Kirjoittaja Nightingale » 25.06.2014 17:14
Kazuhiro Tanaka
Akin kasvot kirkastuivat melkein koomisesti, kun Kazuhiro ehdotti treffejä. "Mennään vaan", basisti vastasi ja jatkoi: "Ei huolta romanttisista elokuvista, inhoon niitä itekin. Hyvät toimintaleffat ja kauhu käy mulle. Draamaa en oo ikinä pahemmin kattonut, mut voihan sitä kokeilla. Pitää vaan kattoo mitä on tarjolla."
Kazuhiro nyökkäsi. "Tehdään niin." Hän suhtautui hieman varauksella Akin elokuvamakuun, mutta jos tämä ehdottaisi jotakin liian huonoa elokuvaa, hän voisi aina sanoa ei. Rumpali ei aikonut tuhlata sen paremmin rahojaan kuin aikaansakaan mihinkään luokattoman surkeaan elokuvan irvikuvaan.
Kazuhiro laittoi viimeiset tiskit kuivumaan kuivauskaappiin, laski veden pois tiskialtaasta sekä kuivasi tiskipöydän ja kätensä. Sen jälkeen hän alkoi tehdä lähtöä. Hän oli nyt ruokkinut Akin, pessyt tämän tiskit sekä käynyt tämän puolesta kaupassa ja apteekissa, joten hänellä ei ollut enää mitään tekemistä täällä. Sitä paitsi basisti tarvitsi lepoa, jotta tämä toipuisi.
"Laita viestiä tai soita, kun voit paremmin ja olet ehtinyt katsoa niitä elokuvia. Sovitaan sitten päivästä", Kazuhiro tokaisi ennen lähtöään. Puettuaan takkinsa ja kenkänsä hän asteli ulos Akin asunnosta ja koko kerrostalosta ja suuntasi kohti bussipysäkkiä. Kotiin päästyään hän aikoi paitsi lukea myös soittaa hetken pianoa. Hän oli viime aikoina käyttänyt niin paljon aikaa rumpujen kanssa treenaamiseen, että pianonsoitto oli jäänyt harmittavan vähälle, vaikka piano oli yhä hänen suosikki-instrumenttinsa.
Häilyväinen sydän on ainoa vakaa asia maailmassa.