Movie night (Shoun asunto)

[Nightingale]

Minho Park

Minho nousi pois bussista Shoun asunnon läheisellä pysäkillä ja lähti kävelemään kohti kännykkänsä Google mapsin osoittamaa suuntaa. Hän ei ollut aiemmin käynyt Shoun luona, vaikka tämä oli vieraillut hänen luonaan useammankin kerran ryhmätyön tekemisen merkeissä. Hän odottikin mielenkiinnolla opiskelukaverinsa asunnon näkemistä. Tai ehkä hän uskaltaisi jo hiljalleen alkaa kutsua Shouta ystäväkseen. Vaikka he olivatkin tunteneet vasta melko vähän aikaa, he olivat lähentyneet nopeasti ja tavanneetkin kurssityön loppuun saatuaan melkein kerran viikossa ja viestitelleet sen lisäksi tiheään tahtiin.

Minhon oli nyt vaikea uskoa, ettei hän ollut aluksi ajatellut Shousta kovin kummoisesti. No, ainakin hänen parisuhdekriisistään Junin kanssa oli ollut yksi hyvä seuraus, kun se oli saanut hänet näkemään Shoun todellisen, ihanan luonteen ja tarjonnut heille tilaisuuden lähentyä. Ikävien erokokemusten jakaminen ei ehkä ollut se tyypillisin tapa kaverustua jonkun kanssa, mutta heidän tapauksessaan se oli toiminut. He olivat molemmat kaivanneet uutta luotettavaa keskustelukumppania elämäänsä ja löytäneet sen toisistaan.

Erokokemuksista puheen olleen Minho oli eronsa jälkimainingeissa ja erityisesti jousiammuntatunnin jälkeen miettinyt varsin paljon entisiä suhteitaan. Vaikka niiden ajatteleminen oli enimmäkseen tuskallista, hänestä tuntui, että hänen oli tärkeää pysähtyä niiden äärelle ja miettiä, miksi suhteet olivat päättyneet niin kuin ne olivat päättyneet. Hän ei halunnut vain toistaa kerran toisensa jälkeen virheitään. Kun hän oli puhunut mietteistään siskonsa Jihyen kanssa, tämä oli tokaissut, että hän rakastui aina enemmän tai vähemmän samanlaisiin ihmisiin. Minhosta tuntui, että Jihye oli oikeassa, mutta hän ei tiennyt, miten voisi katkaista tuon kierteen. Tuskin hän voisi pakottaa itseään valitsemaan paremmin, sillä tunteet eivät kuunnelleet järjen ääntä. Oliko hän siis tuomittu olemaan ikuisesti onneton rakkauselämässään?

Ehkä auttaisi, jos hän yrittäisi etsiä seuraavan kumppaninsa Englannista, sillä silloin heidän ei tarvitsisi salailla suhdettaan, niin kuin Etelä-Koreassa. Minhon vaihtovuosi alkoi hiljalleen kääntyä kohti loppua, ja hän oli alkanut yhä vakavammin miettiä, että jäisi pysyvästi opiskelemaan Englantiin. Sellainen päätös ei taatusti miellyttäisi hänen vanhempiaan tai olisi edes helppo, sillä Etelä-Koreassa olivat kaikki hänen vanhat ystävänsä ja Jihye. Englannissa oli kuitenkin helpompi olla oma itsensä, kun ei ollut vanhempien ja konservatiivisen yhteiskunnan asettamia paineita. Ehkä hän pystyisi myös Englannissa paremmin kääntämään uuden lehden parisuhderintamalla.

Shoun kerrostalon luokse saavuttuaan Minho kuitenkin karisti vakavat pohdinnat ainakin toistaiseksi mielestään. Hän ei halunnut jälleen alkaa avautua Shoulle suhdeongelmistaan, kuten hän oli mielestään jo vähän liian monesti tehnyt, vaan keskittyä tällä kertaa vain pitämään hauskaa toisen seurassa. Heidän oli tarkoitus katsoa jokin elokuva ja syödä sen lomassa Shoun Niya-ystävän fiaskoksi osoittautuneilta syntymäpäiväjuhlilta yli jääneitä herkkuja, jottei Shou joutuisi yksin ahmimaan niitä kaikkia. Suunnitelma kuulosti Minhosta mukavan kevyeltä ja sellaiselta, että se tarjoaisi Shoulle mahdollisuuden nähdä hänet hyvässä valossa. Tuo ajatus mielessään Minho portaita pitkin oikeaan kerrokseen kiivettyään soitti Shoun ovikelloa.

