Ghosthunters (Tooting Broadway)

Jokin muu paikka mielessä? Ei hätää, ne pelit tänne ^^

Valvoja: Nightingale

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja Nightingale » 21.01.2016 22:09

Niya Fujiwara

Niyan flirtti sai Tomin nostamaan toista kulmakarvaansa vihjaavasti ylös. "Mitäs jos vaikka paketoisit itsesi lahjapaperilla ja mä saan sit avata sen. Se ainakin ois pikkutuhma joululahja pikkutuhmalta joulutontulta", vanhempi ehdotti ja näytti sanojensa päätteeksi leikkisästi kieltään hänelle. Sitten tämä vastasi kuitenkin vakavammin: "En mä ole vielä löytänyt mitään harrastusta. Enkä koskaan ole saanut mitään joululahjoja, joten ei sun välttis tarvii mitään hommatakaan."

"No siinä tapauksessa mun just pitää hommata sulle jotain, jotta tää joulu on erilainen! Vaikka kyllä sun porukatkin varmaan ostaa sulle lahjoja. Sulla on vaikka kuinka monen joulun lahjat saamatta, joten ties vaikka saisit himmeän kasan tavaraa", Niya vastasi hyväksymättä Tomin asennetta. Pikemminkin toisen vaatimattomuus ja vastusteli vain lujitti hänen päätöstään ostaa tälle lahja.

"Mutta kun sä et kerran toivo mitään, niin sitten sä et myöskään saa valittaa, jos ostan sulle pinkin prinsessakruunun tai My Little Ponyn", Niya ilmoitti. Oikeasti hän ei kyllä aikonut ostaa mitään sellaista Tomille. Jopa hän tajusi, ettei toinen innostuisi mitään pinkistä, tyttömäisestä tai glitteriä sisältävästä.

Ehkä hän voisi kysyä neuvoa Tomin lahjaan Shoulta. Tom oli asunut tämän luona useamman kuukauden, joten eiköhän tämä tietäisi ainakin jotain entisen katulapsen mausta. Shou oli muutenkin fiksu ja osti aina hyviä lahjoja. Niya oli tykännyt joka ikisestä lahjasta, jonka oli kaikkein pitkäaikaisimmalta kaveriltaan vuosien varrella saanut. Shou tiesi jotenkin maagisesti, mistä kukakin piti.

"Jos en keksi muuta, niin sitten mä ehkä tosiaan kääräisen itseni lahjapaperiin. Mä olisin ihan paras lahja, päihittäisin kaikki muut lahjat mennen tullen", Niya jatkoi vailla vaatimattomuuden häivääkään. "Tosin sä kyllä ehkä saisit aukasta mun kääreet muutenkin ku joulun tiimoilta..." hän lisäsi vihjaavaan sävyyn. Darretten vokalisti ei ollut unohtanut, kuinka hauskaa hänellä ja Tomilla oli ollut silloin kerran varastossa. Hän ei panisikaan pahakseen, jos he ottaisivat sen vielä joskus uudestaan.
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.
Avatar
Nightingale
 
Viestit: 937
Liittynyt: 03.11.2013 21:45

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja OtakuCroco » 21.01.2016 22:40

Thomas

"No siinä tapauksessa mun just pitää hommata sulle jotain, jotta tää joulu on erilainen! Vaikka kyllä sun porukatkin varmaan ostaa sulle lahjoja. Sulla on vaikka kuinka monen joulun lahjat saamatta, joten ties vaikka saisit himmeän kasan tavaraa", Niya vastasi luovuttamatta. Tom tunsi olevansa pienenpienen otettu Niyan sinnikkäästä asenteesta, mutta tämän seuraavat sanat kumosivat sen: "Mutta kun sä et kerran toivo mitään, niin sitten sä et myöskään saa valittaa, jos ostan sulle pinkin prinsessakruunun tai My Little Ponyn."

Tom irvisti ajatuksesta, vaikka ehkä tiesikin Niyan vain vitsailevan. "Jos niin käy, niin saat tunkea ne glitterikruunut ja ponyt persuksiisi" Thomas heitti takaisin puolivitsillä. "Jos en keksi muuta, niin sitten mä ehkä tosiaan kääräisen itseni lahjapaperiin. Mä olisin ihan paras lahja, päihittäisin kaikki muut lahjat mennen tullen", Niya sanoi ottaen hänen puolivitsikkään ehdotuksensa esiin. "Tosin sä kyllä ehkä saisit aukasta mun kääreet muutenkin ku joulun tiimoilta..." nuorempi lopetti vihjailevasti.

