Guest

Pikku mussuikoiden soittotreenejä ja paljon muuta!! :''3

Valvoja: Nightingale

Re: Guest

ViestiKirjoittaja Nightingale » 07.04.2018 11:55

Kazuhiro Tanaka

"Täs on tosi vaikeita kohtii. Ihan mahotonta päästä noin äkkii noin ylös", Niya puuskahti turhautuneena. Kazuhiro pyöräytti vaivihkaa silmiään. Tietysti vika oli kappaleessa eikä Niyassa itsessään, jos laulaminen ei mennyt nappiin. Niyan ensimmäinen reaktio vaikeuksiin oli aina valittaa eikä päättää määrätietoisesti voittaa ne. Tämä halusi päästä helpolla eikä haastaa itseään, vaikka ilman haasteita ei kehittynyt vaan pysyi ikuisesti samalla tasolla.

Kazu oli melko varma, että Niyaa harmitti myös se, että tämä ei ollut varma, ymmärsikö oikein Last Lightin sanat. Ajatus sai rumpalin tuntemaan itsetyytyväisyyttä. Hänen tavoitteenaan oli nimenomaan ollut, ettei Last Light avautunut jokaiselle ensikuulemalta. Hän ei halunnut tehdä sellaista suoraviivaista, helppoa ja yksitulkintaista musiikkia kuin Niya vaan haastaa niin itsensä ja bänditoverinsa kuin kuulijatkin. Maailmassa oli hänen mielestään tarpeeksi yksinkertaista massamusiikkia ilman, että hän sävelsi ja sanoitti lisää sellaista.

"Se vaatii vähän harjoittelua, uskon kuitenkin, että sinä jossain vaiheessa osaat sen, kunhan vain harjoittelemme tarpeeksi monta kertaa. Nyt kun tiedämme, mitkä biisit vaativat hiomista, voimme keskittyä enemmän niihin", Shou vastasi Niyalle kannustavasti. Kazuhiron teki mieli pyöräyttää uudemman kerran silmiään. Oli itsestäänselvyys, että harjoittelulla kehittyi paremmaksi. Kenties Niyalle kuitenkin teki hyvää kuulla se totuus jonkun suusta. Ainakin Shou vaikutti ajattelevan niin.

"Sopii. Soitetaan ne vaikeimmat vielä pari kertaa läpi ja sit pitää kyl harjoitella omalla ajalla", Aki tokaisi omasta puolestaan. Kazuhiro arvosti Akissa sitä, ettei tällä ollut tapana valittaa Niyan tapaan, vaikka Last Light ei ollut mennyt basistiltakaan kovin kaksisesti. Vaikka Aki oli temperamenttinen, tämä oli Niyasta poiketen tajunnut, että jos soitto ei mennyt nappiin, vika ei ollut kappaleessa vaan soittajassa. Siksi tämä oli myös valmis tekemään töitä kehittyäkseen.

Akin ehdotuksen mukaisesti he soittivat sekä Rebirthin että Last Lightin kahdesti peräkkäin. Viimeisellä kerralla kappaleet menivät jo selkeästi paremmin kuin ensimmäisellä kerralla, mutta kyllä parannettavaa jäi yhä. Akin ehdottama kotona harjoittelu olikin ehdottomasti tarpeen muille. Kazuhiro itse ei tietenkään voinut harjoitella kotona rumpujen soittamista, mutta hän aikoi tulla jälleen huomenna ennen treenejä harjoittelemaan yksinään, vaikka Rebirth ja Last Light eivät hänen omina kappaleinaan tuottaneetkaan hänelle vaikeuksia. Hän halusi olla varma, ettei tekisi häpeällisiä virheitä keikalla.

Kazuhiro nousi pois rumpujen takaa ja rupesi venyttelemään, jotta lihakset eivät menisi jumiin. Silmäkulmastaan hän vilkaisi Thomasia, joka istui yhä sohvalla. Hän oli yhä käärmeissään sekä katupojan läsnäolosta että siitä, että tämä oli kehdannut koskea hänen rumpuihinsa. Yhtä lailla häntä ärsytti se, että niin Niya, Shou kuin Akikin olivat asettuneet Thomasin puolelle ja häntä vastaan. Muut eivät olisi ikinä puolustaneet häntä puoliksikaan yhtä innokkaasti kuin Thomasia. Onneksi hän ei kuitenkaan kaivannut puolustajia. Hän osasi vallan hyvin puolustaa itse itseään, toisin kuin näemmä Thomas.
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.
Avatar
Nightingale
 
Viestit: 937
Liittynyt: 03.11.2013 21:45

Re: Guest

ViestiKirjoittaja Nightingale » 07.04.2018 12:10

Niya Fujiwara

"Se vaatii vähän harjoittelua, uskon kuitenkin, että sinä jossain vaiheessa osaat sen, kunhan vain harjoittelemme tarpeeksi monta kertaa. Nyt kun tiedämme, mitkä biisit vaativat hiomista, voimme keskittyä enemmän niihin", Shou lohdutti. Niya näytti kitaristille nyrpeää naamaa. "Kyllä mä tiiän, et harjottelu tekee mestarin ja sillei. Ja kyl mä aion harjotella. Ei tartte neuvoo." Välillä Niyasta tuntui, että toiset pitivät häntä ihan idioottina, vaikka hän ei todellakaan sitä ollut.

