First Date

[Akiyoshi Higa]

Akiyoshi Higa

Aki astui ulos metron kyydistä, joka oli juuri saapunut ydinkeskustaan. Akin asunto sijaitsi hieman syrjemmässä Lontoossa, joten hän tarvitsi metron päästäkseen leffateatteriin. Basisti vilkaisi kännykkänsä kelloa. Hyvä, hän oli ihan ajoissa liikkeellä, vaikka hänelle olikin tullut kiire lähtiessä. Jotenkin hän oli unohtanut ajankulun kokonaan, kun oli keskittnyt valmistautumiseen.

Aki oli pukenut päälleen mustat farkut ja pitkähihaisen. Päällystakki oli yönsininen hupullinen takki. Hän oli joutunut viime viikolla ostamaan uuden takin, kun vanha oli ollut liian ohkainen, vanha ja kulahtanut. Ilmakin oli ollut viilennyt sen verran, että uusi takki oli tarpeen. Marraskuussa alkoi olla kylmemmät ilmat ja pakkastakin oli öisin.

Basisti alkoi olla jo todella lähellä leffateatteria, johon oli sopinut Kazun kanssa tapaamisen. Tuntui hassulta mennä treffeille ihmisen kanssa, joka oli ollut jo ainakin vuoden verran saman bändin jäsen. Treffit kuulostivat niin viralliselta jutulta, että Akia pisti vähän jännittämään. Toivottavasti Kazu myös kelpuuttaisi hänen valitsemansa leffan, tämä kun oli niin nirso vähän kaiken suhteen.

Darretten rumpali jo näköjään odottikin leffateatterin edustalla. Kazu oli ajoissa niin kuin aina. Ei Akikaan myöhässä ollut, hän vain tuli paikalle yleensä juuri kellonlyömällä, kun ei ollut mikään suuri kiire. Hän oli varannut liput, heidän ei tarvinnut muuta kuin mennä ostamaan ne tuntia ennen kuin leffa alkaisi.

"Moi", basisti tervehti pään nyökkäyksellä Kazua.

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka


Kazuhiro vilkaisi kännykästä, paljonko kello oli. Vielä kymmenen minuuttia sovittuun tapaamisaikaan. Rumpali oli tullut paikalle hyvissä ajoin, kuten aina, sillä hän oli ehtinyt odotella jo reilut viisi minuuttia. Hänestä oli noloa myöhästyä treffeiltä - tai mistään muustakaan. Sellainen antoi ihmisestä huonon kuvan, vaikka eihän sellainen kaikkia kiinnostanut. Esimerkiksi Hika oli ollut poikkeuksetta myöhästä kaikista Darretten aktiviteeteista, eikä muiden moite ollut tuntunut vaikuttavan tähän mitenkään. Onneksi Hika oli päättänyt lähteä Darrettesta. Ainakaan Kazun ei tulisi entistä kakkoskitaristia ikävä.

Kazuhiron ohitse kulki toisiinsa takertunut teinipariskunta. Rumpali tuhahti. Vaikka hän ja Aki seurustelivatkin nyt, hän ei todellakaan aikonut käyttäytyä noin julkisilla paikoilla. Se ei johtunut siitä, että hän olisi pelännyt muiden ihmisten katsovan pahasti kahta keskenään pussailevaa miestä. Ei, kyse oli yksinomaan siitä, että hän oli yksityinen ihminen, joka halusi pitää rakkauselämänsä omana tietonaan. Hän ei tuntenut minkäänlaista tarvetta esitellä suhdettaan koko maailmalle, ja toivon mukaan ei tuntisi Akikaan.

Jos basisti nyt edes ilmaantuisi paikalle. Kazuhiro vilkaisi jälleen kellonaikaa kännykästään. Kolme minuuttia. Hän laittaisi Akin katumaan, mikäli tämä kehtaisi tehdä hänelle oharit. Hän oli ottanut riskin suostuessaan kokeilemaan seurustelua basistin kanssa, eikä hän todellakaan halunnut palkkioksi joutua huomaamaan, ettei toinen aikonut ilmaantua sovittuun tapaamiseen. Toivon mukaan basisti tiesi sen.