[Rishou Makito]

Rishou Makito

Shou näpytti kitaraansa odotellessaan vierastaan, Minhoa, jonka kanssa oli sopinut leffaillan tälle päivälle. Hän oli ollut iloinen, kun korealainen nuorukainen oli suostunut auttamaan häntä syömään jäämät, jotka olivat jääneet pullonpyöritys-pippaloista yli. Shouta huvitti hieman, että käytti ruokaa syöttinä, jotta sai syyn kutsua uuden ystävänsä kylään. Hän oli siistinyt asuntoaan hieman lisää, vaikkei olisi ehkä tarvinnut. Darretten kitaristi vain halusi varmistaa Minhon viihtyvyyden. Puhtaus oli puoliruokaa, vaikkei se aina joka viikko pätenytkään todellisuudessa Shoun osalla. Hän tarvitsi pikemminkin syyn siivota, kuin tekisi sitä vapaaehtoisesti vain itsensä vuoksi. Se vei aikaa ja energiaa, jonka Shou käytti nykyään mieluummin opiskeluun ja musiikin tekemiseen.

Ovikello soi. Minho oli ajallaan kuten aina, mistä Shou ilahtui joka kerta. Kitaristi laski soittimensa sille tarkoitetulle jalustalle ja hipsi kiireen vilkkaa ovelle ja avasi sen. Hän hymyili nähdessään opiskelutoverinsa. "Hei, ja tervetuloa peremmälle vain", hän sanoi ja teki toiselle tilaa eteiseen. Hän tarjosi naulakosta henkaria, johon Minho saattaisi laittaa päällystakkinsa vierailun ajaksi. Shou odotti Minhoa ja johdatti tämän olohuoneeseen, jossa pöydällä odottivat tarjoiluastioissa olevat naposteltavat. "Kuten näet, herkkuja jäi liian paljon yli. Kuten sanoin, pidot loppuivat nopeasti lyhyeen", Shou sanoi surkuhupaisasti. "Olen iloinen, että pääsit tulemaan."

Shou painoi netflixin päälle älytelevisiostaan ja istuutui sohvalle ja viittoi Minhoakin tekemään niin. "Minkälaisista elokuvista ja sarjoista sinä pidät?"

[Nightingale]

Minho Park

Shou hymyili iloisesti avatessaan oven. "Hei, ja tervetuloa peremmälle vain", toinen toivotti ja teki hänelle tilaa. Shou myös ojensi hänelle herrasmiesmäisesti henkarin takin ripustamista varten ja odotti hänen saavan riisuttua ulkovaatteet, ennen kuin johdatti hänet olohuoneen puolelle hyvän isännän tavoin. Minho oli kasvanut hyvien tapojen keskellä, joten hän arvosti ystävänsä kohteliaisuutta ja huomaavaisuutta. Samoin hän pisti arvostavasti merkille, kuinka siistiä Shoun luona oli. Oli tosin vaikea sanoa, oliko siisteys normaali tila vai oliko Shou siivonnut häntä varten. No, jos oli, niin sehän vain kieli lisää toisen huomaavaisuudesta.

"Kuten näet, herkkuja jäi liian paljon yli. Kuten sanoin, pidot loppuivat nopeasti lyhyeen", Shou totesi viitaten sanoillaan olohuoneen pöydällä oleviin täysiin tarjoilukulhoihin. "Olen iloinen, että pääsit tulemaan", tämä lisäsi. "Kiitos, kun kutsuit", Minho vastasi hymyillen. Shou esimerkkiä seuraten hän istui sohvalle ystävänsä viereen ja suuntasi katseensa televisioon, jonka Shou oli juuri painanut päälle. "Minkälaisista elokuvista ja sarjoista sinä pidät?" japanilaisnuorukainen kysyi. "Olen aika kaikkiruokainen. Eniten tykkään draamaelokuvista ja vähiten romanttisista komedioista", Minho vastasi. "Entä sinä?" hän esitti vastakysymyksen.

Hetken harkittuaan Minho tiedusteli myös: "Jos saan kysyä, niin mitä Niyan syntymäpäiväjuhlissa oikein kävi? Kirjoitit vain, että pullonpyöritys aiheutti riitaa." Vaikka Minho ei ollut luonteeltaan mikään utelija, hänen oli myönnettävä, että häntä oli jäänyt mietityttämään, miten sellainen kevyt seurapeli kuin pullonpyöritys saattoi pilata juhlat. Millaisia tehtäviä juhlijat oli oikein pantu suorittamaan? Vai oliko kyse kipeistä totuuksista, jotka osuivat ihmisten herkkiin kohtiin?