"Sopii. Soitetaan ne vaikeimmat vielä pari kertaa läpi ja sit pitää kyl harjoitella omalla ajalla", Aki tokaisi. "Sopii mulle", Niya ilmoitti tarpeettomasti. Hän halusi tehdä kaikille selväksi, että oli valmis tekemään hommia ja näkemään vaivaa siinä missä muutkin. Muut vaikuttivat ajattelevan, että hän oli laiska valittaja, vaikka hän kyllä harjoitteli omalla ajallaan siinä missä muutkin. Ties vaikka olisi harjoitellut enemmänkin kuin muut. Paitsi ei kyllä enemmän kuin Kazu, mutta Kazu olikin pakkomielteinen täydellisyyden tavoittelija.

Kun he olivat soittaneet sekä Rebirthin että Last Lightin pari kertaa peräkkäin, oli aika päättää treenit. Niya hylkäsi mikkinsä telineeseen ja hypähteli Tomin luokse kyselemään tämän fiiliksiä. "Mitäs tykkäsit meiän musasta? Eiks meil ookin tosi hyvii biisei? Oon varma, että meistä tullaan diggaamaan ihan sikana siellä uuden vuoden keikalla. Ehkä me jopa saadaan levytyssopimus, jos siellä keikalla on jotain levy-yhtiötyyppejä paikalla ettimässä uusii lahjakkuuksii", laulaja intoili.
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.
Avatar
Nightingale
 
Viestit: 937
Liittynyt: 03.11.2013 21:45

Re: Guest

ViestiKirjoittaja Rishou Makito » 07.04.2018 12:45

Rishou Makito

"Kyllä mä tiiän, et harjottelu tekee mestarin ja sillei. Ja kyl mä aion harjotella. Ei tartte neuvoo," Niya vastasi nyrpeästi Shoun kannustuksiin. Shou huokaisi mielessään. Niyan ei sitten tulisi valittaa ääneen, jos ei kerta kaivannut rohkaisua. Kaikesta piti tehdä niin dramaattista ja valittaa ennen kuin edes yritti kunnolla uudestaan. "Sopii. Soitetaan ne vaikeimmat vielä pari kertaa läpi ja sit pitää kyl harjoitella omalla ajalla", Aki totesi mihin Niya ilmoitti oman suostumuksensa.

He soittivat kaksi vaikeinta biisiä molemmat kahteen kertaan peräkkäin ennen kuin treeniaika tuli päätökseen. Shou laski sähkökitaransa telineeseen ja Kazuhiron tavoin venytteli jäseniään, etenkin sormiaan. Shou huomasi nopealla vilkaisulla, että rumpali loi Thomasiin edelleen happaman katseen. Tämä ei ollut edelleenkään leppynyt ennen treenejä tapahtuneesta kinasta.

Niya asetti mikin telineeseen, hyppeli innoissaan Thomasin luokse ja kyseli tältä mitä mieltä nuorukainen oli heidän treeneistään. Shou hymyili hiukan Niyan innokkuudelle. Heillä ei ollut ennen ollut ulkopuolista yleisöä, joten ei ihme että laulaja halusi noin innoissaan tietää toisen mielipiteen.

"Okei. Treenataan huomenna samaan aikaan. Meillä on tiukka aikataulu ennen Uutta vuotta", Shou sanoi yleisesti kaikille. Nämä päätöshommat olivat hänen heiniään, olihan hän bandleader. Vähät treenit ennen keikkaa olivat varmasti osaksi hänen syytään, koska hän oli vain rypenyt itsesäälissä viimeisen kuukauden kuin yhtä hyvin olisi voinut järjestää enemmän treenejä. Noh, asialle ei voinut enää mitään, joten heidän oli otettava aikataulua kiinni.
Avatar
Rishou Makito
 
Viestit: 250
Liittynyt: 03.11.2013 21:20

Re: Guest

ViestiKirjoittaja OtakuCroco » 07.04.2018 13:01

Benjiro Nomishi

Benjiro pysäköi autonsa Darretten treenikämpän pihaan ja astui ulos autosta. Hän teki silloin tällöin pikakäyntejä treenikämpällä tsekkaamassa bändin tilanteen. Shou oli ilmoittanut hänelle tämän päivän treeneistä, joten hän pölähti paikalle heti kun ennätti. Jo oli aikakin, että bändin johtaja järjesti jonkinlaiset treenit, koska Uuden vuoden keikkaan oli vain pari päivää. Koko bändi oli ollut ihmeen hiljaa koko samperin loppuvuoden, joten hän oli alkanut pohtia, olivatko nämä luovuttaneet musiikin suhteen kokonaan.

Mies käänsi avainta kämpän ulko-ovessa ja astui sisään, kun Shou ilmoitti seuraavien treenien olevan huomenna samoihin aikoihin. "Terveppä vaan kaikille", mies totesi ja sulki oven perässään kiinni. Hän silmäili läpi jokaisen bändin jäsenen, jotka venyttelivät jäseniään soittotuokion jälkeen. Hikaa ei näkynyt tosiaan missään. Hiirulainen oli kuin olikin lähtenyt bändistä eikä tämän ilmoitus ollutkaan mitään turhaa teinidraamaa. Onneksi bändi ei menettänyt mitään tämän lähdettyä, koska heillä oli jo kitaristi ja hyvä sellainen.