Kazuhiro suoristi takkinsa hihoja. Koska nyt oltiin jo marraskuun lopussa, hän oli pukenut päälleen mustan villakangastakin, violetin kaulahuivin, mustat farkut ja tekonahkaiset kengät, joissa oli hieman vuorta sisällä. Takkinsa alla hänellä oli musta pitkähihainen paita, jossa oli olkapäiden päällä pieniä hopeanvärisiä metallikoristeita. Hän oli halunnut pukeutua hieman tavallista paremmin, olivathan nämä sentään hänen ensimmäiset oikeat treffinsä pieneen ikuisuuteen, mutta ei liian hyvin, jotta ei vaikuttaisi yrittävän liikaa.

Juuri kun Kazuhiro oli aikeissa vilkaista jälleen kerran kelloa, hän bongasi Akin. Basisti oli siis sittenkin päättänyt tulla paikalle. "Moi", toinen tervehti nyökäten häntä. "Hei", Kazuhiro vastasi. Hänellä oli hiukan kiusaantunut ja epävarma olo. Kuten sanottu, hän ei ollut käynyt aikoihin vakavilla treffeillä, eikä muutenkaan ollut mikään deittailuhai. Sen vuoksi hän ei oikein tiennyt, miten olisi ollut toisen seurassa. "Menemmekö hakemaan ne liput?"

[Akiyoshi Higa]

Akiyoshi Higa

"Hei", Kazu tervehti takaisin. Aki silmäili toista nopeasti. Tämä oli vähän enemmän tälläytynyt kuin hän, tai no ei mitenkään kovin näkyvästi, mutta jotain panostusta oli nähtävissä. Oliskohan hänenkin pitänyt jotenkin pukeutua siistimmin? Ainakin hän mielestään oli ihan säädyllisen näköinen treffeille.

"Menemmekö hakemaan ne liput?" rumpali kysyi. Aki nyökkäsi, "Joo", ja astui seuralaisensa kanssa automaattisesti avautuvista ovista sisään. Väenpaljous oli suuri. No, olihan lauantai, kaipa nyt ihmiset tulivat kavereidensa kanssa elokuviin. Nyt kun Aki katsoi tarkemmin, paikalla oli myös paljon heteropariskuntia.

He joutuivat tovin jonottamaan kassalle, mutta onneksi kassoja oli monta auki, jolloin ihmisten asiointi sujui nopeammin. "Mul on leffaliput varattuna", Aki totesi lipunmyyjälle ja näytti kännykästään lippujen varausnumeron. Myyjäneiti otti sen ylös ja löysi varatut liput. "Tuleeko liput samasta vai maksatteko erikseen?"

"Erikseen. Kai", Aki kääntyi sitten Kazun puoleen varmistaakseen oliko se okei. Hän ei oikein tiennyt mitä Kazu tykkäsi siitä, jos tämän puolesta maksoi juttuja. Eikä Akikaan oikein ollut sitä sorttia että maksoi toisten maksuja kovin usein. Hän ei sentään rypenyt rahassa.

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka


Kazuhiro huomasi Akin silmäilevän hänen asuaan, mikä sai hänet jännittymään vaistomaisesti. Jos basisti uskaltautuisi sanomaan jotain väärää... Onneksi toinen tyytyi pitämään ajatuksensa omana tietonaan, mitä sitten ajattelikaan hänen asuvalinnastaan. Kazu oli kyllä henkilökohtaisesti sitä mieltä, ettei Akilla ollut mitään syytä kuittailuun. Vaikka hän olikin pukeutunut hieman paremmin kuin basisti, jolla oli tavanomaiset vaatteensa yllään, ei hän ollut tälläytynyt mitenkään ylettömästi.

