It's a small world

[Nightingale]

Hajime Aizawa

Kazuhiro odotteli jo häntä huoneensa ovella, kun hän ehätti yläkertaan. Hajime ei tiennyt, mitä sanoa, joten hän ei sanonut mitään vaan asteli vain kohtaloonsa alistuneena sisään huoneeseen. Kazuhiro sulki oven hänen perässään. Eleessä oli jotain lopullisen tuntuista. Hajime aavisteli, ettei hän tulisi pitämään tippaakaan siitä, mitä seuraavaksi tapahtuisi.

Kazuhiro kääntyi hänen puoleensa kuin pyöveli uhrinsa. Tämän ilme teki selväksi, että tulossa oli tiukka keskustelu. Tämä oli selvästi päättänyt saada selville kaiken hänen ja Junyan kaveruudesta - kaveruudesta, joka oli hänen puoleltaan paljon enemmän kuin pelkkää kaveruutta. Mutta sitä Kazuhiro ei toivottavasti tiennyt, ja jos se Hajimesta riippui, niin tämä ei myöskään koskaan saisi tietää.

"Haluaisin tietää, mitä sinä tunnet isoveljeäni kohtaan. Uskon kyllä tietäväni totuuden mutta haluaisin kuulla sinulta itseltäsi, mistä on kyse", Kazuhiro tokaisi sen enempää kiertelemättä. Hajimen sisäinen paniikkimittari pomppasi asteikon yläpäähän. Jos Kazuhiro sanoi uskovansa, että tiesi totuuden, tämä kaikella todennäköisyydellä todella tiesi sen. Ja hän kun oli elätellyt toivoa siitä, ettei toinen ollut tajunnut hänen tunteitaan Junyaa kohtaan. Mitä ihmettä hän nyt tekisi?

Paniikki teki vaikeaksi ajatella selvästi, mutta Hajime päätti kuitenkin yrittää valehdella, vaikka toivo valheen läpimenosta olikin olematon. Ajatus siitä, että hän myöntäisi totuuden Kazuhirolle, oli yksinkertaisesti kestämätön, joten hänelle ei jäänyt muita vaihtoehtoja kuin totuuden salaaminen. "En nyt oikein tiedä, mitä ajat takaa. Me olemme tällä hetkellä kavereita, ja toivon mukaan meistä tulee ajan myötä hyviä ystäviä, siinä kaikki. Meidän välillämme ei ole mitään sen ihmeempää", Hajime väitti yrittäen parhaansa mukaan vaikuttaa uskottavalta. Mielessään hän rukoili, että tämän yhden ainoan kerran Kazuhiro epäonnistuisi ihmisten lukemisessa ja erehtyisi luulemaan, että hän puhui totta.

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka

Hänen sanansa saivat Hajimen silmin nähden pois tolaltaan. Ilmeisesti tämä oli kuvitellut tai ainakin kovasti toivonut, ettei hän olisi tajunnut, mistä oli kyse. Ja eihän tämä tiennyt, että hän oli saanut jo viikkoja sitten selville totuuden ystävänsä seksuaalisesta suuntautumisesta. Ei siis ihme, että Hajime järkyttyi niin paljon, kun hän pamautti tietonsa pöytään.

Kaikesta huolimatta Hajime päätti yrittää valehdella. "En nyt oikein tiedä, mitä ajat takaa. Me olemme tällä hetkellä kavereita, ja toivon mukaan meistä tulee ajan myötä hyviä ystäviä, siinä kaikki. Meidän välillämme ei ole mitään sen ihmeempää", Japanese Beastin kitaristi väitti. Kazuhiron olisi tehnyt mieli pyöräyttää silmiään, sen verran kaukana uskottavasta toisen valhe oli. Jos kerran piti valehdella, niin valehtelisi edes kunnolla.

"Kuvitteletko todella, että ostaisin tuon? Kuinka tyhmänä sinä minua oikein pidät?" Kazuhiro kysyi tylysti. Mitä enemmän hän asiaa mietti, sitä pettyneempi hän tajusi olevansa siihen, ettei Hajime ollut uskaltanut myöntää totuutta hänelle. Heidänhän piti olla ystäviä! Sitä paitsi ihan kuin Kazu olisi ruvennut tuomitsemaan toista tämän tunteista. Minkälaisena ihmisenä Hajime oikein häntä piti?

Kazuhiro oli myös ajatellut, että Hajimen miellyttämishalu olisi vähentynyt ja itsevarmuus lisääntynyt sitten heidän ystävyytensä alun. Selvästi niin ei kuitenkaan ollut käynyt, kun toinen yritti turvautua valheeseen tällaisessa asiassa. Siksipä Kazuhiro katsoi oikeudekseen olla olematta mukava Hajimea kohtaan. Ehkä kova linja toimisi siinä missä pehmeä ei ollut toiminut.