Thomas kääntyi katsomaan nuorempaansa ja silmäili tätä päästä varpaisiin pariin otteeseen. "No sitä mä en panis pahakseni ollenkaan", hän vastasi flirttinen virne kasvoillaan ja kääntyi sitten katsomaan takaisin eteenpäin. Vaikkei hän välittänyt Niyasta enää tippaakaan, hänen täytyi myöntää, että heidän seksihetkensä siinä likaisessa ja kylmässä varastossa oli pyörinyt aika ajoin hänen mielessään. Ja pukille pääseminen olisi helppoa Niyan kanssa, kun tämä tuntui levittävän haaransa jokaisen miehen edessä, joka vähänkin vihjaili tuhmanpuoleisia asioita.
"You should never fight your feelings"
Avatar
OtakuCroco
Ylläpitäjä
 
Viestit: 396
Liittynyt: 03.11.2013 19:44

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja Nightingale » 21.01.2016 23:07

Niya Fujiwara

Tom irvisti hänen uhkaukselleen ostaa tälle lahjaksi prinsessakruunu tai My Little Pony. "Jos niin käy, niin saat tunkea ne glitterikruunut ja ponyt persuksiisi", tämä lupasi. Niya vain näytti kieltään. Mitäs toinen ei ollut suostunut esittämään mitään toivomuksia.

Hänen vihjailunsa sai Tomin silmäilemään häntä arvioivasti, niin kuin hän olisi ollut näyteikkunassa esillä oleva tavara, jonka äärellä toinen yritti kuumeisesti päättää, ostaako vaiko ei. Ilmeisesti toinen piti siitä, mitä näki, sillä tämä virkkoi: "No sitä mä en panis pahakseni ollenkaan." Sanoja siivitti paljonpuhuva virne. Niya virnisti takaisin. Vaikutti siltä, että he päätyisivät kuin päätyisivätkin jossain vaiheessa toistamiseen sänkyyn, mikä sopi hänelle paremmin kuin hyvin. Muutama viime kuukausi olivat olleet aika hiljaisia seksirintamalla, koska hän oli jo testannut kaikki Black Knight'sin hyvännäköiset ja jokseenkin täysjärkiset homo- ja bipojat - osan useampaankin kertaan.

Nyt valikoima onneksi laajenisi huomattavasti. Vaikka uusinta Tomin kanssa jäisi jostain syystä pelkän puheen tasolle, Lontoosta löytyisi varmasti riittämiin seuraa hänen kaltaiselleen söpölle ja seksikkäällä nuorukaiselle. Niya malttoi tuskin odottaa, että pääsisi bongailemaan kuumia homopoikia laajan tuttavapiirinsä järjestämistä kotibileistä. Ehkä joku myös onnistuisi järkkäämään hänelle väärennetyt henkkarit, niin että hän pääsisi johonkin Lontoon homobaareista. Hän ei todellakaan jaksaisi odottaa täysi-ikäisyyteen saakka, että pääsisi ekaa kertaa käymään homobaarissa.

Niya haaveilu tulevista valloituksista katkesi, kun hän sai näköpiiriinsä heidän päämääränsä. "Tuo se on!" hän hihkaisi ja osoitti sormellaan etuvasemmalla häämöttävää monikerroksista betonirakennusta. Monissa sen pimeistä ikkunoista oli kalterit, ja osasta oli lasi rikki. "Se näyttää just niin pelottavalta ku sen pitäskin näyttää. En malta oottaa, että päästään näkee se sisältä", hän intoili.
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.
Avatar
Nightingale
 
Viestit: 937
Liittynyt: 03.11.2013 21:45

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja OtakuCroco » 21.01.2016 23:26

Thomas

Niya virnisti takaisin. Vaikka Niyan hienovarainen tarjous seksistä tämän kanssa olisikin vain vitsi, ei Tom varmastikaan pelkäisi tilaisuuden tulla kokeilla onneaan. "Tuo se on!" Niya hetken matkan kävelyn jälkeen huudahti ja osoitti näköpiirissä häämöttävää ruhjuisen näköistä betonirakennelmaa, jonka ikkunat oli kalteroitu ja osa mennyt säpäleiksi. Jännitys alkoi mylvätä kutkuttavasti nuorukaisen vatsan pohjassa.

