Kirjoittaja Nightingale » 25.06.2014 00:14
Kazuhiro Tanaka
Akin tuima ilme lientyi kuin taikaiskusta, kun tämä kuuli hänen sanansa. "Oon tosissani", basisti vakuutti. Tämän kasvoille oli ilmestynyt lempeä ilme ja silmiin lämmin katse. Äkkiarvaamatta Aki ojensi kätensä ja otti hänen kätensä hellästi omaansa. Basistin iho tuntui hehkuvan kuumalta vasten hänen ulkoilmassa viilenneitä käsiään.
Kazuhiro tunsi miltei epäluonnollisen suurta halua luottaa Akin sanoihin. Tavallisesti hän oli kaikkea muuta kuin luottavainen luonne ja suhtautui kaikkeen hänelle sanottuun varauksella. Nyt, kun Aki piteli hänen kättään omassaan katse täynnä lämpöä ja hellyyttä, Kazun oli kuitenkin hyvin vaikea pitää kiinni normaalista varauksellisuudestaan. Ehkä hänen pitäisi vain ottaa riski, luottaa basistiin ja toivoa parasta. Eipä hän oikein muutakaan voinut, mikäli tahtoi Akin pitävän tulevaisuudessa tuolla tavalla kiinni hänen kädestään.
"Luotan sinuun", Kazuhiro vastasi hiljaa ja puristi kevyesti Akin kättä. "Ja tahdon seurustella kanssasi." Nuo sanat lausuttuaan rumpali tunsi olonsa yhtä aikaa pelokkaaksi ja innostuneeksi. Toisaalta hän oli huolissaan siitä, että saisi vain lisää säröjä sydämeensä, mutta toisaalta hän todella tahtoi seurustella Akin kanssa. Tuntui huimaavalta, että melkein vuoden kestänyt yksipuolinen ihastus johti sittenkin johonkin.
"Mutta nyt voisin lähteä kauppaan ja apteekkiin", Kazuhiro sanoi ja veti kätensä hellästi irti Akin otteesta. Häntä pelotti, että jos hän jäisi pidemmäksi aikaa tähän tilanteeseen, hän sanoisi tai tekisi jotain, minkä kanssa ei olisi sujut. Hän oli jo asettanut itsensä ja tunteensa tarpeeksi avoimesti esille tämän vierailun aikana. "Oliko sinulle jotain ruokatoiveita vai ei?"
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.