"Jos sinä et halua kertoa, miten asiat todella ovat, niin minä teen sen sitten puolestasi", Kazu pamautti. "Sinä olet homoseksuaali. Et bi-curious tai edes bi vaan ihan täysin homo. Naiset eivät kiinnosta sinua lainkaan seksuaalisesti, vaan kaikki tyttöystäväsi ovat olleet pelkkää kulissia muita ihmisiä varten, koska olet liian pelkuri tullaksesi ulos kaapista. Mitä Junyaan taas tulee, niin olet hyvin ihastunut, kenties jopa rakastunut, häneen, mutta koska olet kaapissa, et ole sanonut hänelle mitään. Päinvastoin olet antanut ymmärtää olevasi hetero, jotta hän ei vain erehtyisi alkamaan tuntea jotain sinua kohtaan. Sitä paitsi koska olet sellainen sekasotku kuin olet, sinua pelottaa ihan yhtä paljon se, ettei hän tunne samoin sinua kohtaan kuin että hän tuntisi. Siksikään et halua kertoa hänelle totuutta. Aika säälittävää, eikö vain?"

[Nightingale]

Hajime Aizawa

Hajimen heikko toivo siitä, että Kazuhiro erehtyisi uskomaan hänen valheensa todeksi, osoittautui nopeasti turhaksi. "Kuvitteletko todella, että ostaisin tuon? Kuinka tyhmänä sinä minua oikein pidät?" rumpali kysyi. Hajime hätkähti Kazuhiron tylyä äänensävyä. Toinen ei ollut koskaan ennen puhunut hänelle tuolla tavalla. Kazuhiro vaikutti suoraan sanottuna vihaiselta, vaikka Hajime ei tiennytkään, miksi. Eihän tässä ollut kyse Kazuhirosta vaan hänestä.

Pahempaa oli kuitenkin tulossa.

"Jos sinä et halua kertoa, miten asiat todella ovat, niin minä teen sen sitten puolestasi", Kazuhiro ilmoitti kylmästi ja antoi palaa. "Sinä olet homoseksuaali. Et bi-curious tai edes bi vaan ihan täysin homo. Naiset eivät kiinnosta sinua lainkaan seksuaalisesti, vaan kaikki tyttöystäväsi ovat olleet pelkkää kulissia muita ihmisiä varten, koska olet liian pelkuri tullaksesi ulos kaapista. Mitä Junyaan taas tulee, niin olet hyvin ihastunut, kenties jopa rakastunut, häneen, mutta koska olet kaapissa, et ole sanonut hänelle mitään. Päinvastoin olet antanut ymmärtää olevasi hetero, jotta hän ei vain erehtyisi alkamaan tuntea jotain sinua kohtaan. Sitä paitsi koska olet sellainen sekasotku kuin olet, sinua pelottaa ihan yhtä paljon se, ettei hän tunne samoin sinua kohtaan kuin että hän tuntisi. Siksikään et halua kertoa hänelle totuutta. Aika säälittävää, eikö vain?" toinen lopetti häijysti.

Hajime oli kuunnellut niin kutsutun ystävänsä puheenvuoroa lamautuneen järkytyksen vallassa, kykenemättä keskeyttämään, vaikka olisi kovasti halunnut. Toisen viimeiset sanat saivat kuitenkin jonkin viimein napsahtamaan hänessä. "Sinulla ei ole mitään oikeutta sanoa minulle noin! Sinä se tässä olet säälittävä, kun kohtelet ystävää noin. Sinä et ymmärrä mitään ystävyydestä! Ei ihme, ettei sinulla liiemmin ole ystäviä, kun olet tuollainen kusipää. Tästä hetkestä lähtien voit ottaa myös minut pois ystäviesi lyhyestä luettelosta, sillä minä olen saanut tarpeekseni. Minun ei tarvitse sietää tuollaista käytöstä keneltäkään, kaikkein vähiten ihmiseltä, joka väittää olevansa ystäväni. Toisaalta tuskin sinua edes harmittaa menettää ystävyyttäni, kun kerran olen pelkuri ja sekasotku ja säälittävä. Hyvää loppuelämää ypöyksin!"

Sen tiuskaistuaan Hajime kääntyi kannoillaan, riuhtaisi Kazuhiron hetki sitten sulkeman oven auki ja ryntäsi ulos rumpalin huoneesta ja samaa vauhtia portaat alas. Eteiseen päästyään hän kiskoi kengät pikavauhtia jalkaansa ja nappasi takkinsa ja kaulahuivinsa naulakosta, ennen kuin vetäisi ulko-oven auki ja säntäsi pihalle takki ja kaulahuivi käsivarrellaan. Hänellä ei ollut aikomustakaan jäädä Kazuhiron kotiin yhtään pidemmäksi aikaa kuin oli aivan pakollista. Raivonkyyneleet silmissä hän lähti juoksemaan kohti samaa bussipysäkkiä, jolla oli jäänyt bussista pois vain puoli tuntia sitten. Kuinka hän saattoi puhua minulle noin?!?

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka

Hajime oli näyttänyt lamautuneelta hänen puheenvuoronsa aikana, mutta kun hän pääsi sen loppuun, toinen äkkiarvaamatta menetti täysin malttinsa. "Sinulla ei ole mitään oikeutta sanoa minulle noin! Sinä se tässä olet säälittävä, kun kohtelet ystävää noin. Sinä et ymmärrä mitään ystävyydestä!" kitaristi huusi hänelle päin naamaa. "Ei ihme, ettei sinulla liiemmin ole ystäviä, kun olet tuollainen kusipää. Tästä hetkestä lähtien voit ottaa myös minut pois ystäviesi lyhyestä luettelosta, sillä minä olen saanut tarpeekseni. Minun ei tarvitse sietää tuollaista käytöstä keneltäkään, kaikkein vähiten ihmiseltä, joka väittää olevansa ystäväni. Toisaalta tuskin sinua edes harmittaa menettää ystävyyttäni, kun kerran olen pelkuri ja sekasotku ja säälittävä. Hyvää loppuelämää ypöyksin!"

Saatuaan viimeiset sanat suustaan ulos Hajime kääntyi ympäri, kiskaisi oven selälleen ja säntäsi alakertaan. Pian kuului, kuinka ulko-ovi vetäistiin auki. Kazuhiro näki ikkunastaan Hajimen juoksevan takki ja kaulaliina käsivarrellaan hulmuten poispäin, oletettavasti kohti lähintä bussipysäkkiä, ellei tämä sitten ollut liian sekopäinen muistaakseen, minne oli menossa. Toinen oli vaikuttanut sen verran hysteeriseltä, ettei Kazuhiro pitänyt sitä mahdottomana vaihtoehtona. Kun Hajimella napsahti, tällä selvästi todellakin napsahti.

Tilanteen äkillisesti saamasta yllättävästi käänteestä yhä hämmentyneenä Kazuhiro istuutui sängylleen. Hän tiesi panneensa Hajimen selkä seinää vasten mutta ei kuitenkaan ollut lainkaan osannut odottaa noin voimakasta ja aggressiivista reaktiota. Ei kai Hajime todella ollut tarkoittanut, ettei enää tahtonut olla hänen ystävänsä? Hänhän oli ajatellut vain toisen parasta yrittäessään auttaa tätä myöntämään totuuden. Toki hän oli ollut hyvin suorapuheinen, mutta eihän Hajime voinut todella ajatella sen tarkoittavan, että hän oli tarkoittanut pahaa. Eihän?

[OtakuCroco]

Junya Tanaka

Junya oli ehtinyt köpötellä puoleen väliin matkaa, kunnes tajusi unohtaneensa lompakkonsa eteisen piironginpöydälle. Onneksi hän ei ollut ehtinyt kauppaan asti tekemään ostoksiaan ja mennyt kassalle asti ruokatarvikkeiden kanssa, ja vasta siellä huomannut, ettei hänellä ollut rahapussia mukana. Se olisi ollut hyvin noloa... Niinpä mies teki U-käännöksen ja suuntasi askeleensa takaisin kotia kohti. Onneksi lähin kauppa ei ollut kovinkaan kaukana, niin hänen ei tarvinnut höntätä liikaa ja viivästyttää siten ruoanlaittoa.

Ei mennyt kauaakaan, kun kotitalo häämötti näkyvissä. Kun hän lähestyi kotitaloa, jäljellä oli ehkä sata metriä, hän näki Hajimen säntäävän pihan portista ulos. Hajime ei ollut laittannut kenkiä lukuunottamatta ulkovaatteita päälleen, vaan kantoi niitä käsivarsillaan. Sen lisäksi, ettei Hajime ollut laittanut ulkotakkia ylleen, Junya pisti merkille kuinka tuohtuneen ja vihaisen näköinen Hajime oli.

Mies pysähtyi niille sijoilleen yllättyneenä. Yllättyneenä siitä, ettei ollut koskaan nähnyt Hajimea niin vihaisen näköisenä. Sen lisäksi että Hajime näytti vihaiselta, tällä oli kyyneleitä silmäkulmassaan. Nuorempi oli niin tuohtuneena, että käveli suorilta Junyan ohi huomaamatta häntä, melkein törmäten häneen. "Hajime?" Junya lausui heti, kun Hajime oli ohittanut hänet. "Mitä on tapahtunut?" Hän kysyi huolissaan.

[Nightingale]

Hajime Aizawa

"Hajime? Mitä on tapahtunut?" tuttu ääni yhtäkkiä kysyi hänen takaansa. Hajime kääntyi ympäri ja näki Junyan kasvot edessään. Hän oli ollut niin poissa tolaltaan, ettei ollut tajunnut juuri ohittamaansa ihmistä ihastuksekseen.

"Ei mitään. Bussi vain lähtee kohta, joten on kova kiire", Hajime valehteli hätäisesti. Hän tiesi itsekin, ettei valhe kuulostanut yhtään uskottavalta, mutta hän ei siinä mielentilassa kyennyt kyhäämään kokoon yhtään parempaa. Häntä hävetti, että Junya näki hänet niin selvästi poissa tolaltaan, ulkovaatteet käsivarrella ja kyyneleet silmissä, ja hän halusi vain päästä pois. Hän selittäisi tilanteen jälkikäteen Facebookissa parhain päin, kunhan olisi ensin rauhoittunut ja miettinyt uskottavamman selityksen olemukselleen.

"Minun on pakko mennä nyt. Jutellaan myöhemmin", Hajime tokaisi ja lähti sitten jatkamaan juoksemista kohti bussipysäkkiä. Hän todella toivoi, ettei Junya yrittäisi pysäyttää häntä uudelleen tai lähteä hänen peräänsä. Junyan näkeminen Kazuhiron kanssa käydyn keskustelun jälkeen oli liian vaikeaa. Hän tarvitsi nyt aikaa olla yksin, järjestää ajatuksensa ja saada tunteensa takaisin hallintaansa. Jos tämä välikohtaus vaikuttaa väleihini Junyan kanssa, en ikinä anna Kazuhirolle anteeksi.

[OtakuCroco]

Junya Tanaka

Hajime kääntyi kuulleessaan hänen äänensä. Tämän ilme kertoi, ettei ollut odottanut törmäävänsä häneen sillä hetkellä ja keksi verukkeen poistua tilanteesta. "Ei mitään. Bussi vain lähtee kohta, joten on kova kiire. Minun on pakko mennä nyt. Jutellaan myöhemmin", sen sanottuaan Hajime kääntyi ja juoksi kohti bussipysäkkiä.

Oli selvää, että Hajimen sanat olivat vain hätäinen valhe, mutta Junya antoi toisen mennä. Hän ei halunnut painostaa toista, kun toinen selvästi halusi olla sillä hetkellä yksin. Junya hetken katsoi toisen nopeaa menoa, kunnes jatkoi omaa matkaansa. Hän ripeytti omia askeleitaan päästäkseen kysymään nopeammin Kazulta mitä oli oikein tapahtunut. Ei ollut epäilystäkään siitä, että Hajimen järkyttyneen olon oli aiheuttanut Kazu.

Mies astui eteiseen, sulki selälleen jätetyn oven, nopeasti riisui ulkovaatteensa ja suuntasi asekeleensa yläkertaan Kazun huoneeseen. Kauppareissu saisi odottaa myöhempään, tämän asian selvittäminen oli paljon tärkeämpää. Hän pysähtyi Kazun mitä ilmeisemmin auki paiskatun oven suulle ja kohdisti tiukan katseensa pikkuveljeensä kädet puuskassa. "Ja mitähän sinä oikein olet mennyt tekemään saadaksesi Hajimen noin vihaiseksi?" Hän kysyi vaativasti. "Törmäsin häneen kadulla eikä hänellä ollut takkia yllään, hän lähti täältä varsinaisella vauhdilla."

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka

Kun Kazuhiro tarkasteli tapahtunutta välikohtausta joka kantilta, hänen oli myönnettävä, ettei hänen olisi kannattanut haukkua Hajimea pelkuriksi, sekasotkuksi tai säälittäväksi. Sitä hän ei kuitenkaan katunut, että hän oli latonut tosiasiat pöytään suorasukaisesti. Kaikki hänen sanomansa oli ollut totta, hänen olisi vain pitänyt ilmaista itseään hiukan toisin. Hän oli kuitenkin ollut niin pettynyt Hajimeen, että hän oli ollut tylympi kuin oli aikonut.

Toisaalta ei Hajimekaan ollut varsinaisesti puhunut nätisti hänelle. Kitaristihan oli nimittäin häntä kusipääksi! Tämä oli myös huomauttanut piikikkäästi siitä, ettei hänellä ollut montaa ystävää. Se oli ollut isku vyön alle, ja Hajime oli kyllä hyvin tiennyt sen.

Ylipäätään Kazuhiro oli sitä mieltä, ettei Hajimen reaktio ollut ollut kohtuullinen suhteessa siihen, mitä hän oli sanonut. Kyllä, Kazu olisi voinut valita sanansa paremmin, mutta ei se silti oikeuttanut Hajimea huutamaan kurkku suorana, loukkaamaan häntä ja juoksemaan pois paikalta kuin tuli hännän alla. Tuollainen pimahtaminen ei ollut aikuiselle sopivaa käytöstä.

Äkisti portaista kuului askeleita. Kazuhiro kääntyi kohti auki paiskattua ovea miettien, olikohan Hajime saanut hermonsa kuriin ja päättänyt palata takaisin. Hajimen sijaan oviaukkoon ilmaantui kuitenkin Junya, joka näytti jostain syystä hyvin tyytymättömältä. "Ja mitähän sinä oikein olet mennyt tekemään saadaksesi Hajimen noin vihaiseksi? Törmäsin häneen kadulla eikä hänellä ollut takkia yllään, hän lähti täältä varsinaisella vauhdilla", isoveli tiukkasi kädet puuskassa.

Jaha, Junya oli siis kiukkuinen Hajimen puolesta. Ja tietysti tämä oletti, että syyllinen tässä tilanteessa oli Kazuhiro. Niinpä tietenkin, mitäpä muutakaan olisi kannattanut odottaa. Hajime oli niin herttaisen ja viattoman oloinen verrattuna kylmäkiskoiseen Kazuun, että tietysti jopa hänen oma veljensä syytti kaikesta pikemmin häntä kuin ystäväänsä. No, eihän tämä tiennyt, ettei Hajime ollut todellisuudessa niin kiltti ja ihana kuin mitä tämä esitti.

Kazuhiro vastasi isoveljensä tiukkaan katseeseen samalla mitalla. "Jos kaksi ihmistä riitelee, syyllisiä tilanteeseen on yleensä myös kaksi. Vaikka minä en juoksentele ilman takkia kadulla kerjäämässä sääliä, se ei tarkoita, että olisin syypää kaikkeen. Toisin kuin sinä selvästi kuvittelet, Hajime osaa halutessaan olla ihan yhtä ilkeä kuin minä. Hän kutsui minua kusipääksi ja piikitteli minua siitä, ettei minulla ole paljoa ystäviä. Kuulostaako se sinun korviisi mukavan ihmisen käytökseltä?"

[OtakuCroco]

Junya Tanaka

Kazuhiro oli istumassa sängyllä ja käänsi katseensa tulijaan. Kazu saattoi olla pettynyt nähdessään ovensuussa Junyan eikä Hajimen, eikä pikkuveli liioin ilahtunut hänen sanomisistaan. Pikkuveli loi häneen tiukan katseen ja ryhtyi puolustuskannalle. "Jos kaksi ihmistä riitelee, syyllisiä tilanteeseen on yleensä myös kaksi. Vaikka minä en juoksentele ilman takkia kadulla kerjäämässä sääliä, se ei tarkoita, että olisin syypää kaikkeen. Toisin kuin sinä selvästi kuvittelet, Hajime osaa halutessaan olla ihan yhtä ilkeä kuin minä. Hän kutsui minua kusipääksi ja piikitteli minua siitä, ettei minulla ole paljoa ystäviä. Kuulostaako se sinun korviisi mukavan ihmisen käytökseltä?"

"Kepissä on aina kaksi päätä, tiedän. On kuitenkin päivänselvää, että sinä aloitit riidan. Näin miten vastahakoisesti Hajime nousi yläkertaan, kun käskit hänet tänne. Selvästikin ahdistit hänet nurkkaan, minkä takia hänen täytyi hyökätä päästäkseen tilanteesta. Minä jos kuka tiedän, että osaat olla erittäin julma sille päälle sattuessasi," Junya vastasi. "Enkä sano, että Hajimellakaan oli oikeuteutta puhua sinulle sillä tavalla, mutta luulen, ettei hänellä siinä tilanteessa ollut muita vaihtoehtoja, mistä ikinä sitten puhuittekaan, mutta se ei luonnollisestikaan kuulu minulle, joten en kysele mitään asiasta."

Junya tunsi pahastumista Hajimen puolesta ja ymmärsi tämän räjähtämisen. Hän tiesi Kazun ja sen, että tämän terävä kieli pystyi satuttamaan ja pahastuttamaan muita. Hän ei kuitenkaan halunnut olla täysin vihainen Kazulle, sillä tuntui ettei pikkuveli tarkoituksellaan ollut satuttanut toista. Se kuitenkin pisti mietityttämään Junyaa, että miksi Kazun oli pitänyt pakottaa Hajime yläkertaan, jos kuitenkin, aivan varmasti, oli tiennyt, ettei toinen halunnut puhua asiasta. Kazu oli hyvä ihmistuntija, joten tämän oli täytynyt tietää Hajimen sen hetkinen mielentila.

"Ja mitä minuun tulee, mitä sinä oikein luulet minun Hajimesta kuvittelevan? Et ole ajatustenlukija, olet miten hyvä ihmistuntija tahansa."

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka

"Kepissä on aina kaksi päätä, tiedän. On kuitenkin päivänselvää, että sinä aloitit riidan. Näin miten vastahakoisesti Hajime nousi yläkertaan, kun käskit hänet tänne. Selvästikin ahdistit hänet nurkkaan, minkä takia hänen täytyi hyökätä päästäkseen tilanteesta. Minä jos kuka tiedän, että osaat olla erittäin julma sille päälle sattuessasi", Junya totesi tarttumatta hänen syöttiinsä. "Enkä sano, että Hajimellakaan oli oikeuteutta puhua sinulle sillä tavalla, mutta luulen, ettei hänellä siinä tilanteessa ollut muita vaihtoehtoja, mistä ikinä sitten puhuittekaan, mutta se ei luonnollisestikaan kuulu minulle, joten en kysele mitään asiasta."

Kazuhiron oli pakko myöntää, että Junya tunsi hänet hyvin ja oli onnistunut analysoimaan tilanteen oikein. Vaikka häntä ei miellyttänytkään, että kaikki kaatui hänen niskaansa, hän oli vaikuttunut isoveljensä kyvystä nähdä totuus ja lähestyä asiaa tyynesti. Moni muu olisi joko uskonut, että Kazuhiro oli sittenkin se syytön osapuoli, tai vaihtoehtoisesti suuttunut hänelle siitä, että hän yritti lavastaa Hajimen syypääksi. Lisäksi Junya ei vaatinut saada tietää, mistä he olivat riidelleet, toisin kuin olisi voinut olettaa. Tämä oli varmasti utelias asian suhteen mutta tarpeeksi kypsä tietääkseen, mitkä asiat kuuluivat hänelle ja mitkä eivät.

"Ja mitä minuun tulee, mitä sinä oikein luulet minun Hajimesta kuvittelevan? Et ole ajatustenlukija, olet miten hyvä ihmistuntija tahansa", Junya lisäsi aiempaa terävämmin. Kazuhiron vihjaus siitä, ettei Junya tuntenut Hajimea niin hyvin kuin kuvitteli, oli selvästi osunut arkaan paikkaan. Kazu tunsi kieroutunutta iloa siitä, että oli löytänyt jotain, joka sai Junyan tyyneyden säröilemään. Luultavasti hänen ei olisi pitänyt kokea niin, olihan kyseessä hänen oma isoveljensä, mutta häntä ärsytti, että toinen oli muutoin pystynyt olemaan niin hillitty ja näkemään hänen manipulointiyrityksensä läpi.

"Myönnetään, että minä aloitin riidan. Ahdistin tosiaan hänet nurkkaan, kunnes hän menetti hermonsa ja vastasi samalla mitalla takaisin. Tiesin kyllä kokemuksesta, että siinä kävisi niin, mutta en voinut vastustaa kiusausta", Kazuhiro tunnusti avoimesti, vailla katumusta. "Olet myös oikeassa siinä, että osaan halutessani olla armoton. Olinkin aika ilkeä Hajimelle, koska hänen käytöksensä ärsytti minua. En tykkää siitä, että minulle yritetään valehdella päin naamaa."

"Mutta mitä tulee sinun käsitykseesi Hajimesta, olen varma, että sinulla on hänestä paljon epärealistisempi kuva kuin minulla. Minun kanssani hänen ei tarvitse teeskennellä olevansa mitään muuta kuin mitä hän todella on, koska minulla ei ole sen paremmin halua kuin varaakaan tuomita häntä. On kuitenkin selvää, että sinun kanssasi hän kokee tarvetta olla sellainen kuin hän kuvittelee sinun haluavan hänen olevan. Siinä missä minä olen nähnyt hänen molemmat kasvonsa, sinä olet nähnyt vain ne toiset, jotka hän näyttää kaikille. Sikäli en olekaan vakuuttunut, että sinä todella olet hänelle parempi ystävä kuin minä."

[OtakuCroco]

Junya Tanaka

"Myönnetään, että minä aloitin riidan. Ahdistin tosiaan hänet nurkkaan, kunnes hän menetti hermonsa ja vastasi samalla mitalla takaisin. Tiesin kyllä kokemuksesta, että siinä kävisi niin, mutta en voinut vastustaa kiusausta", Kazu vastasi eikä kuulostanut ollenkaan siltä, että olisi katunut mitään aiemmasta. "Olet myös oikeassa siinä, että osaan halutessani olla armoton. Olinkin aika ilkeä Hajimelle, koska hänen käytöksensä ärsytti minua. En tykkää siitä, että minulle yritetään valehdella päin naamaa", pikkuveli jatkoi.

Junya oli ollut oikeassa, Kazu oli halunnut syytää syyt Hajimen niskaan, mutta kun ei ollut onnistunut siitä, myönsi riidan aiheutamisen omaksi syykseen. Sitä mies ei kuitenkaan ymmärtänyt, miksi ihmeessä Kazu ei suostunut katumaan tekosiaan. Missä ihmeen asiassa Kazu ei ollut voinut vastustaa kiusausta? Mikä oli ollut niin samperinmoisen mielenkiintoista, että oli pitänyt ahdistella Hajimea sillä tavalla? Ihan kuin pikkuveli pitäisi muita ihmisiä jonkinlaisina esineinä tai koekappaleina. Sairasta... Junya ajatteli mielessään, vaikkei halunnutkaan ajatella pikkuveljestään mitään pahaa, oli tämä miten ilkeä tahansa.

"Mutta mitä tulee sinun käsitykseesi Hajimesta, olen varma, että sinulla on hänestä paljon epärealistisempi kuva kuin minulla. Minun kanssani hänen ei tarvitse teeskennellä olevansa mitään muuta kuin mitä hän todella on, koska minulla ei ole sen paremmin halua kuin varaakaan tuomita häntä. On kuitenkin selvää, että sinun kanssasi hän kokee tarvetta olla sellainen kuin hän kuvittelee sinun haluavan hänen olevan. Siinä missä minä olen nähnyt hänen molemmat kasvonsa, sinä olet nähnyt vain ne toiset, jotka hän näyttää kaikille. Sikäli en olekaan vakuuttunut, että sinä todella olet hänelle parempi ystävä kuin minä."

Taas. Taas Kazu onnistui osumaan arkaan paikkaan julmilla sanoillaan. Hän tiesi Kazun olevan osittain oikeassa. Hän ei tiennyt kaikkea Hajimesta, sen hän tiesi itsekin, mutta kaikessa Kazun lausumien sanojen kanssa hän ei ollut samaa mieltä. "Onneksi olkoon saavutuksestasi", Junya hymähti sarkastisesti. "En tunne Hajimea kokonaan, myönnän sen, ja tiedän että ystävällisen ulkokuoren alla piilee muutakin, en ole tyhmä. Aion kuitenkin selvittää sen aivan itse, ilman että sinä puutut asiaan. Enkä ihmettele, että olet saanut hänestä "synkemmän" puolen esiin; niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, Kazu, sinäkin tiedät sen. Sinun seurassasi on vaikea pidemmän päälle olla mukava. Voi olla, että tiedät Hajimesta monenlaisia puolia, hyvä ystävä tuntee toisen läpikotaisin, mutta se miten kohtelet ystäviäsi on toinen juttu. Vaikka itse tietäisin kaiken Hajimesta, en kohtelisi häntä niin kuin sinä kohtelet. Tuolla menolla jos jatkat, päädyt olemaan kokonaan ilman ystäviä. Kehottaisin siis pyytämään Hajimelta anteeksi, jos haluat olla vielä hänen ystävänsä."

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka

Vaikka Junya ei sanonut mitään, Kazuhiro huomasi helposti, että tämä paheksui hänen asennettaan. Isoveli oli selvästi sitä mieltä, että hänen olisi pitänyt osoittaa katumusta eikä vain tyynesti todeta, mitä oli mennyt tekemään ja sanomaan. Ja ehkä toinen oli oikeassa, mutta ainakaan vielä Kazu ei ollut päässyt siihen pisteeseen, että häntä olisi alkanut kunnolla kaduttaa. Toistaiseksi hän oli liian ärsyyntynyt siitä, että Hajime oli reagoinut niin voimakkaasti ja että tämä oli sanonut häntä kusipääksi. Se, että Junya oli muitta mutkitta asettunut Hajimen puolelle, ei varsinaisesti auttanut asiaa.

"Onneksi olkoon saavutuksestasi", Junya tokaisi ivallisesti vastaukseksi hänen analyysiinsä tämän ja Hajimen välisestä ystävyydestä. Isoveljen reaktio todisti, että Kazuhiro oli kuin olikin onnistunut osumaan arkaan paikkaan. Junya säilytti kuitenkin ihailtavan hyvin malttinsa ja jatkoi varsin hillitysti: "En tunne Hajimea kokonaan, myönnän sen, ja tiedän että ystävällisen ulkokuoren alla piilee muutakin, en ole tyhmä. Aion kuitenkin selvittää sen aivan itse, ilman että sinä puutut asiaan. Enkä ihmettele, että olet saanut hänestä "synkemmän" puolen esiin; niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, Kazu, sinäkin tiedät sen. Sinun seurassasi on vaikea pidemmän päälle olla mukava. Voi olla, että tiedät Hajimesta monenlaisia puolia, hyvä ystävä tuntee toisen läpikotaisin, mutta se miten kohtelet ystäviäsi on toinen juttu. Vaikka itse tietäisin kaiken Hajimesta, en kohtelisi häntä niin kuin sinä kohtelet. Tuolla menolla jos jatkat, päädyt olemaan kokonaan ilman ystäviä. Kehottaisin siis pyytämään Hajimelta anteeksi, jos haluat olla vielä hänen ystävänsä."

Junyan sanat saivat Kazuhiron siristämään ärsyyntyneenä silmiään. Näköjään veli osasi antaa omalla tavallaan hänelle takaisin samalla mitalla. 'Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan'... toinen osasi asetella sanansa paremmin kuin Kazu oli luullut. Junya oli yleensä niin mukava ja kiltti, että Kazuhirolle tuli pienoisena yllätyksenä, ettei tämä antanut hänen kävellä ylitseen. Toisaalta parempi niin, vaikka se tällä hetkellä turhauttikin, sillä hän ei ollut ikinä tykännyt ihmisistä, jotka eivät osanneet pitää puoliaan. Junya oli näemmä oppinut sen taidon sinä aikana, kun oli ollut poissa lapsuudenkodistaan.

Kun Kazuhiro tarkemmin ajatteli, hänen oli myös pakko myöntää, että Junyan sanoissa piili totuus. Isoveli ei ilmeisesti sittenkään ollut yrittänyt niinkään vastata samalla mitalla kuin saada hänet näkemään asian toisen puolen. Oli totta, että Hajimen synkempi puoli oli tullut esiin molempina kertoina juuri sen seurauksena, että hän oli ollut ilkeä tätä kohtaan. Oli myös totta, ettei hyvän ystävän ainoa kriteeri ollut se, että tunsi toisen kaikki salaisuudet, vaan myös sillä oli väliä, miten toista kohteli. Ja mitä ilmeisimmin Hajime tunsi tulleensa kohdelluksi väärin, kun tämä oli kerran uhannut päättää heidän ystävyytensä.

Oltuaan hyvän tovin vaiti ja punnittuaan asioita tarkoin mielessään Kazuhiro sanoi hiljaa: "Minun on myönnettävä, että olet oikeassa. Menin liian pitkälle. En olisi saanut ajaa Hajimea sillä tavalla nurkkaan. Minua vain turhautti, ettei hän ollut uskoutunut minulle, vaikka minä olin hänelle. Se tuntui epäreilulta, joten yritin vähän tasata tilejä."

[OtakuCroco]

Junya Tanaka

Kun hän oli päättänyt puheenvuoronsa, Kazu siristi hänelle ärtyneenä silmiään. Pikkuveli ei kuitenkaan napauttanut mitään epämukavaa takaisin, vain tuntui rupeavan punnitsemaan asioita uudesta näkökulmasta. Hyvä niin. Junya tiesi olevansa oikeassa tässä asiassa, joten pysyi oman näkemyksensä takana. Hän ei olisi halunnut olla riidan kummankaan osapuolen puolella, mutta hän kallistui nyt enemmän Hajimen puolelle tässä tilanteessa.

Kazu oli pitkän tovin hiljaa, mutta sanoi sitten hiljaisemmalla äänellä: "Minun on myönnettävä, että olet oikeassa. Menin liian pitkälle. En olisi saanut ajaa Hajimea sillä tavalla nurkkaan. Minua vain turhautti, ettei hän ollut uskoutunut minulle, vaikka minä olin hänelle. Se tuntui epäreilulta, joten yritin vähän tasata tilejä."

"Ymmärrän. Jotkut vain tarvitsevat enemmän aikaa uskoutuakseen muille. En tiedä kauan olette olleet ystäviä, joten minun on vaikea sanoa asiaan mitään. Esimerkiksi jos jollain on sellainen salaisuus, joka on juurtunut syvälle, sitä on hyvin vaikea uskoutua edes ystäville." Junya oli havainnut, että Hajime tuntui salailevan enemmänkin asioita. Tämä oli salaillut ankaria vanhempiaankin kauan eikä ollut halunnut puhua heistä mistään. Junya oli ymmärtänyt sen sen jälkeen, kun oli tavannut nuoremman vanhemmat. Hirveitä ihmisiä suoraan sanottuna.

Junyaa oli jäänyt kaihertamaan aiemmat Kazun lausumat sanat, vaikkei ollut kokonaan suostunut uskomaan niitä. 'Sinulla on hänestä paljon epärealistisempi kuva kuin minulla. Minun kanssani hänen ei tarvitse teeskennellä olevansa mitään muuta kuin mitä hän todella on.' Teeskentelikö Hajime todella hänen seurassaan? Millainen Hajime sitten todellisuudessa oli? Mitä kaikkea tämä teeskenteli? Junyan mielestä heillä oli usein hauskaa toistensa seurassa ja Hajimen nauru ja hymy ovat tuntuneet aidoilta hänen mielestään. Ajoittain hän oli tämän huomannut olevan liiankin kohtelias vähän väliä, mutta eihän kaikki tämän olemus hänen seurassaan ollut teeskenneltyä, eihän?

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka

"Ymmärrän. Jotkut vain tarvitsevat enemmän aikaa uskoutuakseen muille. En tiedä kauan olette olleet ystäviä, joten minun on vaikea sanoa asiaan mitään. Esimerkiksi jos jollain on sellainen salaisuus, joka on juurtunut syvälle, sitä on hyvin vaikea uskoutua edes ystäville", Junya totesi. Tämä vaikutti tyytyväiseltä siihen, että hän oli vihdoin alkanut katua käytöstään Hajimea kohtaan. Onneksi isoveli ei kuitenkaan vähätellyt hänen tuntemuksiaan vaan suhtautui ymmärtäväisesti ja yritti jopa lohduttaa häntä.

Ja Junya lieni oikeassa. Homoseksuaalisuus tuntui olevan Hajimelle hyvin arka asia, vaikka Kazuhiro ei tiennytkään, miksi niin oli. Eivät he eläneet millään 60-luvulla, jolloin homoseksuaalisuus oli sekä sairaus että rikos. Ehkä Hajimen vanhemmat tai kaverit kuitenkin olivat hyvin homovastaisia, ja se oli saanut Hajimen häpeämään asiaa niin, ettei tämä kyennyt kertomaan totuutta seksuaalisesta suuntautumisestaan edes Kazuhirolle ja Junyalle, joilla ei itsekin miehistä pitävinä miehinä ollut mitään varaa tuomita tätä. Se tuntui olevan ainoa yhtään järkeenkäypä selitys Hajimen salailulle.

Silti Kazulle oli vaikea pala nieltäväksi, ettei Hajime ollut oma-aloitteisesti kertonut pitävänsä miehistä naisten sijaan. Hän itse oli kuitenkin tapojensa vastaisesti uskoutunut ystävälleen monista arkaluontoisista asioista, kuten syyllisyydestä sen vuoksi, että Satoru oli puukottanut Akia. Tuntui loukkaavalta, ettei Hajime ollut vastannut hänen luottamuksenosoitukseensa samalla mitalla, vaikka hyvin tiesi, ettei hänelle ollut helppoa puhua henkilökohtaisista asioistaan muille ihmisille. Tuntui, että heidän ystävyytensä oli hänen puoleltaan syvempää kuin Hajimen. Pitikö toinen itse asiassa edes kunnolla arvossa sitä, jos ei halunnut olla vastavuoroinen?

Kazuhiron olisi tehnyt mieli ruveta kohtelemaan Hajimea kylmästi ja lakata kertomasta tälle yhtään mitään. Hän kuitenkin tajusi, että siitä ei seuraisi mitään hyvää heidän ystävyydelleen. Hänen pitäisikin kostamisen sijaan olla kypsä ja ottaa tunteensa puheeksi samalla, kun hän pyytäisi anteeksi Hajimelta. Se olisi ainoa tapa parantaa heidän ystävyytensä laatua, ja Kazu todella halusi pitää kiinni siitä, mitä Hajimen ja hänen välille oli rakentunut. Hän tuli hyvin harvoin jonkun kanssa toimeen puoliksikaan niin hyvin kuin Hajimen.

"Olet epäilemättä oikeassa. Otan asian puheeksi Hajimen kanssa, kunhan olen ensin pyytänyt häneltä anteeksi", Kazuhiro ilmoitti Junyalle. "Ja kiitos, että sait minut näkemään, että olin toiminut väärin. Vaikka se ei ehkä tämänpäiväisen perusteella siltä vaikuta, Hajimen ystävyys on minulle tärkeää. En löydä helposti uusia ystäviä", hän tunnusti.