Benin katse osui sohvalla istuvaan vaaleatukkaiseen britti-nuorukaiseen, jota ei ollut aikaisemmin nähnyt. "Jahas, kukas sinä olet?" Ben kysyi uteliaana. Hän ei ollut aiemmin nähnyt tätä pojua. Koskaan ennen ei ollut treenien aikana näkynyt vieraita Darretten kämpillä, joten totta kai tuo nuorukainen pisti silmään.
"You should never fight your feelings"
Avatar
OtakuCroco
Ylläpitäjä
 
Viestit: 396
Liittynyt: 03.11.2013 19:44

Re: Guest

ViestiKirjoittaja Akiyoshi Higa » 07.04.2018 13:12

Akiyoshi Higa

Niya otti nokkiinsa Shoun lohduista. Aki pyöritteli silmiään. Miksi Shou edes vaivautuisi tuon dramaattisen kiukkupussin takia. Laulaja kaipasi vain huomiota, ei niinkään lohduttajaa. Pakko oli tehdä kauhea numero vaikeasta biisistä. Miksi ryhtyä muusikoksi, jos ei kerta tykännyt haasteista. Niya suostui myös kuitenkin hiomaan vaikeimmat biisit pariin otteeseen.

Edellisistä treeneistä oli pieni tovi, joten sormet tuntuivat soittamisen jälkeen hiukan jäykiltä. Täytyisi kotona hiukan verrytellä sormia ja ranteita, jotta huomisen treenit sujuisivat vaivatta. Hän oli senkin takia töpeksinyt soinnuissa, kun ei ollut päässyt soittamaan hetkeen näin pitkiä sessioita. Akikin venytteli olkapäätään, jonka puolella basson hihna oli painanut. Niyan ei pahemmin tarvinnut verrytellä jäseniään, koska tämä soitti vain suutaan. Tämä siis saattoi helposti pinkaista Tomin luokse kyselemään tämän mielipidettä treenistä.

"Okei. Treenataan huomenna samaan aikaan. Meillä on tiukka aikataulu ennen Uutta vuotta", Shou totesi jossain vaiheessa ääneen kaikille, vaikka kaikki tiesivät sen jo sanomattakin. Mutta noh, bändin johtajan oli pidettävä asemansa ja tehdä hommansa.

Ennen kuin kukaan ehti todeta mitään sen kummempaa, avain kääntyi ulko-ovessa ja sisään pöllähti heidän managerinsa. Kuten aina, mies onnistui aina llmaantumaan yllättäen mitään etukäteen ilmoittamatta. Ben heitti ilmaan tervehdyksen, johon ei odottanut minkäänlaista vastatervehdystä, kunhan piti "hyvät tavat" yllä. Tämä silmäili bändin jäseniä jokaista vuoron perään ja viimeisempänä katsoi pitkään Thomasia, jota ei ollut koskaan ennen tavannut. "Jahas, kukas sinä olet?" mies kysyi. Tom oli varmasti yllättynyt miehen ilmaantumisesta, koska ei tiennyt mitään tämän olemassa olosta. Siitä oli hyvin pitkä tovi, kun Tomille oli mainittu siitä, että heillä oli manageri. Ja hyvin outo sellainen.
Avatar
Akiyoshi Higa
 
Viestit: 280
Liittynyt: 03.11.2013 21:15

Re: Guest

ViestiKirjoittaja OtakuCroco » 07.04.2018 13:27

Thomas

Niya kitisi viimeisimmän kappaleen lauluosuudesta, ja Shou yritti kannustaa tätä, mikä sitten oli ihan turhaa, koska Niya rupesi kiukuttelemaan. Shoun pitäisi vain jättää Niyan mutinat omaan arvoonsa, tämä oli välillä vain kamala huomiohuora. Bändi päätti soittaa vaikeimmat biisit kahteen kertaan ennen kuin treenit olivat ohi. Darretten jäsenet laskivat soittimia käsistään ja alkoivat verrytellä jäseniään.

Niya hyppelehti heti hänen luokseen, jolloin hän vasta silloin havahtui siihen todellisuuteen, että oli itsekin paikalla ja sai yhtäkkiä huomiota. Ihan kuin hän olisi säpsähtänyt jostain ihme unesta hereille. "Mitäs tykkäsit meiän musasta? Eiks meil ookin tosi hyvii biisei? Oon varma, että meistä tullaan diggaamaan ihan sikana siellä uuden vuoden keikalla. Ehkä me jopa saadaan levytyssopimus, jos siellä keikalla on jotain levy-yhtiötyyppejä paikalla ettimässä uusii lahjakkuuksii", Niya intoili.

Sisimmässään Tom oli yhtä innoissaan kuin Niya ja halusi lähteä hypetykseen mukaan ja kehua musiikkia maasta taivaisiin. Hän kuitenkin hillitsi itsensä, koska paikalla oli vielä muitakin. Etenkään Kazuhiron edessä hän ei halunnut ruveta hyppimään innosta, kun tämä vieläkin mulkoili häntä murhaavasti. "Tosi siistiltä kuulosti. Toivotaan, että saatte sen levysopparin", Tom sanoi pelkistetysti ääneen, mikä kuulosti jotenkin kömpelöltä ja kiusalliselta. Jos he olisivat olleet kahden, olisi hän varmasti sanonut enemmänkin. Nyt hän ei kehdannut.