He kävelivät yhdessä sisään elokuvateatterin automaattiovista ja asettuivat lippukassajonoon. Jonoa oli melko paljon, mutta onneksi kassoja oli useampia toiminnassa. Viitisen minuuttia jonotettuaan Aki ja Kazu pääsivätkin lunastamaan basistin ennakkoon varaamat liput. "Mul on leffaliput varattuna", Aki ilmoitti ja näytti kännykästään varausnumeroa. "Tuleeko liput samasta vai maksatteko erikseen?" myyjä tiedusteli. "Erikseen. Kai", Aki vastasi hitusen epävarmasti ja kääntyi katsomaan häntä kysyvästi. Kazuhiro nyökkäsi niukasti. Ei hän olettanut toisen maksavan heidän molempien lippuja, vaikka he treffeillä olivatkin.

Kazu maksoi oman lippunsa pankkikortillaan. Kun he olivat siirtyneet pois kassalta, hän kääntyi Akin puoleen. "Elokuvan alkuun on vielä sen verran aikaa, ettei saliin pääse vielä. Menemmekö istumaan sen edustalla oleville penkeille odottamaan?"

[Akiyoshi Higa]

Akiyoshi Higa

Rumpali nyökkäsi myöntymisen merkiksi, että liput maksettaisiin erikseen. Aki maksoi omansa ensin ja seuraavaksi Kazu. Myyjä ojensi liput heille ja toivotti hyvää leffahetkiä. Aki heilautti kädellä kiitokset ja asteli syrjempään kassoilta.

"Elokuvan alkuun on vielä sen verran aikaa, ettei saliin pääse vielä. Menemmekö istumaan sen edustalla oleville penkeille odottamaan?" Kazu ehdotti. Aki nosti katseensa lipustaan rumpaliin. Hän oli tarkastanut, missä salissa heidän leffansa tulisi pyörimään. "Mennää vaa. Kolmas kerros."

Kaksikko nousi viereiset portaat ylös ja löysi nopeasti oikean saliin. He olivat sen verran ajoissa, että salin edustalla olevia penkkejä oli vielä vapaina. Aki istuutui punaiselle pehmeälle penkille ja teki tilaa Kazullekin. "En sit tiiä millanen leffa se on. Valkkasin sen vaan sen takia kun oli kauhutrilleri", Aki sanoi luodakseen jonkinlaista keskustelua. Hän tunsi itsensä aavistuksen kiusaantuneeksi. Hänestä oli outoa mennä toisen miehen kanssa treffeille julkisesti. Hän ei ollut ainakaan ihminen, joka pitäisi julkisesti kädestä kiinni tai muuta vastaavaa.

Kazun aatoksista oli vaikea ottaa selkoa, tämä oli yhtä viileän oloinen kuten aina. Akin oli vieläkin vaikea uskoa sitä että Kazu oli halunnut ruveta seurustelemaan hänen kanssaan. Vaikka toinen oli sanonut olleensa ihastunut häneen yli vuoden ajan, tämä onnistui peittämään tunteensa tosi hyvin. No, ehkä alku on Kazulleki vaikeeta. Tai sit se ei vaan luota muhun. Aki tuumi mielessään.

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka


"Mennää vaa. Kolmas kerros", Aki vastasi nostettuaan katseensa pitelemästään elokuvalipusta. Kazuhiro nyökkäsi. He nousivat rinta rinnan leveää portaikkoa pitkin kaksi kerrosta ylöspäin. Tultuaan oikean salin luokse he valitsivat yhden punaisella kankaalla päällystetyistä sohvista ja istuutui vierekkäin sille. Heidän lisäkseen lähistöllä oli vasta teinikolmikko ja nuori heteropariskunta, joka vaihtoi innolla kielisuudelmia.