"Se näyttää just niin pelottavalta ku sen pitäskin näyttää. En malta oottaa, että päästään näkee se sisältä", Niya hihkaisi innoissaan. "Just siistiä", Tom intoili myös ja nopeutti kävelynsä puolihölkäksi. Hän ei todellakaan malttanut odottaa päästä kiipeämään ristikkoaidan yli ja sniikkaamaan sisään jostain huonosti lukitusta ovesta. Sisään murtautuminenkaan tuskin olisi vaikeaa, jos vaikka ovet olisivat lukittu. Tom oli expertti pääsemään läpi lukituistakin ovista.

Heidän päästessä aidan luokse nuorukainen rupesi silmäilemään sitä molempiin suuntiin ja huomasin kymmenen metrin päässä olevan aukon. Joku oli ilmeisesti käynyt repimässä aidan auki jollain isoilla pihdeillä. Se oli merkki siitä, etteivät he olleet ensimmäisiä, jotka täällä tosiaan kävivät. "Tuu, tuolla on aidassa reikä, mennään siitä", Tom totesi ja lähti kävelemään eteenpäin. Hän oli varma, ettei Niyaa huvittaisi mielellään kiivetä korkean aidan yli, hienohelma kun oli.

Aukko ei ollut kovin suuri, mutta kun tarpeeksi änkeytyi, mahtui siitä läpi. Tom änkesi itsensä ensimmäisenä ja odotti, että toinenkin pääsisi aidan sisäpuolelle. Odottaessaan hän silmäili rakennusta ja mietti, mahtoiko täällä käydä jotain vartioita partioimassa silloin tällöin. Hylätyssä mielisairaalassa tuskin olisi vakkari valvojaa, tylsäähän hommaa se olisi.
"You should never fight your feelings"
Avatar
OtakuCroco
Ylläpitäjä
 
Viestit: 396
Liittynyt: 03.11.2013 19:44

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja Nightingale » 22.01.2016 00:37

Niya Fujiwara

"Just siistiä", Tom myötäili. Tämä vaikutti olevan aivan yhtä innoissaan hylättyyn mielisairaalaan tunkeutumisesta kuin hän. Darretten laulaja oli selvästi tehnyt oikean valinnan, kun oli miettinyt seuralaista retkelleen. Kukaan muu hänen kavereistaan tuskin olisi osannut arvostaa tätä tutkimusmatkaa yhtä paljon kuin Tom. Karusta elämästään huolimatta tämä oli onnistunut säilyttämään seikkailunhalunsa ja uteliaisuutensa uusia asioita kohtaan, mikä oli tosi kiva.

Tom vaihtoi kävelynsä puolihölkäksi. Koska Niya oli lyhyempi, hän joutui liikuttelemaan jalkojaan tiheästi pysyäkseen toisen rinnalla. Tällä kertaa hän ei kuitenkaan kitissyt liian kovasta vauhdista, koska hänkin oli kärsimätön pääsemään sisään ja alkamaan tutkia paikkoja.

Kun he ehättivät mielisairaalaa ympäröivän aidan luokse, he rupesivat silmäilemään ympärilleen löytääkseen keinon päästä aidan sisäpuolelle. "Tuu, tuolla on aidassa reikä, mennään siitä", Tom huikkasi melkein heti. Niya seurasi tätä luultavasti jonkinlaisilla pihdeillä tehdyn aukon luokse. Tom ahtautui ensin läpi, sitten oli Niyan vuoro. Koska hän oli pienempi, reiästä mahtuminen ei tuottanut hänelle minkäänlaisia ongelmia. Hän varoi kuitenkin repimästä vaatteitaan, koska hän piti kovasti punaisista pillifarkuista ja mustasta talvitakista, jotka hänellä oli paraikaa päällään. Myös hiuksien takertumista piti luonnollisesti varoa, jottei huolellisesti laitettu kampaus menisi pilalle.