[Rishou Makito]

Rishou Makito

Minho istuutui hänen esimerkistään sohvalle ja vastasi hänen kysymykseen: "Olen aika kaikkiruokainen. Eniten tykkään draamaelokuvista ja vähiten romanttisista komedioista. Entä sinä?" Minho teki vastakysymyksen. "Minäkin olen enemmän draama elokuvien ja sarjojen kannattaja. Huumoripainoitteiset ohjelmat eivät minua viihdytä myöskään," Shou vastasi.

"Jos saan kysyä, niin mitä Niyan syntymäpäiväjuhlissa oikein kävi? Kirjoitit vain, että pullonpyöritys aiheutti riitaa", Minho uskalsi kysyä. "Toki saat kysyä", Shou vastasi ja huokaisi sitten mietteliäänä kelatessaan päässään uudestaan juhlapäivän tapahtumia. "Meitä oli kirjava joukko persoonia koolla. Suurin osa pitää asiansa mielellään omana tietonaan, joten viattomaksi tarkoitettu kysymyskin saattoi loukata jotakuta. Eräillä oli turhankin tunkeilevia kysymyksiä. Kysyttiin asioita, jotka tiedettiin araksi aiheeksi jollekin toiselle", Shou vastasi ja kurtisti huolissaan kulmiaan muistaessaan miten Thomas oli lähtenyt ensimmäisenä vihaisena kuin ampiainen. Hän oli yrittänyt soittaa tälle ja laittaa viestiä, mutta puhelin oli pistetty pois päältä. Toivottavasti Tomilla oli kaikki hyvin.

Kaiken huipuksi sen jälkeen kun kaikki olivat lähteneet, Aki oli soittanut ja ilmoittanut seurustelevansa Kazuhiron kanssa ja päättänyt puhelunsa siihen. Se jos mikä oli pistänyt Shoun täysin ymmälleen. Hänen täytyisi jutella Akin kanssa tarkemmin asiasta, sillä totta kai häntä kiinnosti, kuinka kaksi ihmistä, jotka hädin tuskin tulivat toimeen keskenään, olivat alkaneet seurustella keskenään. Hän olisi kovasti halunnut avautua huolistaan ja ihmetyksistään Minholle, mutta koki sen selän takana puhumiseksi, mitä hän ei halunnut koskaan harrastaa. Toinen saattaisi saada vielä väärän kuvan hänen bänditovereistaan ja asettaa turhia ennakkoluuloja.

Ajatuksissaan Shou oli mennyt draama-kategorian puolelle ja selaili nyt leffojen nimiä ja lueskeli kuvauksia. Osan hän oli nähnyt jo, mutta monen hän tunnisti olevan hänellä 'oma lista'-osiossa odottamassa katsomista. "Kerro jos, jokin leffa herättää mielenkiintosi", Shou sanoi Minholle.

[Nightingale]

Minho Park

"Minäkin olen enemmän draamaelokuvien ja sarjojen kannattaja. Huumoripainoitteiset ohjelmat eivät minua viihdytä myöskään", Shou kertoi. Minhosta oli mukava kuulla, että heillä oli samantapainen maku. Tosin vaikka ei olisi ollutkaan, elokuvavalinnasta tuskin olisi tullut kiistaa, sillä he eivät olleet kumpikaan sen tyyppisiä ihmisiä, että heidän olisi ollut pakko saada oma tahtonsa läpi hinnalla millä hyvänsä. Minho osasi kyllä myös panna kovan kovaa vastaan, kuten hän oli usein joutunut tekemään Siwonin kanssa, jotta ei olisi tullut jyrätyksi. Ellei toinen ihminen ollut kovin vahvatahtoinen ja dominoiva ihminen, hän ei kuitenkaan kokenut tarvetta pitää mielipiteestään kiinni kynsin ja hampain vaan mieluummin piti yllä hyvää ilmapiiriä ja haki kompromisseja.

"Toki saat kysyä", Shou vastasi hänen syntymäpäiväjuhlia koskevaan kysymykseensä. Toinen huokaisi sen oloisena, ettei erityisen mielellään palannut muistelemaan tapahtunutta, ennen kuin alkoi selostaa: "Meitä oli kirjava joukko persoonia koolla. Suurin osa pitää asiansa mielellään omana tietonaan, joten viattomaksi tarkoitettu kysymyskin saattoi loukata jotakuta. Eräillä oli turhankin tunkeilevia kysymyksiä. Kysyttiin asioita, jotka tiedettiin araksi aiheeksi jollekin toiselle." Puheenvuoronsa lopuksi tämä kurtisti kulmiaan huolestuneen näköisenä. Ilmeisesti pullonpyörityksen synnyttämiä konflikteja ei ollut saatu vielä selvitettyä.