Kazuhiro käänsi inhoten katseensa pois pariskunnasta. Hän ei ollut mikään julkisten hellyydenosoitusten kannattaja, mutta vaikka olisi ollutkin, kielisuudelmat olisivat silti olleet hänen mielestään aivan liikaa julkiselle paikalle. Kuka tahtoi katsoa toisten nuoleskelua? Ja kuka tahtoi näyttää koko elokuvateatterille asiat, jotka olivat intiimejä ja kuuluivat vain pariskunnan jäsenille itselleen? Jotkut eivät todellakaan ymmärtäneet, mikä ero oli julkisella ja yksityisellä.

"En sit tiiä millanen leffa se on. Valkkasin sen vaan sen takia kun oli kauhutrilleri", Aki tokaisi luultavasti vain jotain sanoakseen. "Ei se mitään. Olen minä ennenkin huonoja elokuvia nähnyt", Kazuhiro vastasi. Toivon mukaan The Infinite Darkness ei kuitenkaan olisi aivan luokattoman surkea, jotteivät heidän rahansa menisi tyystin hukkaan.

Kazusta tuntui, että he kumpikin olivat aivan yhtä kiusaantuneita. Akikaan ei tainnut olla kovin tottunut treffeillä käymiseen, vaikka tällä olikin Niyan mukaan ollut useampikin tyttöystävä. Tai sitten tämä ei vain osannut olla treffeillä toisen miehen kanssa. Hänen kanssaan Aki ei voinut vain ruveta imuttelemaan juttelemisen sijaan, niin kuin muutaman metrin päässä heistä istuva heteropariskunta yhä teki.

Kazuhiro huokaisi itsekseen. Kaipa hänenkin olisi yritettävä vähän virittää keskustelua, kun he kerran treffeillä olivat. Ei ollut kovinkaan reilua jättää keskustelun hoitamista yksin Akin vastuulle. "Miten sinun viikkosi on kulunut?" hän kysäisi tavoitellen luontevaa sävyä siitä huolimatta, että small talk oli hänen heikko kohtansa.

[Akiyoshi Higa]

Akiyoshi Higa

Aki katsoi suuntaan, jonne Kazukin oli katseensa suunnannut ja näki pussailevan teinipariskunnan. Kazu käänsi katseensa pois hapan ilme kasvoillaan. Aki taas käänsi katseensa vaivaantuneena poispäin. Kumma miten ihmisten piti nuolla toisiaan noin julkisesti. Hankkisivat huoneen. Vaikka Akillakin oli ollut jotain säätöä naisten kanssa, ei hän julkisesti mitään ruvennut tekemään.

Eikä hän pahemmin treffeilläkään ollut ollut koskaan. Toki jotkut naiset lyhyen säädön jälkeen olisivat halunneet alkaa seurustella vakavammin, mutta Akista se olisi tuntunut liian ahdistavalta. Voi olla, etteivät ne naiset olleet sen pahemmin kolahtaneet.

"Ei se mitään. Olen minä ennenkin huonoja elokuvia nähnyt", Kazu vastasi hänen sanoihinsa. Ehkei rumpali tuomitsisi häntä rajusti, jos olisikin paska leffa. Olisipahan nähty ja tiesi ettei tarttisi nähdä uudestaan.

"Miten sinun viikkosi on kulunut?" Kazu kysyi, ilmeisesti sen takia että he voisivat keskustella jostakin. Aki oli ihan kiitollinen toisen yrittämisestä, hän itse oli tosi huono keksimään hyviä keskustelunaiheita. Rumpali olisi varmasti viihtynyt paremmin jonkun viisaamman seurassa kuin hänen.

"Ihan jees. Sain selätettyy pöpön jo alkuviikosta ja oon ollut töissä. En mä mitään sen kummempaa ole tehnyt. Entä sulla?"

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka


"Ihan jees. Sain selätettyy pöpön jo alkuviikosta ja oon ollut töissä. En mä mitään sen kummempaa ole tehnyt. Entä sulla?" Aki vastasi. Basisti vaikutti kiitolliselta, kun hän oli vuorostaan keksinyt jonkin puheenaiheen. Sietikin olla, sillä turhanpäiväinen juttelu ei sujunut häneltä niin vain. Vaati aika paljon, että hän vaivautui edes yrittämään, koska häntä itseään hiljaisuus harvemmin vaivasi.