Mielisairaalan pihalle päästyään Niya silmäili hetken edessä kohoavaa rakennusta mutta lähti sitten päättäväisesti harppomaan kohti ulko-ovia. "Jos pääovet on lukossa, kuten ne varmaan on, niin etsitään rikkinäinen ikkuna tai jokin sivuovi, jota ei oo lukittu. Tosta aidan reiästä päätellen täällä on käynyt porukkaa ennen mua ja sua, joten jostain pääsee ihan takuusti sisään. Pitää vaan löytää se kohta", hän totesi kävellessään.
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.
Avatar
Nightingale
 
Viestit: 937
Liittynyt: 03.11.2013 21:45

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja OtakuCroco » 22.01.2016 00:53

Thomas

Niyalla ei ollut mitään ongelmia päästä aidan toiselle puolelle koonsa puolesta, mutta Tom huomasi tämän välttelevän huolellisesti vaatteidensa ja hiuskuotalonsa tuohoamista. Miksiköhän hemmetissä Niyan piti tällaiseen reissuun laittautua kuin olisi mennyt johonkin diskoon? No, ehkei Tomin kannattaisi yrittää ymmärtää, koska ei tulisi koskaan tajuamaan mitään muodin päälle.

Kaksikko tuijotti hetken aavemaista betonirakennusta, kunnes Niya otti ensimmäiset askeleet sitä kohti. Tom seurasi perässä. "Jos pääovet on lukossa, kuten ne varmaan on, niin etsitään rikkinäinen ikkuna tai jokin sivuovi, jota ei oo lukittu. Tosta aidan reiästä päätellen täällä on käynyt porukkaa ennen mua ja sua, joten jostain pääsee ihan takuusti sisään. Pitää vaan löytää se kohta", nuorempi selitti ja Tom nyökkäsi. Hän oli samaa mieltä.

Pääoville päästyään he kokeilivat aukenisiko ovi, mutta tietenkin se oli lukossa. Sinällään hyvä, koska Tom tykkäsi mennä rakennuksiin sisään sellaisista paikoista, joista ei oikeasti saisi mennä. "Lähe sä kattoo tuolta päin, oisko siellä sisäänkäynti, mä meen vasemmalle, huuda sit jos löydät jotain", Tom ehdotti ja lähti kävelemään osoittamaansa suuntaan, eli vasemmalle.

Hajaantumalla he löytäisivät varmasti sisäänkäynnin jostain nopeammin. Yksi vastaantuleva ikkuna oli rikki ja siitä olisi päässyt sisään, mutta se sijaitsi toisessa kerroksessa. Nuorukainen siis jatkoi kävelemistä. Olikohan Niya löytänyt vielä mitään?
"You should never fight your feelings"
Avatar
OtakuCroco
Ylläpitäjä
 
Viestit: 396
Liittynyt: 03.11.2013 19:44

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja Nightingale » 22.01.2016 01:17

Niya Fujiwara

Tom nyökkäsi sen merkiksi, että oli samaa mieltä hänen suunnitelmastaan. Niinpä he aloittivat kokeilemalla pääovia, jotka olivat odotetusti lukossa, ja hajaantuivat sitten etsimään jotain muuta sisäänkäyntiä. Tom lähti vasemmalle ja Niya oikealle.

Aluksi ei tärpännyt. Kaikissa ikkunoissa, jotka Niya ohitti, oli kalterit, vaikka monista olikin rikottu lasi. Ilmeisesti jotkut nuoret olivat käyneet tekemässä täällä ilkivaltaa. Myöskin sivuovi, jonka Niya löysi, oli teljetty rautaketjuilla niin, ettei siitä ollut toivoakaan päästä sisään. Ilmeisesti mielisairaalan omistajat eivät halunneet kenenkään tunkeutuvan sisään. Niyan kaverin kaveri oli kuitenkin kertonut käyneensä itse sisällä rakennuksessa, joten jostain oli pakko päästä sisään.

Vielä hetken aikaa mielisairaalan seinustaa pitkin käveltyään Niya äkkäsi vihdoin ikkunan, jossa ei ollut sen paremmin kaltereita kuin lasiakaan jäljellä. "Täältä pääsee sisään!" hän kajautti innoissaan. Heti, kun Tom ilmaantui näkyviin rakennuksen toiselta puolelta, Niya alkoi keplotella itseään sisään. Onneksi edelliset kävijät olivat siivonneet kaiken lasin pois ikkunanpokista, niin että hän saattoi kiivetä sisään ilman pelkua itsensä satuttamisesta.