Shoun selityksen perusteella Minhon jälkimmäinen arvelu oli osunut oikeaan. "Kuulostaa siltä, että tilanne oli alun perinkin aika räjähdysherkkä eivätkä ihmiset osanneet ottaa sitä huomioon", Minho totesi. "Toivottavasti kiistat saadaan kuitenkin selvitettyä. Jos tällaista on käynyt ennenkin ja siitä on päästy eteenpäin, niin on todennäköistä, että niin käy nytkin. Sitä paitsi olen varma, ettet sinä ollut se, joka kysyi tunkeilevia kysymyksiä. Ei ole sinun vikasi, jos jotkut muut tekivät niin", korealaisnuorukainen jatkoi lohduttavasti, sillä hän näki selvästi, että tapahtunut oli jäänyt vaivaamaan Shouta.

"Tuo Ylpeys ja ennakkoluulo on muistaakseni englantilaiseen klassikkoromaaniin perustuva elokuva. Se olisi varmaankin laadukas. Oletko sinä nähnyt sitä?" Minho kysyi, kun näki elokuvaluettelossa nimen, joka soitti hänen päässään kelloja. Monet nimistä luettelossa olivat hänelle vieraita, koska Koreassa elokuvatarjonta oli paljon suuremmassa määrin aasialaista. Aika usein hän myös katsoi yksikseen draamasarjoja draamaelokuvien sijaan.

[Rishou Makito]

Rishou Makito

"Kuulostaa siltä, että tilanne oli alun perinkin aika räjähdysherkkä eivätkä ihmiset osanneet ottaa sitä huomioon", Minho totesi ääneen, ja oli luultavasti oikeassa. Jokaisella oli ollut enemmän tai vähemmän pinna kireällä tai tunteet pinnassa, eikä ollut ollut helpottanut yhtään että toisten salaisuuksia sillä lailla oli lauottu ääneen. Kaikki olivat olleet vain Niyan mieliksi, olihan ollut nuorimmaisen syntymäpäivä. "Toivottavasti kiistat saadaan kuitenkin selvitettyä. Jos tällaista on käynyt ennenkin ja siitä on päästy eteenpäin, niin on todennäköistä, että niin käy nytkin. Sitä paitsi olen varma, ettet sinä ollut se, joka kysyi tunkeilevia kysymyksiä. Ei ole sinun vikasi, jos jotkut muut tekivät niin", Minho jatkoi ja sanojensa lopussa halusi lohduttaa opiskelutoveriaan.

Shou hymyili kiitollisena Minholle. "Kiitos. Kyllähän bändin sisäisesti on ennenkin otettu yhteen ja siitä päästy yli", Shou kertoi. Hän ei voinut kuitenkaan täysin vaientaa huoltaan Tomista, joka oli ollut tavallista masentuneemman oloinen viime aikoina. Nuorempi oli tosiaan alkanut eristäytyä Darrettelaisista.

"Tuo Ylpeys ja ennakkoluulo on muistaakseni englantilaiseen klassikkoromaaniin perustuva elokuva. Se olisi varmaankin laadukas. Oletko sinä nähnyt sitä?" Minho vastasi Shoun kysymykseen. "Se näyttää olevankin minulla, omassa listassa odottamassa katsomista. Olen lukenut kirjan, mutten nähnyt elokuvaa. Katsotaan vain se", Shou sanoi ja painoi elokuvaa, mutta pausetti heti, koska muisti, ettei ollut ottanut esiin juomia. "Käykö sinulle vissy juotavaksi? On täällä colaakin jäljellä vielä?" Shou kysyi tallustaessaan jääkaapille.

[Nightingale]

Minho Park

Shou oli hymyillyt kiitollisena ja vastannut, että Darretten jäsenet olivat ennenkin ottaneet yhteen mutta myös päässeet kiistoistaan yli. Se sai Minhon uskomaan, että niin kävisi nytkin. Silti oli ikävää, että riitaa oli päässyt syntymään. Minho tunsi Shoun jo sen verran hyvin, että tiesi tämän inhoavan riitelyä. Toivon mukaan jatkossa darrettelaiset onnistuisivatkin pitämään bändissään yllä parempaa ilmapiiriä.