Seuraavaksi Shou ilmoitti ääneen huomisista treeneistä. Tom ei ainakaan tulisi niihin, vaikka kutsuttaisiin. Hän ei halunnut nähdä bändin rumpalia yhtään enempää kuin oli tarpeen.

Yhtäkkiä treenikämpän ovi avautui ja sisään astui vieras mies, joka tervehti kaikkia ja sitten kohdisti uteliaan katseensa häneen ja kysyi kukas hän oikein oli. Tom ei ollut ennen nähnytkään tätä miestä eikä tiennyt kuka tämä oli, joten oli hiukan hämillään ja hyvin varautunut. Huomaamattaan hän oli jäykistänyt hartiansa hermostuneena uuden ihmisen läsnäolon johdosta. "Oon Tom...Niyan kaveri..." Hän totesi hetken miestä silmäiltyään. Toki hän oli Shoun ja Akinkin kaveri, mutta noh, ulosanti ei oikein toiminut tässä tilanteessa.
"You should never fight your feelings"
Avatar
OtakuCroco
Ylläpitäjä
 
Viestit: 396
Liittynyt: 03.11.2013 19:44

Re: Guest

ViestiKirjoittaja Nightingale » 07.04.2018 14:05

Kazuhiro Tanaka

Kazuhiron yhä mulkoillessa vaivihkaa Thomasia Niya pompahteli tämän luokse ja rupesi tapansa mukaisesti puhua pulputtamaan. "Mitäs tykkäsit meiän musasta? Eiks meil ookin tosi hyvii biisei? Oon varma, että meistä tullaan diggaamaan ihan sikana siellä uuden vuoden keikalla. Ehkä me jopa saadaan levytyssopimus, jos siellä keikalla on jotain levy-yhtiötyyppejä paikalla ettimässä uusii lahjakkuuksii", laulaja hehkutti yltiöpäisesti.

Kazu ei omasta puolestaan ollut kovin vakuuttunut, että paikalla olisi ketään levy-yhtiön edustajaa. Ja vaikka olisikin, esiintymässä oli paljon muitakin aloittelevia bändejä, joten oli vaikea erottua edukseen. Ei Kazu pitänyt bändiään surkeana, mutta hän oli tarpeeksi realisti tietääkseen, etteivät he olleet ainakaan vielä ammattilaistasolla. Levytyssopimuksen saamiseen vaadittiin todella paljon työtä, toisin kuin Niya tuntui kuvittelevan. No, laulajalla oli aina ollut suuret luulet itsestään, joten ei ollut yllättävää, että tämä kuvitteli liikoja Darrettestakin.

"Tosi siistiltä kuulosti. Toivotaan, että saatte sen levysopparin", Thomas vastasi varsin hillitysti Niyalle. Tämä vaikutti tuntevan olonsa kiusaantuneeksi. Hyvä niin, eipähän sitten innostuisi toistamiseen tunkemaan häiritsemään heidän treenejään ja käpälöimään hänen rumpujaan.

"Okei. Treenataan huomenna samaan aikaan. Meillä on tiukka aikataulu ennen uutta vuotta", Shou ilmoitti tarpeettomasti, sillä he olivat jo aiemmin sopineet harjoittelevansa joka iltapäivä viimeisen kolmen päivän ajan ennen keikkaa, jotteivät olisi aivan surkeita esiintyessään. Kazuhiro nyökkäsi kuitenkin sen merkiksi, että oli kuullut Shoun sanat. Onneksi oli joululoma, muuten jokapäiväinen harjoittelu tuskin olisi ollut mahdollista.

Kazuhiro oli juuri aikeissa mennä pukemaan ulkovaatteet päälleen ja lähteä kotia kohti, kun hän kuuli avaimen kääntyvän treenikämpän ovessa. Sisään astui heidän "managerinsa" Benjiro. "Terveppä vaan kaikille", tämä tokaisi ja silmäili jokaista huoneessa olijaa vuoron perään. Kazu ei vastannut mitään, katsoi vain keski-ikäistä miestä viileästi takaisin. Hän ei vieläkään ollut vakuuttunut sen paremmin Benjiron kyvyistä managerina kuin tämän aikeistakaan heidän suhteensa. Ei kukaan ryhtynyt vilpittömin aikein kellaribändin manageriksi.

Benjiro näytti yllättyneeltä huomatessaan sohvalla istuvan Thomasin. "Jahas, kukas sinä olet?" mies kysyi uteliaana. Thomas jäykistyi Benjiron katseen alla ja vastasi kömpelösti: "Oon Tom...Niyan kaveri..." Kazuhiro kohotti ivallisesti toista kulmakarvaansa. Thomasin ulosanti oli juuri niin tasokasta kuin saattoi kadulla eläneeltä taskuvarkaalta odottaa.
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.
Avatar
Nightingale
 
Viestit: 937
Liittynyt: 03.11.2013 21:45

Re: Guest

ViestiKirjoittaja Nightingale » 07.04.2018 14:15

Niya Fujiwara

"Tosi siistiltä kuulosti. Toivotaan, että saatte sen levysopparin", Tom vastasi huomattavasti vaisummin kuin Niya oli olettanut. Laulajan naama venähti. Miksei Tom yhtynyt hänen intoonsa? Aiemmin tämä oli vaikuttanut hyvin kiinnostuneelta heidän bänditouhuistaan, joten oli kummallista, että tämä kommentoi nyt noin väkinäisesti.

Niya oli juuri aikeissa kysyä, mikä Tomia jurppi, kun treenikämpän ovi aukesi ja sisään saapasteli heidän managerinsa Ben. "Terveppä vaan kaikille", mies tervehti ja silmäili heitä kaikkia vuoron perään. "Moikka!" Niya huikkasi omasta puolestaan takaisin. Hän ei ollutkaan vähään aikaan nähnyt Beniä, mutta toisaalta eivätpä he olleet vähään aikaan pitäneet treenejäkään. Ei Niya muutenkaan kaivannut ketään koko ajan kyttäämään heidän touhujaan. Hyvä, että Ben oli kuitenkin nyt ennen heidän tärkeää uuden vuoden keikkaansa tullut tsekkaamaan, miten heillä meni. Selvästi Ben osasi hommansa.

"Jahas, kukas sinä olet?" Ben kysyi Tomilta bongatessaan tämän sohvalta. "Oon Tom...Niyan kaveri..." Tom vastasi. Tämä vaikutti kiusaantuneelta itseensä kohdistuneesta huomiosta, joten Niya puuttui puheeseen. "Joo, se on mun hyvä kaveri. Se on kiinnostunu musasta, joten kutsuin sen kattomaan meiän treenejä. Sen mielestä meiän musa on tosi coolia", laulaja selitti.
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.
Avatar
Nightingale
 
Viestit: 937
Liittynyt: 03.11.2013 21:45

Re: Guest

ViestiKirjoittaja Rishou Makito » 07.04.2018 14:40

Rishou Makito

Kukaan ei erityisemmin kommentoinut Shoun sanoja mitenkään, muttei tarvinnutkaan. Kazuhiro nyökkäsi kuulleensa sanat, muttei muuten sanonut mitään. Shou oli aikaisessa myös mennä laittamaan ulkovaatteet päälleen ja lähteä kotia kohti, muttei päässyt naulakolle asti, kun ulko-ovi auksesi ja Benjiro astui sisään. Tämä tervehti kaikkia yleisesti odottamatta keneltäkään erityisesti vastatervehdystä ja kävi kaikki bändin jäsenet katseellaan läpi. Lopulta tämän katse osui Thomasiin. "Jahas, kukas sinä olet?" manageri kysyi.

Thomas oli jäykistynyt hartioitaan myöten tästä yllättävästä sisääntulijasta ja vastasi kiusallisena: "Oon Tom...Niyan kaveri..." Thomas oli vielä kovin ujo uusia ihmisiä kohtaan ja tutki näitä epäilevästi päästä varpaisiin. Shoukaan ei ollut osannut odottaa Benin tuloa, joten ei ollut voinut varoittaa tämän tulosta etukäteen Tomille. Nuorukainen olisi ehkä ollut vähemmän varautunut, jos olisi tiennyt etukäteen heidän managerinsa tulevan paikalle. Benjiro oli kuitenkin hyvin ennalta-arvaamaton eikä ilmoittanut pahemmin heille menoistaan saati sitten tuloistakaan.

"Joo, se on mun hyvä kaveri. Se on kiinnostunu musasta, joten kutsuin sen kattomaan meiän treenejä. Sen mielestä meiän musa on tosi coolia", Niya tuki Thomasin kömpelöä esittäytymistä. Tomin ei tarvinnut huolehtia ollenkaan, tällä oli hyviä ystäviä ympärillään.
Avatar
Rishou Makito
 
Viestit: 250
Liittynyt: 03.11.2013 21:20

Re: Guest

ViestiKirjoittaja OtakuCroco » 07.04.2018 15:03

Benjiro Nomishi

"Oon Tom...Niyan kaveri..." nuorukainen vastasi jäykästi. Ben huomasi heti pojun olevan kovin varautunut kaveri vieraita kohtaan, sillä tämä silmäili häntä epäilevästi sinisillä silmillään. Oli muuten tosi komeat silmät pojulla eikä tämän kasvoissakaan ollut valittamista, varsin hurmaavat kasvonpiirteet muutenkin. Tukka oli pojulla hyvin leikattu, tyylikäs kampaus kaikin puolin. Vaikka Tom oli istumassa, Ben huomasi tämän olevan suht pitkähkökin nuorukainen.

"Joo, se on mun hyvä kaveri. Se on kiinnostunu musasta, joten kutsuin sen kattomaan meiän treenejä. Sen mielestä meiän musa on tosi coolia", Niya totesi innoissaan keskeyttäen Benin ulkonäköanalysoinnin. Mies katsoi pikkuista laulajaa ja sitten taas loi katseensa vino hymy huulillaan Tomiin. "Vai, että kiinnostaa heidän musansa. Se on hyvä juttu. Osaatko sinä soittaa mitään?" mies kysyi.

Lopulta Benjiro muisti minkä takia oli paikalle tullutkin ja kääntyi Shoun puoleen. Hän kaivoi takkinsa taskusta nelinkerroin taitetun paperin ja ojensi sen kitaristille. "Tässä on keikan ohjelma ja esiintymisjärjestykset. Takapuolelle olen kirjoittanut tavaroista ja tarvikkeista, jotka pakataan ylihuomenna vuokraamaani pakuun. Tietäisittepä varmasti itsekin mitä kaikkea tarvitsette mukaan ja mitä ette, muttei nytpä ainakaan pääse unohtumaan mitään. Ainakaan pitäisi", Ben selitti. "Ja pukeutukaa mahdollisimman yhtenäisesti ja tyylikkäästi. Älkää pukeutuko liian outoihin asuihin, jottette näyttäisi miltään sirkusbändiltä", hän vielä ohjeisti. Hän muisti ensimmäisen kertansa kun oli nähnyt pojut livenä, näillä ei ollut ollut toisiinsa sopivia asusteita. Osalla oli päällään outojakin väriyhdistelmiä. Kokonaisuus ei ollut näyttänyt kovin tyylikkäältä.