Niya silmäili uteliaana ympärilleen pienessä, erilaisen rojun täyttämässä huoneessa. Tämä oli tainnut olla jonkun lääkärin toimisto. Se ainakin selittäisi kalterien puutteen. Niya käveli lattian poikki ja kurkisti huoneen ovesta ulos käytävään, joka jatkui kahteen suuntaan. "Haluutsä lähtee oikeelle vai vasemmalle?"
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.
Avatar
Nightingale
 
Viestit: 937
Liittynyt: 03.11.2013 21:45

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja OtakuCroco » 22.01.2016 01:34

Thomas

Suurin osa ikkunoista oli kalteroitu myös Tomin lähetävällä suunnalla eikä häntäkään onnistanut sisäänkäynnin löytymisen suhteen. Eräs sivuovi, joka näytti jonkinlaiselta varaston ovelta, oli kunnolla naulattu kiinni. Olikohan jotkut menneet tästä joskus sisään, kun se oli noin muurattu umpeen. Sisään siitä ei ainakaan enää pääsisi.

Juuri kun Tom oli jatkamassa matkaa, hän kuuli Niyan huudahtavan. Jes! Tom riemuitsi mielessään ja hölkkäsi pikavauhtia seikkailutoverinsa luokse. Niya odotti hänen tulevan näkyviin ennen kuin kiipesi ensimmäisenä sisään. Tom seurasi perässä hiukan ketterämmin, koska oli pidempi. Huone, johon he olivat hypänneet, näytti joltain toimistolta. Laittalla lojui puolihomeisia papereita ja kaikenlaista roskasälää.

Huoneen ovi, jota kohti Niya käveli, oli revitty irti ja se roikkui vain alasaranoilla kiinni. Niya kurkisti käytävään ja kysyi: "Haluutsä lähtee oikeelle vai vasemmalle?" Tom kurkisti myös käytävän molempiin suuntiin. Käytävä oli tyhjä, lukuunottamatta muutamia kaatuneita tuoleja ja roskia. Jossain lojui tupakantumppeja ja tyhjiä kaljapulloja. Huomasi missä juopponuoret olivat kesäisin viihtyneet. Nyt oli ilmeisesti liian kylmä, jotta tänne olisi muita tullut, kuin he. Mutta he eivät olleetkaan tulleet tänne ryyppäämään.

"Lähetään vaikka oikeelle", Tom totesi ja asteli käytävään. Rikkimenneiden lasien sirut lattialla natisivat hänen askeltensa alla. Rakennus oli täysin hiljainen, vain pakkastuuli humisi epätasaisesti puhaltaessaan ikkunoista sisään.
"You should never fight your feelings"
Avatar
OtakuCroco
Ylläpitäjä
 
Viestit: 396
Liittynyt: 03.11.2013 19:44

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja Nightingale » 22.01.2016 02:39

Niya Fujiwara

"Lähetään vaikka oikeelle", Tom vastasi, astui huoneesta käytävään ja alkoi astella päättämäänsä suuntaan. Niya seurasi perässä. Lasinsirpaleet narahtelivat heidän jalkojensa alla, kun he kävelivät käytävää eteenpäin. Lasinsirpaleiden lisäksi käytävän lattialla lojui tupakantumppeja ja kaljapulloja. Ilmeisesti täällä käytiin kesäiltoina juomassa piilossa poliisilta ja vanhemmilta. Pitää muistaa tää paikka, jos joskus on tarve löytää suojanen ryyppäyspaikka. Paitsi että tää on ehkä vähän liian kaukana kaikesta.

Heidän askeleidensa lisäksi ei kuulunut mitään. Jonkun mielestä hiljaisuus olisi saattanut tuntua aavemaiselta, mutta Niya ei kokenut niin. Hänestä mielisairaala ei toistaiseksi ollut tuntunut kuin vähän jännittävältä ja kielletyltä. Mutta no, hän ei ollutkaan mikään pikkupentu, joka pelkäsi sängyn alla olevia mörköjä. Hän oli katsonut kaikki Kauna-elokuvatkin saamatta painajaisia.

He tulivat käytävän päähän. Nyt heidän edessään aukeni halli. Sen toiselta puolelta pääsi jatkamaan kulkua toiseen käytävään. Lisäksi hallissa oli kivinen kierreportaikko, joka johti toiseen kerrokseen. "Mennään yläkertaan! Haluun nähä, mitä siellä on", Niya hihkaisi ja lähti vastausta odottamatta kiipeämään ylös takorautaisen kaiteen reunustamia portaita.