Hänen elokuvaehdotukseensa Shou totesi: "Se näyttää olevankin minulla, omassa listassa odottamassa katsomista. Olen lukenut kirjan, mutten nähnyt elokuvaa. Katsotaan vain se." Katsottava filmi oli siis saatu päätettyä. Shou painoi play-nappulaa, mutta pausetti saman tien ja lähti kohti keittiötä. "Käykö sinulle vissy juotavaksi? On täällä colaakin jäljellä vielä?" toinen kysyi paljastaen näin syyn etsiytyä jääkaapille. "Vissy käy hyvin", Minho kuittasi. Odotellessaan Shoun paluuta hän maistoi tarjoiluja. Naposteltavia oli kyllä niin paljon, että osa niistä jäisi tälläkin kertaa syömättä. No, onneksi sipsit ja pähkinät säilyivät pitkään.

Siinä napostellessaan Minho muisti äkisti tapauksen, josta hänen oli pitänyt kertoa Shoulle. Syötyään suunsa tyhjäksi hän aloitti: "Olin tässä yhtenä iltana arkkitehtuuriopiskelijoiden ainejärjestön järjestämässä illanvietossa. Juttelin siellä erään Jonasin kanssa pitkin iltaa vähän siitä sun tästä. Loppuillasta hän sitten pyysi minua treffeille kaikkien kuullen. Se yllätti minut totaalisesti, koska kukaan ei toimisi niin Etelä-Koreassa. Yllätyin myös siitä, että kukaan ei vaikuttanut ajattelevan mitään sen enempää asiasta. Silloin vasta tajusin, kuinka normaalia täällä on ainakin yliopistopiireissä deitata saman sukupuolen edustajia." Pienen tauon pidettyään Minho jatkoi: "Täytyy sanoa, että olin myös imarreltu. Jonas oli hyvännäköinen, ja olin vähän ajatellut, etten aasialaisena olisi välttämättä länsimaiseen makuun. Kieltäydyin tietysti kutsusta ja kerroin vastikään eronneeni. Hän otti sen kuitenkin hyvin ja kehotti vain minua pistämään viestiä, jos jossain vaiheessa muutan mieleni."

[Rishou Makito]

Rishou Makito

Minho totesi vissyn kelpaavan hyvin, ja maisteli suolaisia naposteltavia. Shou kaivoi kaapista kahdet lasit ja toi ne juotavan kera sohvapödälle. "Olin tässä yhtenä iltana arkkitehtuuriopiskelijoiden ainejärjestön järjestämässä illanvietossa. Juttelin siellä erään Jonasin kanssa pitkin iltaa vähän siitä sun tästä. Loppuillasta hän sitten pyysi minua treffeille kaikkien kuullen. Se yllätti minut totaalisesti, koska kukaan ei toimisi niin Etelä-Koreassa. Yllätyin myös siitä, että kukaan ei vaikuttanut ajattelevan mitään sen enempää asiasta. Silloin vasta tajusin, kuinka normaalia täällä on ainakin yliopistopiireissä deitata saman sukupuolen edustajia", Minho kertoi ja piti tauon, ennen kuin jatkoi: "Täytyy sanoa, että olin myös imarreltu. Jonas oli hyvännäköinen, ja olin vähän ajatellut, etten aasialaisena olisi välttämättä länsimaiseen makuun. Kieltäydyin tietysti kutsusta ja kerroin vastikään eronneeni. Hän otti sen kuitenkin hyvin ja kehotti vain minua pistämään viestiä, jos jossain vaiheessa muutan mieleni."

"Oho, sellainen piristää kyllä mieltä", Shou vastasi hymysuin. "Kulttuuriero on kyllä valtava seksuaalivähemmistöjen kannalta. Täällä on enemmän vapaamielisempiä ihmisiä. Se on yksi syy, miksen itse ole palannut aikuistuttuani kotikonnuilleni", Shou kertoi. "Ja suurin osa ihmisistä, keitä itse olen kohdannut, ovat pitäneet aasialaisista piirteistä. Vanhempi sukupolvi on saattanut jotain naljailla, mutta ei mitenkään pahemmin." Shou kaatoi molempiin laseihin vissyä ja pohti samalla, että oli iloinen siitä, että Minho oli kieltäytynyt treffeistä. Miksiköhän? Ei hänellä mielestään ollut siihen mitään syytä. Ihastumisen hän kyllä tunnistaisi itsessään, ei se sitä ollut tällä kertaa.

[Nightingale]

Minho Park

"Oho, sellainen piristää kyllä mieltä", Shou kommentoi iloisena hänen puolestaan. "Kulttuuriero on kyllä valtava seksuaalivähemmistöjen kannalta. Täällä on enemmän vapaamielisempiä ihmisiä. Se on yksi syy, miksen itse ole palannut aikuistuttuani kotikonnuilleni. Ja suurin osa ihmisistä, keitä itse olen kohdannut, ovat pitäneet aasialaisista piirteistä. Vanhempi sukupolvi on saattanut jotain naljailla, mutta ei mitenkään pahemmin." Minho vastasi: "Niin, suurkaupungissa meno on tietysti erilainen kuin maaseudun pikkukylässä. Minun olisi vaikea kuvitella elämää kovin pienellä paikkakunnalla, koska olen koko elämäni asunut Soulissa, joka on metropoli. Aika kävisi varmaan pitkäksi, kun ei olisi mitään viihdykettä kodin ulkopuolella."

"Saatko sinä usein treffikutsuja?" Minho tiedusteli. Hän ei ollut varma, oliko Shou viitannut romanttiseen kiinnostukseen vai vaan yleisesti hyvään suhtautumiseen sanoessaan ihmisten Lontoossa yleensä pitävän tämän aasialaisista piirteistä. Shou oli vaikuttanut hieman epävarmalta omasta kelpaavuudestaan, mutta se saattoi hyvinkin johtua onnettomasti päättyneestä suhteesta Hikaan. Sen paremmin ulkonäön kuin luonteenkaan puolesta toisessa ei kuitenkaan ollut Minhon mielestä mitään vikaa, joten runsas vienti olisi ollut täysin ymmärrettävää. Se, että Shou soitti rokkibändissä, ei varmasti ainakaan vähentänyt tämän vetovoimaa. Bändeillähän oli usein lauma bändäreitäkin, tosin Darrette ei tainnut olla vielä niin iso, että olisi ollut siinä pisteessä.

[Rishou Makito]

Rishou Makito

"Niin, suurkaupungissa meno on tietysti erilainen kuin maaseudun pikkukylässä. Minun olisi vaikea kuvitella elämää kovin pienellä paikkakunnalla, koska olen koko elämäni asunut Soulissa, joka on metropoli. Aika kävisi varmaan pitkäksi, kun ei olisi mitään viihdykettä kodin ulkopuolella", Minho vastasi. "Ymmärrän hyvin. Olen asunut Lontoossa koko ikäni ja maalaiselämä ei ole minun juttuni. Se tuli vähintään selväksi, kun bändimme manageri vei meidät yksi kerta maalle tekemään maalaishommia. En viihtynyt yhtään", Shou kertoi huvittuneena.

"Saatko sinä usein treffikutsuja?" Minho kysyi. "Melko harvoin. Baareissa tulee joskus kiinnostuneita vastaan, mutta olen yleensä kovin huono menemään viihteelle yksin. Käyn yllättävän harvoin ulkona. Elämä pyörii tällä hetkellä bändin ja opiskelun ympärillä", Shou vastasi, minkä jälkeen hän tajusi, ettei ollut käynyt baarissa pitkiin aikoihin. Pitäisi varmaan joskus mennä. Se saattaisi piristää arkea. Hänellä ei ollut kovinkaan montaa kaveria tai ystävää, joiden kanssa käydä, jos laskettiin bändi pois laskuista. Minho taisi olla tällä hetkellä ainut, jonka seurassa hän viihtyi.

[Nightingale]

Minho Park

"Ymmärrän hyvin. Olen asunut Lontoossa koko ikäni ja maalaiselämä ei ole minun juttuni. Se tuli vähintään selväksi, kun bändimme manageri vei meidät yksi kerta maalle tekemään maalaishommia. En viihtynyt yhtään", Shou kertoi vastauksena hänen kaupunkilaiselämän ja maalaiselämän vertailuunsa. Toisen äänensävy oli huvittunut, mistä Minho päätteli, ettei reissu ollut sujunut vailla kommelluksia. No, jos hänetkin yhtäkkiä lähetettäisiin maatilalle, niin tuskin hän pärjäisi kummoisesti. Onneksi sellaista ei ollut näköpiirissä. Vähän Minho kyllä hämmästeli mielessään sitä, miksi Darretten manageri oli päättänyt lähettää bändiläiset maalle töihin, mutta ei kuitenkaan kysynyt siitä tarkemmin. Hän ei tiennyt juuri mitään bändielämästä, joten ehkä moinen ei ollut niin outoa kuin miltä se vaikutti.

"Melko harvoin. Baareissa tulee joskus kiinnostuneita vastaan, mutta olen yleensä kovin huono menemään viihteelle yksin. Käyn yllättävän harvoin ulkona. Elämä pyörii tällä hetkellä bändin ja opiskelun ympärillä", Shou vastasi hänen treffikutsuja koskevaan kysymykseensä. "Vähän sama minulla, lähinnä olen keskittynyt viime vuodet opiskeluun. Täällä Lontoossa minulla ei tietysti myöskään oikein ole ketään, jonka kanssa lähteä ulos tuulettumaan. Muutamissa opiskelijabileissä ja ainejärjestön illanvietoissa olen käynyt, mutta siinä se. Ehkä voisimme mennä jossain vaiheessa yhdessä baariin? Olisi kiva nähdä, millaista yöelämä täällä on. En myöskään ole käynyt ikinä homobaarissa. En tiennyt Soulista yhtään sellaista paikkaa, enkä ehkä olisi viitsinyt ottaa riskiä menemällä sinne, vaikka olisin tiennytkin", Minho kertoi.

Korealaisnuorukaisella ei ollut ikinä ennen ollut homokaveria, mutta nyt kun oli, se avasi paljon uusia mahdollisuuksia. Vaikka hän oli aina voinutkin puhua suhteistaan pikkusiskolleen, Jihye ei voinut ymmärtää niitä samalla tavalla kuin toinen samasta sukupuolesta pitävä mies. Myös ajatus homobaariin yhdessä menemisestä tai muihin homoseksuaaleille tarkoitettuihin aktiviteetteihin menemisestä oli houkutteleva. Olisi kivaa jakaa tuollaiset uudet kokemukset jonkun sellaisen kanssa, joka pystyi samaistumaan hänen ajatuksiinsa ja tunteisiinsa. Hänellä oli käynyt aikamoinen tuuri, kun hän oli saanut kurssityön kautta tutustua Shouhun.

[Rishou Makito]

Rishou Makito

Korealaisnuorukainen varmasti ihmetteli, mitä ihmettä Darrette oli tehnyt maalla, muttei kysynyt asiasta mitään. Shou ei ollut enää varma itsekään. Rahaa he kuulemma sieltä saivat bändin säästöpossuun, mutta hän ei ikinä nähnyt rahoja. Joko Ben jekutti heitä ja laittoi rahat omaan taskuunsa, mutta tokkopa tuolla enää oli väliä. Manageri oli kuitenkin saanut heidät jo levysopimuksen äärelle, joten Shou ei jaksanut enää kyseenalaistaa outoa Benjiroa.

"Vähän sama minulla, lähinnä olen keskittynyt viime vuodet opiskeluun. Täällä Lontoossa minulla ei tietysti myöskään oikein ole ketään, jonka lähteä ulos tuulettumaan. Muutamissa opiskelijabileissä ja ainejärjestön illanvietoissa olen käynyt, mutta siinä se. Ehkä voisimme mennä jossain vaiheessa yhdessä baariin? Olisi kiva nähdä, millaista yöelämä täällä on. En myöskään ole käynyt ikinä homobaarissa. En tiennyt Soulista yhtään sellaista paikkaa, enkä ehkä olisi viitsinyt ottaa riskiä menemällä sinne, vaikka olisin tiennytkin", Minho sanoi. Shou ilahtui toisen ehdotuksesta. Hän olisi varmasti kysynyt toista mukaan itsekin, mutta ilahtui että Minho halusi lähteä juuri hänen kanssaan. "Mennään vain. Tiedän pari hyvää homobaaria, joissa olen käynyt muutaman kerran, ja viihtynyt niissä." Baarissa käyminen tekisi varmasti heille molemmille hyvää. Kumpikin tarvitsi piristystä erojensa jälkeen.

"Pitäisi kai ruveta katsomaan elokuvaa," Shou ehdotti, hieman vastahakoisesti. Minhon kanssa oli mukava jutella kevyesti niitä näitä, niin kevyitä kuin vakavampiakin aiheita. Hän kuitenkin oli kutsunut Minhon katsomaan elokuvaa eikä vain rupattelemaan. Shou otti muutaman sipisin käteensä ja pureskeli ne yksitellen ja painoi play-nappia.

[Nightingale]

Minho Park

"Mennään vain. Tiedän pari hyvää homobaaria, joissa olen käynyt muutaman kerran, ja viihtynyt niissä", Shou vastasi tarttuen ilahtuneen oloisena hänen ehdotukseensa. "Kuulostaa hyvältä", Minho sanoi hymyillen. Oli mukavaa, että Shou halusi lähteä hänen kanssaan yöelämäänkin. Toinen oli myös sitä tyyppiä, ettei Minho ollut huolissaan siitä, että toinen jättäisi hänet oman onnensa nojaan bongattuaan itseään kiinnostavaa petiseuraa. Toki Minho pärjäsi vallan hyvin yksinkin baarissa, mutta jos oli lähdetty yhdessä viettämään aikaa, ei kuitenkaan ollut kivaa tulla dumpatuksi kesken kaiken.

"Pitäisi kai ruveta katsomaan elokuvaa", Shou totesi ja muistutti näin Minhoakin siitä, minkä vuoksi hän oli oikeastaan tullut käymään Shoun luona. "Ruvetaan vain", Minho myöntyi ja kurottautui ottamaan lisää naposteltavia samalla, kun Shou painoi play-nappia. Toivottavasti elokuva olisi hyvä. Ainakaan siinä oli isojakin tähtiä. Keira Knightley oli Etelä-Koreassakin hyvin tunnettu varsinkin roolistaan Elizabeth Swannina Pirates of the Caribbean -elokuvasarjassa. Hän oli käynyt katsomassa kaikki sen osat joko kavereidensa tai Jihyen kanssa ja pitänyt niitä hyvänä viihteenä.

Toisin kuin Shou, Minho ei ollut lukenut Jane Austenin kirjoittamaa alkuperäisteosta. Elokuvassa oli silti helppo pysyä mukana, sillä juoni ei ollut kovinkaan mutkikas, kuten ei tämäntyyppisissä tarinoissa yleensäkään. Keira Knightleyn esittämä Elizabeth Bennet edusti ennakkoluuloa ja herra Darcy puolestaan ylpeyttä. Alusta asti oli selvää, että pääpari oli kiinnostunut toisistaan, mutta valitettavasti nämä tekivät asioista tarpeettoman monimutkaisia omalla toiminnallaan. Loppu oli kuitenkin onnellinen ja pääpari päätyi yhteen, kuten Minho oli olettanutkin alusta lähtien.

Kun elokuvan lopputekstit alkoivat pyöriä, Minho kääntyi Shouhun päin. "Elizabethin ja herra Darcyn suhdekiemurat saavat minun rakkauselämäni näyttämään yksinkertaiselta", hän sanoi huvittuneena. "Elokuva oli kuitenkin hyvin tehty, puvut hienoja ja näyttelijät hyviä, vaikka juoni olikin hieman ennalta-arvattava. Mitä sinä pidit?"

[Rishou Makito]

Rishou Makito

Elokuvassa oli hyvä tunnelma ja näyttelijätkin suoriutuivat työstään hyvin. Miljöö ja asusteet olivat hyviä. Juonellisestihan elokuvassa ei ollut mitään uutta Shoulle, koska olihan hän lukenut kirjan. Joitakin kohtia oli tiivistetty, ymmärrettävästikin, ja pieniä asioita muutettu, mutta muuten elokuva seurasi uskollisesti kirjaa. Kitaristi piti siitä, miten Elizabeth ja Darcy kiersivät toisiaan kuin kissa kuumaa puuroa ja tekivät asioista monimutkaisia omalla toiminnallaan. OIkeaan elämään hän ei jaksaisi moista toimintaa, mutta elokuvissa ja kirjoissa se oli kiehtovaa seurattavaa.

Kun lopputekstit alkoivat, Minho sanoi: "Elizabethin ja herra Darcyn suhdekiemurat saavat minun rakkauselämäni näyttämään yksinkertaiselta", Minho totesi huvittuneen kuuloisena. "Elokuva oli kuitenkin hyvin tehty, puvut hienoja ja näyttelijät hyviä, vaikka juoni olikin hieman ennalta-arvattava. Mitä sinä pidit?"
"Oli kyllä huvittavaa, kuinka he tekivät asiat hankaliksi, vaikka selvästi pitivät toisistaan. Olisi ollut sääli seurata sitä kaikkea draamaa, ja he eivät olisi lopulta päätyneetkään yhteen. Pidin elokuvasta. Eihän se mikään maata mullistava ollut, mutta viihdyttävä, näyttelijät hyviä ja puvut sekä miljöö hienoja", Shou vastasi opiskelutoverinsa kysymykseen. "Näytetäänkö Koreassa paljon länsimaisia elokuvia tai sarjoja? Mikä on sinun lempielokuvasi kaikista?"