, että heidän oli sävellettävä yksinkertaisia kappaleita.
Energisen Perfectin jälkeen he soittivat kappaleet Away ja Rebirth, jotka olivat molemmat melko raskaita. Away oli Akin tekemä ja meni varsin hyvin, koska se oli yksi heidän vanhimpia kappaleitaan. Sen sijaan Kazuhiron säveltämä ja sanoittama Rebirth ei mennyt ensimmäisellä kerralla kovin kaksisesti, koska se oli uudempi kappale ja selvästi vaikeampi kuin vaikkapa Perfect. He päätyivätkin soittamaan sen uudelleen, tällä kertaa hieman paremmalla menestyksellä. Toivottavasti muut harjoittelisivat sitä vielä yksin kotonaan, jotta se menisi hyvin keikalla. Kazuhiro ei olisi lainkaan tyytyväinen, jos hänen tekemänsä kappale menisi päin honkia yleisön edessä.
Seuraavaksi he siirtyivät kevyempien ja rauhallisempien kappaleiden pariin. Ensin he soittivat Shelterin, joka oli Shoun säveltämä ja sanoittama, ja sitten Last Lightin, joka oli Kazuhiron käsialaa. Hän oli käyttänyt paljon aikaa sen hiomiseen täydelliseksi, ja hän olikin varsin ylpeä siitä. Akille, Shoulle ja Niyalle sen saaminen kohdilleen vaikutti kuitenkin tuottavan vielä enemmän vaikeuksia kuin Rebirthin. Toiset vaikuttivat lekotelleen täysin laakereillaan heidän treenitaukonsa aikana, mikä ärsytti Kazua.
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.