"Olen käynyt koulussa. Ja tiistaina menin Hajimen kanssa kahville. Hän oli löytänyt Baker Streetiltä luomukahvilan", Kazuhiro kertoi hieman kankeasti. Hän ei ollut tottunut juttelemaan asioistaan kenenkään kanssa, joten Hajimen ja hänen kahvihetken selostaminen ei sujunut aivan niin luontevasti kuin hän olisi toivonut. Menisi aikaa, ennen kuin hän tottuisi jälleen siihen, että hänellä oli joku, joka halusi tietää hänen kuulumisistaan.

"Onko siellä autokorjaamassa mukavaa?" Kazuhiro kysäisi. Hän arveli, että hänen olisi hyvä osoittaa kiinnostusta Akin asioita kohtaan. Ja kyllähän häntä oikeastikin kiinnosti. Hän ei vain ollut tottunut utelemaan toisilta mitään. Toivon mukaan Akista olisi kuitenkin hauskaa päästä kertomaan työpaikastaan.

[Akiyoshi Higa]

Akiyoshi Higa

"Olen käynyt koulussa. Ja tiistaina menin Hajimen kanssa kahville. Hän oli löytänyt Baker Streetiltä luomukahvilan", Kazu vastasi hänen vastakysymykseensä. Aki nyökkäsi. Aki ei ollut tiennytkään, että Kazu oli tutustunut paremminkin siihen Japanese Beastin kitaristiin. Ei kai se mikään ihme ollutkaan, Kazu tuntui viimeksi nauttivat vaaleahiuksisen kitaristin seurasta.

"Onko siellä autokorjaamossa mukavaa?" rumpali kysyi seuraavaksi. "On. Oon siellä nyt pelkkänä 'oppipoikana' pienemmällä palkalla, mut sitte ku oon oppinut tarpeeksi ja kaikki menee hyvin, voin saada vakkaripaikan", Aki selitti tyytyväisenä. Kukaan ei ollut pahemmin kysellyt mitään hänen uudesta työpaikastaan, joten siitä jollekin kertominen oli kivaa.

Hänellä meni muutenkin vähän paremmin, kun oli päässyt pois Neron luota asumasta. Hän oli silloin ollut vain saamaton muuttamaan pois tai säästämään paremmin omaa kämppää varten. Nero oli oikeastaan tehnyt hänelle palveluksen potkiessaan hänet ulos asunnostaan, vaikka se olikin tapahtunut melko väkivaltaisesti. Nyt tuntui jopa siltä, että hänellä oli oma elämä eikä tarvinnut kenenkään nurkissa lymyillä.

"Autokorjaamolla on muutenkin paremmat työajat. Baarimikko tekee hirveesti yötöitä, eikä sellasta jaksanu oikeen pitkään", Aki lisäsi.

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka


Aki vaikutti ilahtuvan hänen kysymyksestään. "On. Oon siellä nyt pelkkänä 'oppipoikana' pienemmällä palkalla, mut sitte ku oon oppinut tarpeeksi ja kaikki menee hyvin, voin saada vakkaripaikan", basisti selitti tyytyväisen kuuloisena. Kazuhiro nyökkäsi vastaukseksi. Vaikka hän itse halusikin työn, joka vaati korkeakoulun käymisen, hän oli tajunnut jo aikoja sitten, ettei yliopisto ollut Akia varten. Toinen halusi mieluummin tehdä jotain käsillään kuin istua nenä kiinni kirjassa.

"Autokorjaamolla on muutenkin paremmat työajat. Baarimikko tekee hirveesti yötöitä, eikä sellasta jaksanu oikeen pitkään", basisti jatkoi. Kazu nyökkäsi toistamiseen. Vaikka autokorjaajankaan työ ei hänen mielestään ollut maailman hohdokkain ammatti, oli se sentään parempi kuin baarimikon työ. Ja jos heidän oli kerran tarkoitus seurustella, niin olisi helpompi, mikäli Akilla olisi työ, jossa olisi suhteellisen normaalit työajat.

"Minä menen todennäköisesti tänäkin kesänä pankkiin töihin. Tein siellä jo viime kesänä rahoituspuolella avustavia töitä, lähinnä tarkistuslaskelmia ja muuta vastaavaa melko mekaanista numeroiden pyörittelyä paperilla. He sanoivat kesän lopuksi, että ottavat minut mielellään uudelleenkin töihin, jos vain tahdon tulla", Kazuhiro kertoi. Hän toivoi, että koska hänen tarkkuuttaan oli kehuttu useampaankin otteeseen, hän saisi toisena kesänään tehdä jo hieman vaativampia töitä. Se olisi motivoivampaa kuin pelkkänä maksullisena laskimena toimiminen.

[Akiyoshi Higa]

Akiyoshi Higa

Kazu nyökkäsi Akin kertomuksille ja kertoi puolestaan omasta mahdollisesta tulevasta kesätyöpaikastaan. "Minä menen todennäköisesti tänäkin kesänä pankkiin töihin. Tein siellä jo viime kesänä rahoituspuolella avustavia töitä, lähinnä tarkistuslaskelmia ja muuta vastaavaa melko mekaanista numeroiden pyörittelyä paperilla. He sanoivat kesän lopuksi, että ottavat minut mielellään uudelleenkin töihin, jos vain tahdon tulla."

Aki hymähti puolihymyillen. Hän pystyi helposti kuvittelemaan Kazun jossain toimiston nurkkahommissa. Asiakaspalvelutyöhön tämä ei ainakaan tainnut sopia, ottaen huomioon, miten miellytämishaluinen tämä oli. Ei hän itsekään paras mahdollinen asiakaspalvelija ollut ollut, mutta baarissa oli sen verran sekopäistä porukkaa, että hän handlasi ne. Baarimikoilla oli hyvä olla jonkinlaista asennetta.

"Onks sulla jotai, mihin sä haluut kouluttautua lukion jälkeen?" Aki kysyi uteliaana. Hän ei muistaakseen ollut koskaan kuullut siitä mitään. Hänestä kuitenkin tuntui, että Kazu olisi jokseenkin kunnianhimoinen. Akille taas kävi mikä tahansa työ, missä ei tarvinnut paljon ajatella.

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka


Aki hymähti vastaukseksi hienoisesti hymyillen. Ilmeisesti tämä oli sitä mieltä, että yksinäinen numeroiden pyörittely pankin takahuoneessa sopi hänelle ja että hänet oli helppo kuvitella tekemään sitä. Ja olihan tämä oikeassa. Asiakaspalveluun hänestä ei ollut, sillä hän ei pitänyt vieraista ihmisistä tai jaksanut hymyillä näille teennäisesti päivästä toiseen. Mitään kovin raskasta työtä hän ei taas fyysisesti jaksanut tehdä, eikä hän sitä paitsi olisi millään sopinut mihinkään äärimaskuliiniseen työyhteisöön. Yksin tehtävä toimistotyö oli ehdottomasti parhaiten hänelle sopiva kesätyövaihtoehto.

Itse asiassa Kazuhiro oli ollut varsin tyytyväinen saatuaan pankista kesätyöpaikan. Pankki ei kovin helposti palkannut vastikään täysi-ikäisiksi tulleita lukio-opiskelijoita. Hän oli kuitenkin ollut sen verran kypsän ja pätevän oloinen työhaastattelussa, että hänet oli päätetty ottaa töihin. Varmaankin myös hyvistä matematiikan arvosanoista oli ollut apua paikan saamisessa. Siinä nähtiin, että kannatti opiskella ahkerasti eikä lintsata, niin kuin muun muassa Niyalla oli tapana tehdä.

"Onks sulla jotai, mihin sä haluut kouluttautua lukion jälkeen?" Aki tiedusteli seuraavaksi. "Kääntäjäksi. Kääntäisin ranskankielisiä tekstejä englanniksi ja englanninkielisiä ranskaksi. Olen opiskellut ranskaa jo useamman vuoden ajan", Kazuhiro vastasi. "Sinä aiot ilmeisesti jäädä pysyvästi autokorjaamoon töihin?" hän esitti vastakysymyksen. Hän yritti kovasti pitää äänensävynsä neutraalina mutta ei pystynyt täysin estämään väheksyntää hiipimästä ääneensä. Hän oli aina arvostanut korkeakoulutettuja ammatteja enemmän kuin muita.

[Akiyoshi Higa]

Akiyoshi Higa

"Kääntäjäksi. Kääntäisin ranskankielisiä tekstejä englanniksi ja englanninkielisiä ranskaksi. Olen opiskellut ranskaa jo useamman vuoden ajan", Kazu vastasi kuin apteekin hyllyltä. Tämä ainakin tiesi mitä todella halusi tehdä loppuelämänsä.

"Sinä aiot ilmeisesti jäädä pysyvästi autokorjaamoon töihin?" rumpali sanoi seuraavaksi. Aki vilkaisi näreissään seuralaistaan. Hän ei ollut pitänyt tämän äänensävystä, kun tämä mainitsi sanan 'autokorjaamo'. "Ei sitä tiiä. En haluu suunnitella pilkuntarkkaa omaa elämääni. Eihän siinä olis sitte mitää mielenkiintoa", Aki tokaisi vastaukseksi.

Basisti ei voinut ymmärtää, miksi Kazu ylenkatsoi muita. Ihan kuin hän olisi mitenkään huonompi ihminen, kun ei ollut käynyt lukiota kunnolla tai kouluttautunut korkea-arvoiseen ammattiin.

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka


Närkästyneestä mulkaisusta päätellen Aki oli havainnut väheksynnän hänen äänessään, vaikka hän olikin yrittänyt minimoida sen. "Ei sitä tiiä. En haluu suunnitella pilkuntarkkaa omaa elämääni. Eihän siinä olis sitte mitää mielenkiintoa", basisti tiuskaisi.

Kazuhiro tyytyi nyökkäämään niukasti. Hän ei halunnut alkaa kinastella tästä asiasta toisen kanssa, ei ainakaan juuri nyt. Kaikki heidät molemmat tuntevat tiesivät, että heidän kiistansa tapasivat eskaloitua nopeasti, mikä olisi tässä tapauksessa hyvin epätoivottavaa. Kazu oli henkilökohtaisesti sitä mieltä, ettei ensitreffien päättyminen riitaan lupaisi heille kovin ruusuista tulevaisuutta. Lisäksi hän inhosi julkisilla paikoilla riitelyä, koska hän ei äärimmäisen yksityisenä ihmisenä kaivannut riitatilanteisiin yleisöä.

Kazuhiro päättikin vaihtaa puheenaiheen sellaiseen, joka veisi Akin ajatukset uusille urille. "Jos Satorua ei lasketa, en ole käynyt treffeillä lähemmäs kahteen vuoteen. Ja silloinkin, kun seurustelin Alexanderin kanssa, olin varsin surkea treffikumppani. En osaa jutella tyhjänpäiväisiä enkä halua vaihtaa sylkeä ventovieraiden ihmisten silmien alla", rumpali totesi. Hän arveli, että suurin osa ihmisistä olisi kuulostanut enemmän tai vähemmän anteeksipyytävältä tuollaista tunnustusta tehdessään, mutta hän ei nähnyt siihen syytä. Hän oli sellainen kuin oli eikä muuttaisi käytöstään vain siksi, ettei se miellyttänyt muita.