Niya pettymykseksi yläkerta ei kuitenkaan vaikuttanut ensisilmäykseltä kovin kiinnostavalta. Portaiden yläpäästä alkava käytävä näytti pitkälti samalta kuin alakerran käytävä, paitsi että roskaa oli vähän vähemmän. Darretten laulaja ei kuitenkaan ollut vielä valmis luovuttamaan. Jossain päin tätä paikkaa oli pakko olla näkemisen arvoisia asioita. "Etsitään se huone, jossa annettiin sähköshokkeja. Tääl on ihan pakko olla sellanen, kun tää on niin vanha mesta", hän keksi.
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.
Avatar
Nightingale
 
Viestit: 937
Liittynyt: 03.11.2013 21:45

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja OtakuCroco » 22.01.2016 11:58

Thomas

Käytävän päässä oli suurehko halli, jonka toisessa päässä käytävä jatkui. Tomin oli vaikea miettiä, mihin tarkoitukseen halli tarkoitettu. Se oli tyhjä, lukuun ottamatta valtavaa likakerrosta ja roskia lattian pinnalla. "Mennään yläkertaan! Haluun nähä, mitä siellä on", Niya hihkaisi ja vastausta odottamatta lähti nousemaan kivikkoista kierreportaikkoa ylöspäin. Tom seurasi perässä, koska häntäkin kiinnosti, mitä mahtoi yläkerrassa olla.

Yläkerrassa ei ollut yhtä paljon roskaa kuin alakerrassa, joka oli mitä ilmeisimmin suosituin hengauspaikka juopotteluun. "Etsitään se huone, jossa annettiin sähköshokkeja. Tääl on ihan pakko olla sellanen, kun tää on niin vanha mesta", Niya sanoi. "Hyvä idea, voidaan testata jos se vaikka toimis vielä", Tom sanoi toiveikkaana ja rupesi tähystämään vastaantuleviin huoneisiin. Kolme ensimmäistä huonetta olivat tyhjiä, mutta patjattomista rautaisista sängyistä päätellen ne huoneet olivat kuuluneet hulluille potilaille.

Tom meni yhteen huoneista, asteli sen poikki kalteroidulle ikkunalle, otti kaltereista kiinni ja kurkisti ikkunasta ulos. Sen ikkunan lasi oli ehjä, vaikkakin sumuinen kaikesta liasta. "Oliks sun koulussakin tämmöset kalterit ikkunoissa?" Tom kysyi. Asia oli tullut hänen mieleensä, kun Niya oli kertonut, että siinä yksityiskoulussa oli välillä tosi sekopäistä porukkaa.
"You should never fight your feelings"
Avatar
OtakuCroco
Ylläpitäjä
 
Viestit: 396
Liittynyt: 03.11.2013 19:44

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja Nightingale » 22.01.2016 15:14

Niya Fujiwara

"Hyvä idea, voidaan testata jos se vaikka toimis vielä", Tom vastasi. "Mä en ainakaan suostu koekaniiniksi", Niya tokaisi tehdäkseen asian heti kättelyssä selväksi. Totta puhuen hän ei kyllä uskonut, että laite edes toimisi enää, kun se oli lojunut ties kuinka kauan hylättynä täällä. Ja tuskin koko rakennukseen enää edes tuli sähköä, jota koje luonnollisesti vaati toimiakseen. Mutta jos Tom halusi testata vehjettä, niin senkun hänen puolestaan.

He lähtivät kävelemään käytävää eteenpäin ja kurkistelivat samalla sisään ohittamiinsa huoneisiin. Ensimmäisissä huoneissa ei ollut muuta kuin rautaiset sängynrungot jäljellä. Ilmeisesti ne olivat olleet potilaiden huoneita. Kuinkakohan paljon potilaita täällä oli aikoinaan ollut? Sairaala oli iso, joten varmaan aika vitun paljon.

Tom päätti mennä sisään yhteen huoneista. Niya seurasi perässä, vaikkei ihan tajunnutkaan, mitä toinen kyseisessä huoneessa näki. Hänestä se näytti ihan samalta kuin kaikki muutkin. "Oliks sun koulussakin tämmöset kalterit ikkunoissa?" Tom kysyi mentyään ikkunalle ja otettuaan käsillään kiinni sitä peittävistä kaltereista.

Niya tyrskähti. "Ei nyt sentään. Ei se nyt ihan niin kirjaimellinen vankila oo. Mutta ikkunat on kyl jotain vahvistettua lasia, jotta niit ei sais rikki helpolla. Ilmeisesti porukalla oli tapana rikkoa niitä ihan huvikseen joskus aiemmin", hän kertoi.

"Täs huonees ei oo mitään, jatketaan matkaa", Niya tokaisi seuraavaksi. "Se sähköshokkihuone voi olla vielä ylempänä, tässä paikassahan on viis kerrosta. Jos palataan sinne portaikon luo ja kiivetään seuraavaan kerrokseen jatkamaan etsintöjä?" Sen sanottuaan Niya alkoi heti pistää ehdotustaan toimeen ja lähti käytävää takaisinpäin kohti kivistä kierreportaikkoa.
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.
Avatar
Nightingale
 
Viestit: 937
Liittynyt: 03.11.2013 21:45

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja OtakuCroco » 26.01.2016 01:50

Thomas

"Mä en ainakaan suostu koekaniiniksi", Niya oli tokaissut vastaukseksi hänen toteamukseensa kokeilla sähkötuolia. Tom ei ollut sanoillaan tarkoittanut Niyaa ollenkaan, koska tiesi tämän joka tapauksessa kieltäytyvän. Ei tuoli varmaankaan enää toimisi, mutta voisihan sitä leikkiä, että se toimisi. Ei täällä mitään kivaa ollut muuten. Sairaala oli pelkkä vanha rapistunut betonirakennus, jossa ei tähän asti ollut näkynyt kummituksia. Missäköhän ihmeen sienissä ne Niyan kaverit olivat oikein olleet?

"Ei nyt sentään. Ei se nyt ihan niin kirjaimellinen vankila oo. Mutta ikkunat on kyl jotain vahvistettua lasia, jotta niit ei sais rikki helpolla. Ilmeisesti porukalla oli tapana rikkoa niitä ihan huvikseen joskus aiemmin. Täs huonees ei oo mitään, jatketaan matkaa", Niya sanoi ja lähti huoneesta. Tom seurasi perässä, koska ei siinä huoneessa ollut mitään mielenkiintoista.

"Se sähköshokkihuone voi olla vielä ylempänä, tässä paikassahan on viis kerrosta. Jos palataan sinne portaikon luo ja kiivetään seuraavaan kerrokseen jatkamaan etsintöjä?" Niya ehdotti ja lähti ensimmäisenä nousemaan kivisiä kierreportaita.

Seuraavassa kerroksessa oli myös pitkä pölyinen käytävä, jossa näkyi ruosteinen pyörätuoli ja pari ruosteista paaria. Lähemmin tarkasteltuina paareissa oli lepositeitä, joissa varmasti oltiin pidetty aloillaan riehuvia potilaita. "Se sähkötuoli tuskin on kaukana, koska tää mesta alkaa näyttää siltä, että täällä tehtiin kaikkii toimenpiteitä."
"You should never fight your feelings"
Avatar
OtakuCroco
Ylläpitäjä
 
Viestit: 396
Liittynyt: 03.11.2013 19:44

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja Nightingale » 26.01.2016 18:22

Niya Fujiwara

Tom ei vastustanut hänen ehdotustaan vaihtaa kerrosta, joten he kiipesivät peräkanaa kivisiä kierreportaita kolmanteen kerrokseen. Siellä heitä odotti aika lailla sama näkö kuin edellisessäkin kerroksessa: pitkä, pölyinen käytävä, jolla oli turhaa rojua. Ruosteisen pyörätuolin lisäksi käytävää tukki osittain pari paaria. Kun he tulivat niiden kohdalla, Niya huomasi, että niiden reunoissa oli kiinni nahkaiset hihnat. Niillä oli varmaan sidottu potilaat, jotka eivät muuten suostuneet makaamaan aloillaan.

"Se sähkötuoli tuskin on kaukana, koska tää mesta alkaa näyttää siltä, että täällä tehtiin kaikkii toimenpiteitä", Tom totesi. "Joo, vois olla, että kohta onnestais", Niya vastasi. Kun he kulkivat käytävää pitkin eteenpäin, hän kurkisteli sisään huoneisiin, joiden ovi oli auki, ja avasi kiinni olevat ovet sen enempää asiaa pohtimatta. Hän oli päättänyt löytää sähköshokkihuoneen vaikka henki menisi. Hän oli nähnyt niin monta sähköshokkihuonetta kauhuleffoissa, että nyt oli korkea aika saada selville, miltä sellainen oikeasti näytti.