Benjiro pohti pikku tovin, oliko unohtanut sanoa mitään tärkeää, mutta tuossapa taisi olla kaikki tärkeimmät. Hän kääntyi takaisin ovelle ja asetti kätensä kahvalle. Sitten hän sai pienen älynväläyksen ja kääntyi taas Tomin puoleen. "Onkos sinulla poju mitään tekemistä Uutena vuotena, huvittaisiko tulla roudaamaan bändikamoja kanssani keikalle?" Hän kysyi. "Pojilla on varmasti sinä päivänä kauhea ramppikuume ja tekemistä valmistautumisen kanssa, joten extrakädet olisi tarpeen."
"You should never fight your feelings"
Avatar
OtakuCroco
Ylläpitäjä
 
Viestit: 396
Liittynyt: 03.11.2013 19:44

Re: Guest

ViestiKirjoittaja Akiyoshi Higa » 07.04.2018 15:13

Akiyoshi Higa

Tom näytti kiusaantuneelta ja varautuneelta kun esittäytyi Benille. Aki vilkaisi Kazua ja näki tämän ivallisen kulmankohotuksen Tomia kohtaan. Basisti siristi silmiään tympääntyneesti. Mikä ihme Kazua pänni, kun oli niin vittumainen Thomasia kohtaan? Tuskin toinen oli käärmeissään vain sen takia, jos toinen oli kokellut tämän rumpuja.

"Joo, se on mun hyvä kaveri. Se on kiinnostunu musasta, joten kutsuin sen kattomaan meiän treenejä. Sen mielestä meiän musa on tosi coolia", Niya vastasi intoa täynnä. "Vai, että kiinnostaa heidän musansa. Se on hyvä juttu. Osaatko sinä soittaa mitään?" manageri kysyi Tomilta. Mies silmäili kovin kiinnostuneena Tomia ennen kuin kääntyi Shoun puoleen, kuin juuri muistaneena, että oli jonkin asian takia tänne tullutkin.

"Tässä on keikan ohjelma ja esiintymisjärjestykset. Takapuolelle olen kirjoittanut tavaroista ja tarvikkeista, jotka pakataan ylihuomenna vuokraamaani pakuun. Tietäisittepä varmasti itsekin mitä kaikkea tarvitsette mukaan ja mitä ette, muttei nytpä ainakaan pääse unohtumaan mitään. Ainakaan pitäisi. Ja pukeutukaa mahdollisimman yhtenäisesti ja tyylikkäästi. Älkää pukeutuko liian outoihin asuihin, jottette näyttäisi miltään sirkusbändiltä." Aki ei ollut varma, kehen mies oikein viittasi, hänen mielestään hänellä itsellään ei ollut ikinä ole ollut mitään pelleasua yllä. Tässä asiassa saattoi kyllä vilkaista Niyan puoleen, koska tämä jos milloinkin pukeutui kuin pelle.

Benjiro oli nyt tekemässä taas lähtöä, kun kääntyi uudelleen Tomin puoleen. "Onkos sinulla poju mitään tekemistä Uutena vuotena, huvittaisiko tulla roudaamaan bändikamoja kanssani keikalle? Pojilla on varmasti sinä päivänä kauhea ramppikuume ja tekemistä valmistautumisen kanssa, joten extrakädet olisi tarpeen."

Aki kohotti kulmiaan yllättynenä Benin ehdotuksesta. Hetken pohdittuaan Aki totesi mielessään, että se saattaisi olla hyväkin idea. Tomia kun kiinnosti bändihommat, tämä pääsisi katsomaan niitä ihan paikan päälle ja ihan kentälle asti. Jos siis tämä suostuisi. Kokisiko tämä itsensä liian vaivaantuneeksi?
Avatar
Akiyoshi Higa
 
Viestit: 280
Liittynyt: 03.11.2013 21:15

Re: Guest

ViestiKirjoittaja OtakuCroco » 07.04.2018 15:24

Thomas

"Joo, se on mun hyvä kaveri. Se on kiinnostunu musasta, joten kutsuin sen kattomaan meiän treenejä. Sen mielestä meiän musa on tosi coolia", Niya selitti. Thomas oli hiukan vaivaantunut, kun häntä esiteltiin muille kuin pikku lasta. Ei tuon vieraan hepun tarvinnut tietää hänestä mitään eikä sitä mistä hän tykkäsi ja mistä ei. Saatana. "Vai, että kiinnostaa heidän musansa. Se on hyvä juttu. Osaatko sinä soittaa mitään?" mies kysyi häneltä. Kunpa hän olisi osannutkin. Häntä hävetti sanoa, ettei osannut mitään, vaikka Niya oli mainostanutkin niin innoissaan hänen kiinnostuneen musiikista. Thomas vastasi päätään pudistamalla ja siirsi katseensa muualle.

Onneksi mies ei sanonut enää mitään vaan kääntyi Shoun puoleen ja ojensi tälle jonkun paperilapun. "Tässä on keikan ohjelma ja esiintymisjärjestykset. Takapuolelle olen kirjoittanut tavaroista ja tarvikkeista, jotka pakataan ylihuomenna vuokraamaani pakuun. Tietäisittepä varmasti itsekin mitä kaikkea tarvitsette mukaan ja mitä ette, muttei nytpä ainakaan pääse unohtumaan mitään. Ainakaan pitäisi. Ja pukeutukaa mahdollisimman yhtenäisesti ja tyylikkäästi. Älkää pukeutuko liian outoihin asuihin, jottette näyttäisi miltään sirkusbändiltä."

Sitten mustahiuksinen mies teki lähtöä yhtä nopeasti kuin oli paikalle tullutkin, mutta ovenkahvaa pidellessään kääntyi taas Thomasin puoleen. "Onkos sinulla poju mitään tekemistä Uutena vuotena, huvittaisiko tulla roudaamaan bändikamoja kanssani keikalle? Pojilla on varmasti sinä päivänä kauhea ramppikuume ja tekemistä valmistautumisen kanssa, joten extrakädet olisi tarpeen", tuo ehdotti yllättäen.

Hän ei edes tuntenut tuota tyyppiä ja se pyyteli häntä apua roudaamaan bändikamoja?? Oikeasti? Tämän miehen täytyi siis olla Darretten manageri, josta Shou mainitsi kauan aikaa sitten. Muistaakseen kitaristi oli myös maininnut, että manageri oli varsin outo tapaus, mutta melko harmiton ja hoiti hommansa kunnollisesti. No, tarjous kyllä kiinnosti, ja olisihan se siistiä päästä näkemään Darrette livenä. Hetken alkujärkytyksestään toivuttuaan ja asiaa hetken pohdittuaan hän kohautti harteitaan. "Kaipa voisin." Ei hänellä muutakaan tekemistä olisi silloin, ja ties milloin seuraavan kerran hän pääsisi näkemään kavereitaan.
"You should never fight your feelings"
Avatar
OtakuCroco
Ylläpitäjä
 
Viestit: 396
Liittynyt: 03.11.2013 19:44

Re: Guest

ViestiKirjoittaja Nightingale » 07.04.2018 15:52

Kazuhiro Tanaka

"Joo, se on mun hyvä kaveri. Se on kiinnostunu musasta, joten kutsuin sen kattomaan meiän treenejä. Sen mielestä meiän musa on tosi coolia", Niya kommentoi, vaikka kukaan ei ollut kysynyt tältä mitään. Thomas näytti entistä kiusaantuneemmalta laulajan puututtua keskusteluun. Benjiro sen sijaan vaikutti jostain käsittämättömästä syystä kiinnostuneelta juri kuulemastaan. "Vai, että kiinnostaa heidän musansa. Se on hyvä juttu. Osaatko sinä soittaa mitään?" tämä kysyi vinosti hymyillen.

Kazuhiron teki mieli tuhahtaa. Tietenkään ei osannut. Kysymys vaikutti saaneen Thomasinkin häpeämään taidottomuuttaan Niyan ylistyksen jälkeen, sillä tämä pudisti vain päätään ja rupesi sitten tuijottamaan jurosti poispäin.

Thomasin soittotaidon puutteen paljastuminen sai ilmeisesti Benjiron menettämään mielenkiintonsa tätä kohtaan, sillä "manageri" kääntyi Shoun puoleen ja ojensi tälle nelin kerroin taitetun paperin. "Tässä on keikan ohjelma ja esiintymisjärjestykset. Takapuolelle olen kirjoittanut tavaroista ja tarvikkeista, jotka pakataan ylihuomenna vuokraamaani pakuun. Tietäisittepä varmasti itsekin mitä kaikkea tarvitsette mukaan ja mitä ette, muttei nytpä ainakaan pääse unohtumaan mitään. Ainakaan pitäisi. Ja pukeutukaa mahdollisimman yhtenäisesti ja tyylikkäästi. Älkää pukeutuko liian outoihin asuihin, jottette näyttäisi miltään sirkusbändiltä", Benjiro ohjeisti heitä.

Kazuhiro suipisti ärtyneesti suutaan. Hän ei ainakaan ollut ikinä pukeutunut kuin olisi ollut sirkuksen jäsen. Hän suosi tummia värejä, ja hän osasi ylipäätään pukeutua tyylikkäästi ja yhteensopiviin väreihin. Samaa ei kuitenkaan ollut aina voinut sanoa Hikasta ja Niyasta, jotka suosivat räväkämpiä värejä ja joiden tyylitaju oli yleisesti ottaen varsin kyseenalainen. Saattoikin olla hyvä, että Benjiro oli hankkinut heille yhteensopivia asukokonaisuuksia. Niitä käyttämällä he ainakin välttäisivät Niyan tyylilliset ylilyönnit, jos ei muuta.

Benjirolla ei ilmeisesti ollut sen tärkeämpää asiaa, sillä tämä marssi ovelle. Miehen käsi oli jo oven kahvalla, kun tämä äkisti sai jotain päähänsä ja kääntyi takaisin heidän puoleensa. "Onkos sinulla poju mitään tekemistä uutena vuotena, huvittaisiko tulla roudaamaan bändikamoja kanssani keikalle? Pojilla on varmasti sinä päivänä kauhea ramppikuume ja tekemistä valmistautumisen kanssa, joten extrakädet olisi tarpeen", Benjiro ehdotti Thomasille.

Mitä hittoa? Mistä ihmeestä Benjiro oli saanut tuollaisen idean päähänsä? Kazuhiro olisi alkanut protestoimaan, mutta hän oli niin pöyristynyt Benjiron ehdotuksesta, ettei saanut sanaa suustaan, ennen kuin Thomas oli jo ehtinyt suostua. Tämä ei todellakaan ollut hänen päivänsä.

"Minun rumpuihini hän ei kyllä koske. Mieluummin kannan vaikka itse kaikki soittotarvikkeeni", Kazuhiro ilmoitti. Hän ei todellakaan ollut tyytyväinen tähän uuteen asioiden saamaan käänteeseen. Hän ei olisi tahtonut nähdä Thomasia enää koskaan, ja nyt hän joutuisi katselemaan tämän naamaa uudestaan jo muutaman päivän kuluttua.
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.
Avatar
Nightingale
 
Viestit: 937
Liittynyt: 03.11.2013 21:45

Re: Guest

ViestiKirjoittaja Nightingale » 07.04.2018 16:14

Niya Fujiwara

Tom vaikutti jostain syystä enemmän kiusaantuneelta kuin kiitolliselta hänen puuttumisestaan keskusteluun, mutta Benin hänen sanansa näyttivät saamaan kiinnostumaan Tomista entistä enemmän. "Vai, että kiinnostaa heidän musansa. Se on hyvä juttu. Osaatko sinä soittaa mitään?" manageri kysäisi. Tom pudisti päätään ja käänsi sitten katseensa muualle. Tätä vaikutti hävettävän, ettei tämä osannut soittaa mitään, vaikka ei siinä oikeasti ollut mitään noloa. Ei kadulla eläessä ollut mahdollisuutta harrastaa mitään.

"Tomil on kyl lahjoja. Se oppis varmaan nopeesti soittamaan, jos se rupeis treenaa", Niya väitti. Benjiro oli kuitenkin jo kääntynyt Shoun puoleen ojentamaan tälle jotain paperia eikä vaikuttanut kuuntelevan häntä. "Tässä on keikan ohjelma ja esiintymisjärjestykset. Takapuolelle olen kirjoittanut tavaroista ja tarvikkeista, jotka pakataan ylihuomenna vuokraamaani pakuun. Tietäisittepä varmasti itsekin mitä kaikkea tarvitsette mukaan ja mitä ette, muttei nytpä ainakaan pääse unohtumaan mitään. Ainakaan pitäisi. Ja pukeutukaa mahdollisimman yhtenäisesti ja tyylikkäästi. Älkää pukeutuko liian outoihin asuihin, jottette näyttäisi miltään sirkusbändiltä", Benjiro neuvoi.

"Miltä vitun sirkusbändiltä?" Niya kysyi loukkaantuneena, mutta jälleen häntä ignoorattiin. Hänen mielestään Darrette ei kyllä ollut ikinä näyttänyt huonolta tai naurettavalta lavalla. Vika oli tässä tapauksessa Benin tyylitajussa. Tämä pukeutui itse tylsästi ja toimistomaisesti, joten tämä ei varmaan tunnistaisi tyylikkyyttä, vaikka se tulisi puremaan tätä takamuksesta. Benin olisikin siksi kannattanut pitää suunsa kiinni tyyliasioissa.

Vaikka Ben oli vasta tullut, tämä rupesi tekemään lähtöä annettuaan infopaperin Shoun huostaan. Ovella tämä kuitenkin kääntyi yhtäkkiä ympäri ja kohdisti katseensa Tomiin, joka istui yhä sohvalla. "Onkos sinulla poju mitään tekemistä Uutena vuotena, huvittaisiko tulla roudaamaan bändikamoja kanssani keikalle? Pojilla on varmasti sinä päivänä kauhea ramppikuume ja tekemistä valmistautumisen kanssa, joten extrakädet olisi tarpeen", Ben ehdotti.

Niya sekä yllättyi että ilostui Benin ideasta. Olisi tosi mahtavaa saada Tom mukaan keikalle, ja vielä kulissien taakse! Niya valmistautui taivuttelemaan Tomia Benin ehdotuksen puolelle, mutta ennen kuin hän ehti avata suunsa, Tom jo suostui.

Niya oli aikeissa ruveta hurraamaan ääneen, mutta valitettavasti joku muu ehti ottaa puheenvuoron ennen häntä. "Minun rumpuihini hän ei kyllä koske. Mieluummin kannan vaikka itse kaikki soittotarvikkeeni", Kazu tiuskaisi. Tämä näytti kaikkea muuta kuin tyytyväiseltä siihen, että Tom tulisi heidän mukaansa uuden vuoden keikalle.

"Mikä vittu sua vaivaa? Tom ei oo tehny sulle mitään, ja silti oot ollu koko ajan tollanen kusipää sille! Sä oot ihan perseestä tänään!" Niya kiljahti. Hän alkoi todella kyllästyä Kazun asennevammaan Tomia kohtaan. Tom oli hänen kaverinsa, eikä hän antanut kohdella kavereitaan kuin kuraa.
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.
Avatar
Nightingale
 
Viestit: 937
Liittynyt: 03.11.2013 21:45

EdellinenSeuraava

Paluu Darretten treenikämppä

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron