Kirjoittaja Nightingale » 15.11.2013 21:20
Kazuhiro Tanaka
Niya ei näyttänyt erityisen mielistyneeltä siitä, että Aki oli päättänyt pudottaa nuorimmaisen valitseman elokuvan pois kysymättä kenenkään muun mielipidettä asiaan. Loppujen lopuksi Niya ei kuitenkaan järjestänyt kohtausta asiasta. Kazuhiro arveli vahvasti, että syynä oli se, että vokalistin itsetuntoa hiveli, kun tällä oli viimeinen sana elokuvavalintaan. Moinen oli tietenkin naurettavan lapsellista mutta juuri siksi hyvin tyypillistä Niyalle. Bändin nuorimmainen oli välillä uskomattoman naiivi jopa ikäisekseen. Jos jonkun tekisi joskus mieli manipuloida tätä omaksi hyväkseen, se ei vaatisi suuriakaan ponnisteluja.
Niya vilkaisi pikaisesti Prinsessapäiväkirjojen kantta mutta päätyi kuitenkin valitsemaan zombikauhuelokuvan - kuten Kazuhiro oli osannut etukäteen arvata. Hän tunsi pienen ystävänsä jo sen verran hyvin, että tiesi, ettei tämä ollut mikään ylisuloisten prinsessafilmien ystävä. Ei Niya tosin kauhustakaan kovin paljoa tykännyt, mutta Prinsessapäiväkirjoihin verrattuna mikä tahansa elokuva alkoi vaikuttaa hyvin houkuttelevalta vaihtoehdolta. Hikassa on varmaan jotain pientä vikaa, kun hän tahtoo katsoa tuollaista ällösöpöä hömppää. Ehkäpä hänellä on ylimääräinen naiskromosomi tai jotain vastaavaa, mikä aiheuttaa tuollaista käsittämätöntä viehtymystä tyttöjen elokuviin.
Shou otti valitun elokuvan Akin kädestä ja kävi vuokraamassa sen tiskillä. Sen jälkeen he kaikki lähtivät kohti vuokraamon ulko-ovea. Kazuhiro tuli viimeisenä, joten hän näki erinomaisesti, kuinka Shou laittoi käsivartensa Hikan harteille ja veti tämän hellästi kainaloonsa. Kuten olettaa saattoi, kakkoskitaristi käpertyi poikaystäväänsä vasten kuin jokin hellyydenkipeä pikkueläin. Kazu tuhahti itsekseen. Ei voinut olla noin kova koettelemus joutua katsomaan kauhuelokuva prinsessasadun sijaan. Sitä paitsi he olivat äänestäneet reilusti asiasta, joten ei Hikalla pitäisi olla mitään valittamista. Aina ei vain yksinkertaisesti voinut voittaa, se kakkoskitaristin olisi syytä oppia.
Shou asui aivan lähellä videovuokraamoa, joten pian he olivat jo perillä. Peräkanaa he kapusivat rappuset oikeaan kerrokseen, jossa he odottivat hetken aikaa, että Shou sai kaivettua avaimensa esiin ja avattua oven heille, jotta he pääsisivät sisään. Shou ja Hika asettivat kenkänsä nätisti seinän viereen, kun taas Aki potkaisi jalkineensa sinne, minne ne nyt sattuivat lentämään. Niya otti luonnollisesti basistista esimerkkiä. Kazuhiro pudisti mielessään paheksuvasti päätään moiselle siivottomuudelle, riisui omat kenkänsä ja laittoi ne kitaristien kenkien viereen. Ei olisi hänen ongelmansa, jos Aki ja Niya eivät löytäisi jalkineitaan, kun tahtoisivat lähteä kotiin.
Kazu astui muiden perässä sisemmälle ja loi tutkivan katseen ympäristöönsä. Hän ei ollut aikaisemmin ollut Shoun luona mutta ei juuri yllättynyt asunnossa vallitsevasta sotkusta. Niya oli joskus kertonut hänelle, että ykköskitaristilla oli vimma kerätä kaiken maailman rojua luokseen, mikä luonnollisesti johti siihen, että asunto pursui turhaa tavaraa. Siisteys vaikutti olevan Darretten jäsenten keskuudessa harvinainen hyve, sillä Kazuhiro oli melkein varma, ettei Hikan asunto ollut merkittävästi paremmassa järjestyksessä, Akista ja Niyasta nyt puhumattakaan.
Olohuoneeseen päästyään Kazu asettui pitkähkön sohvan vasempaan päähän istumaan, sillä hän ei koskaan ollut pitänyt keskellä istumisesta. Reunassa istuessaan hän sai vain yhden naapurin, kun taas keskellä istuva sai kaksi, missä oli kaksi liikaa. Kazuhiro pani merkille, ettei Niyan epäilyttävää kaveria Thomasta, joka majaili Akin lailla Shoun luona, näkynyt missään. Ilmeisesti tämä oli lähtenyt kaupungille. Hyvä niin, sillä hän ei pitänyt Thomaksesta, saati sitten luottanut tähän.
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.