Sinnikäs etsintä tuotti kuin tuottikin tulosta: kun Niya työnsi auki käytävän viimeisen oven, sen takaa paljastui kauan kaivattu sähköshokkihuone. "Se on tää!" Niya hihkaisi ja hilpaisi sisään. Kuten hän oli osannut kauhuleffojen perusteella odottaa, huoneessa oli hammaslääkärintuolia muistuttava lepotuoli sekä ruosteinen koje, johon oli liitetty monenlaisia johtoja sekä vähän suuria, pehmustettuja kuulokkeita muistuttava osa, jonka oli tarkoitus tulla potilaan päähän. Niya nappasi kuulokkeita muistuttavan pääosan käteensä ja näytti sitä Tomille. "Tällä niille hulluille annettiin niitä shokkeja. Aika rajuu, eiks nii?"

Hetken kädessään olevaa osaa tarkasteltuaan Niya laittoi sen pois. Hän oli juuri alkamassa käpälöidä varsinaista konetta, kun jostain yläpuolelta kuului äkisti kolaus. Darretten laulaja jähmettyi. "Kuulitsä ton?" hän kysyi ääntään madaltaen ja tuijotti silmät pyöreinä kattoon.
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.
Avatar
Nightingale
 
Viestit: 937
Liittynyt: 03.11.2013 21:45

Re: Ghosthunters (Tooting Broadway)

ViestiKirjoittaja OtakuCroco » 26.01.2016 18:52

Thomas

"Joo, vois olla, että kohta onnestais", Niya vastasi hänen pohdinnoilleen ja he lähtivät kävelemään käytävää eteenpäin. Tom auttoi Niyaa huoneiden ovien avaamisessa toiselta puolelta käytävää. Osa ovista oli lukittu, joten niitä ei saanut auki. Jossain ovessa oli rikottu pieni lasi-ikkuna, josta saattoi kurkistaa sisään. Joku huone näytti aivan joltain eristyshuoneelta.

Aikansa he ovia availivat ennen kuin Niya hihkaisi: "Se on tää!" Tom marssi heti seikkailutoverinsa luokse, kun toinen katosi jo ovesta sisään. Tom seurasi. Huoneen sisällä toden totta oli sähköshokkihoitotuoli, jonka vieressä oli ruosteessa oleva metallinen laite, jossa oli erilaisia nappeja. Tuolissa oli käsinojien kohdalla myös käsisiteet. Ilmeisesti potilaat olivat olleet prosessien aikana hereillä. Niya tarttui johonkin pääpantaa muistuttavaan osaan ja kääntyi hänen puoleensa. "Tällä niille hulluille annettiin niitä shokkeja. Aika rajuu, eiks nii?" nuorempi totesi. "Huisii", Tom totesi vastaukseksi.

Tutkittuaan pääpantaa tarpeeksi Niya laski sen takaisin siihen, mistä oli sen ottanutkin. Tom oli juuri ottamassa pannan omaan käteensä, jotta voisi laittaa sen omaan päähänsä kokeiltavaksi, mutta yläkerrasta kuuluva tumahdus esti sen. Kuten Niyakin, Tom katsoi yllättyneenä kattoon. "Kuulitsä ton?" Niya kysyi ääni jännittyneesti matalana. "Jo vain", Thomas vastasi ja virnisti. Vihdoinkin jotain jännitystä!

"Mennään tsekkaa se!" Tom intoili ja marssi pitkin askelin ulos sähköshokkihuoneesta ja etsi käytävän päästä yläkertaan johtavat kierreportaat. Portaiden kohdalla Tom hiljensi tahtiaan ja asetti askelensa siten, ettei niistä lähtenyt kovaa töminää. Noustessaan nyt hitaammin ylös nuorukainen kuunteli mahdollisia uusia ääniä. Tuulen viima oli sitä kovempi, mitä korkeammalle he nousivat. Tom oli kuulevinaan myös jonkinlaista rapinaa ja kääntyi katsomaan Niyaa, jos tämäkin oli sattunut kuulemaan sen.
"You should never fight your feelings"
Avatar
OtakuCroco
Ylläpitäjä
 
Viestit: 396
Liittynyt: 03.11.2013 19:44

EdellinenSeuraava

Paluu Jokin muu paikka

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron