First Date

[Akiyoshi Higa]

Akiyoshi Higa

Kazu taisi hämmästyä Akin aloitetta, kun jäykistyi hieman. Mutta sitten toinen vastasi suudelmaan yhtä halukkaasti. Aki ihmetteli itsekin, mistä oli saanut moista rohkeutta tehdä ensimmäisen aloitteen, mutta antoi asian olla. Se ei häntä haitannut. Vaikka järki olisi toista huutanut, niin hän seurasi aina sen hetkisiä fiiliksiään, impulsiivinen luonne kun oli. Mutta se tuskin olisi mikään suuri miinus tässä asiassa.

Aki ei ehtinyt harkita vetäytymistä kauemmas suudelman jälkeen, koska hänen yllätyksekseen Kazu aloitti seuraavan. Sitähän hän ei pistänyt pahakseen. Tämä tilanne kutkutti hassusti hänen rintakehässään sekä vatsanpohjassaan. Aki ei edes kerennyt miettimään ilman viileyttä, koska suudelman tuomat kuumat aallot estivät sen.

Kazun suuteleminen oli tosiaan hyvin paljon erilaisempaa kuin hänen aikaisemmat suutelot. Ei pelkästään se, että hän pussaili toista miestä, myös fiilis oli erilainen. Menneisyydessä hän oli suudellut hoitojaan vain rutiininomaisesti ja siksi, koska oli tiennyt naisten pitävän siitä. Nyt hänen omat tunteensa olivat pelissä, joten tämä oli myös miellyttävää hänelle.

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka


Aki ei vaikuttanut panevan toista suudelmaa lainkaan pahakseen, sen verran innokkaasti tämä häntä suuteli. Kazuhiro asetti vasemman kätensä poikaystävänsä olkapäälle ja oikean tämän kyljelle. Hänellä ei ollut aikeissa kietoutua toisen ympärille kuin mustakala, mutta hän tunsi vastustamatonta halua koskea Akiin edes kevyesti ja viattomasti. Hän oli odottanut niin kauan, että pääsisi olemaan vanhemman kanssa intiimisti.

Akin kanssa suuteleminen palautti hetkessä Kazuhiron mieleen kaikki ne fantasiat, joita hänellä oli ikinä basistista ollut. Vaikka hän oli yrittänyt olla haaveilematta Akista, jotta hänen ihastumisen tunteensa eivät voimistuisi, hän ei ollut aina mahtanut itselleen mitään. Rautaisinkin tahto hävisi toisinaan sydämelle. Ja uniaan kukaan ei kyennyt kontrolloimaan, vaikka olisi kuinka tahtonut niin tehdä.

Kazuhiro tiukensi vaistomaisesti otettaan Akista. Vaikka hän tiesi, etteivät he voisi jäädä loppuillaksi suutelemaan toisiaan puistonpenkille, saati sitten tehdä jotain enemmän, hän ei mahtanut mitään sille, että olisi tahtonut. Hän tunsi häpeällisen voimakasta vetoa Akiin.

[Akiyoshi Higa]

Akiyoshi Higa

Aki tunsi Kazun kädet asettautuvan kevyesti hänen olkapäälleen ja kyljelle. Basisti nosti kätensä ja ujutti sormensa Kazun korvan taakse hiuksiin. Hän halusi tuntea toisen tiukemmin itseään vasten. Ilmeisesti myös, Kazukin, koska tämä tiukensi otettaan hänestä. Akin epäilykset siitä, ettei Kazu tuntenut mitään häntä kohtaan, haihtuivat pois. Rumpalin elekieli kertoi enemmän kuin tuhat sanaa.

Basisti tunsi olonsa niin kuumaksi, että pelkäsi menettävänsä kokonaan kontrollin itsestään. Hän pakotti itsensä tajuamaan, että he olivat edelleen siinä puistossa, johon olivat tulleet tarkoituksena keskustelemaan. Heidän keskustelunsa oli loppunut aika lyhyeen, kunnes tämä tapahtui.

Aki veti kasvonsa taaemmas lopettaa suutelun, ennen kuin se muuntautuisi miksikään muuksi. Totta vie, hänen oli todella vaikea kontrolloida kehonsa haluja. Hengitys huurusi hämärtyneessä ilmassa. Vasta nyt basisti kiinnitti huomiota siihen, että aika oli kulunut kuin siivillä. Iltapäivän hämärä oli laskeutumassa kaupungin ylle, ja katulamput syttyivät päälle. Aki joutui selventämään hiukan kurkkuaan, ennen kuin sai sanotuksi mitään. "Pitäis kai alkaa tekee lähtöä..."

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka


Kazuhiro tunsi Akin sormien ujuttautuvan hänen vaalennettujen hiustensa lomaan. Se sai hänet huokaamaan tahattomasti vanhemman suuhun. Vasta nyt hän tajusi, kuinka paljon hän oli ikävöinyt helliä ja romanttisia kosketuksia. Alexanderista erottuaan hän oli ajatellut, että voisi hyvin elää loppuikänsä yksin eikä jäisi mistään paitsi. Se oli kuitenkin ollut vale. Niin vahvana ihmisenä kuin hän itseään pitikin, hän kaipasi koskettamista siinä missä kaikki muutkin.

Tuo ajatus mielessään Kazuhiro antoi poikkeuksellisesti itselleen luvan päästä irti tavanomaisesta kontrollistaan ja upota suudelmaan kuin kuumaan lähteeseen. Hetken ajan hänen mielensä oli autuaan tyhjä huolista eikä hän yrittänyt analysoida sen paremmin Akin käytöstä kuin omaansakaan puhki, kuten tavallisesti teki. Heidän suudelmansa oli koko hänen maailmansa, eikä hän tarvinnut mitään muuta.

Sitten Aki kuitenkin vetäytyi poispäin hänestä. Kazuhiro avasi auttamattoman pettyneenä silmänsä ja vetäytyi hänkin takaisin säädylliselle etäisyydelle. Heidän hengityksensä huurusivat hämärässä. Huurun näkeminen sai Kazun tajuamaan, että hänen sormikkaiden peittämät sormensa olivat kohmeessa. Ulkona oli oikeastaan aika kylmä, vaikkei hän ollutkaan havainnut sitä aiemmin, mistä lieni kiittäminen koko hänen huomionsa vienyttä keskustelua ja sitä seurannutta yllättävää suutelutuokiota.

Aki selvitteli hiukan nolostuneen oloisena kurkkuaan ja totesi sitten: "Pitäis kai alkaa tekee lähtöä..." Kazuhiro tyytyi nyökkäämään vastaukseksi. Lähteminen olisi järkevää, alkoihan kello olla jo paljon ja ilma tähän aikaan vuodesta turhan viileä pitkäaikaiseen puistossa istuskelemiseen. Suoraan sanottuna hän ei kuitenkaan olisi tahtonut sanoa vielä hyvästejä Akille. Kenties se oli kuitenkin hyvä merkki: jos hän ei olisi välittänyt toisesta huomattavan paljon, treffien päättäminen ei olisi tuntunut näin epämiellyttävältä.

[Akiyoshi Higa]

Akiyoshi Higa

Kazu vain nyökkäsi hänen ehdotukselleen eikä sanonut mitään. Aki pohti, mitä nuorempi mahtoi ajatella, vai ajatteliko mitään. Hänen omat ajatuksensa olivat ainakin täydellisessä blackoutissa. Tuntui kuin Kazukaan ei olisi halunnut lähteä aivan vielä. Ilma oli sen verran viilentynyt, että sormet alkoivat jäätyä. Ainakin Akin sormenpäät olivat kohmeessa, vasta nyt hän sen tajusi.

Olisi kai pitänyt sanoa, jotain. Kumpikin vain istui siinä hiljaa hengitys huuruisena ilmassa leijuen. Sitten Aki muisti povitaskussaan olevat keikkaliput, jotka oli saanut Shoulta jokunen päivä sitten. Basisti ujutti kätensä povitaskuunsa ja otti sieltä lipun ja ojensi sitä Kazulle. "En oo ihan varma pidätkö näitten musasta, mut sain Shoulta parit käyttämättömät keikkaliput. Aattelin, et ne tulis käytettyy, jos voitaisiin mennä."

Alunperinhän liput oli tarkoitettu Shoulle ja Hikalle, mutta kun kaksikolle kävi kuten kävi, niin lipuille ei ollut enää käyttöä. D'espairsray:n musiikki oli sen verran raskasta, että oli muutenkin vähän vaikea kuvitella Shoun ja Hikan pitävän kyseisen bändin musiikista. Aki itse ainakin kuunteli bändiä silloin tällöin. Se oli ihan ok musaa.

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka


Kazuhiro pohti, olisiko hänen pitänyt kysyä seuraavista treffeistä, ennen kuin he lähtisivät kumpikin omaan suuntaansa. Äskeisen suuteluhetken jälkeen hän ei kuitenkaan kehdannut tehdä niin, koska pelkäsi vaikuttavansa liian innokkaalta. Nyt, kun suutelemisen aikaansaama huuma oli haihtunut, rumpalia hävetti äskeinen kontrollin menettäminen. Hän ei tahtonut Akin pitävän häntä yli-innokkaana takertujana, jolla ei ollut minkäänlaista itsehillintää vaan joka antoi kehonsa ottaa vallan mielensä yli. Hän halusi toisen kunnioittavan häntä ja ajattelevan hyvää hänestä.

Juuri kun Kazuhiro oli aikeissa nousta ylös, sanoa hyvästit ja lähteä kävelemään pois puistosta, Aki vaikutti muistavan jotain. Kazu katseli kulmat aavistuksen verran kohollaan, kun toinen laittoi kätensä povitaskuunsa ja onkin sieltä laminoidun paperinpalan. "En oo ihan varma pidätkö näitten musasta, mut sain Shoulta parit käyttämättömät keikkaliput. Aattelin, et ne tulis käytettyy, jos voitaisiin mennä", Aki selitti ja ojensi keikkalipuksi osoittautunutta paperinpalaa hänelle.

Kazuhiro otti lipun vastaan. Katsottuaan, mikä bändi oli kyseessä, hän kohotti katseensa takaisin Akiin ja hymyili toivoakseen rohkaisevasti tälle. "D'espairsRay on yksi suosikkibändeistäni. En käy usein keikoilla, mutta lähden mielelläni sinun kanssasi katsomaan heitä." Sen sanottuaan hän laittoi saamansa lipun huolellisesti oman takkinsa taskuun. Vaikka hänen ilmeensä oli tyyni, mielessään hän hyppi riemusta, kun Aki oli tehnyt aloitteen seuraaviin treffeihin. Toinen oli selvästikin nauttinut loppujen lopuksi heidän ensitreffeistään, ei tämä muuten olisi ehdottanut toisia treffejä heti ensimmäisten lopussa.

[Akiyoshi Higa]

Akiyoshi Higa

Kazu tarttui ojennettuun lippuun ja silmäili sitä hetken, nosti sitten katseensa häneen pienesti hymyillen. "D'espairsRay on yksi suosikkibändeistäni. En käy usein keikoilla, mutta lähden mielelläni sinun kanssasi katsomaan heitä", toinen sanoi. Aki silmissä paistoi riemu, vaikkei hän hymyillytkään niin, että suunpielet ulottuisivat korviin asti. Hän ei osannut pitää kontrollia omista eleistään, joten ei edes vaivautunut siihen. Jos hän oli iloinen, se myös hänessä näkyi.

"Loistavaa." Aki oli tosi mielissään siitä, että bändi kolahti Kazuun. Olisi ollut noloa, jos toinen ei olisikaan välittänyt Despan musiikista. Aki katseli kun Kazu laittoi keikkalipun takkinsa kätköihin niin ettei se ruttaantuisi.

Basisti nousi sitten seisomaan. Enää ei tainnut olla mitään asiaa, minkä vuoksi olisi voinut pitkittää heidän treffejään yhtään enempää. "Nyt varmaan sit lähetään eri teille", Aki totesi jotain sanoakseen ja tunki kohmeiset kätensä takkinsa taskuun. Hän ei tiennyt olisiko hänen pitänyt vielä sanoa, mitään muttei löytänyt sanoja. "Nähään taas", hän hyvästeli ja kääntyi sitten ympäri.

Jonkin matkaa poispäin käveltyään Akin oli pakko kääntyä katsomaan taakseen vielä kerran. Kazu ja hän asuivat eri suunnissa, joten heidän ei hyödyttänyt kävellä samaa matkaa. Viimeinen metrovuoro tuskin oli lähelläkään, joten hän saattoi vain rauhassa tallustella eteenpäin.

[Nightingale]

Kazuhiro Tanaka


Hänen positiivinen reaktionsa keikalle menemiseen sai Akin silmät loistamaan ja hymyn ilmestymään tämän huulille. Toisen peittelemätön riemu muistutti Kazuhiroa siitä tosiseikasta, ettei hän ollut ainoa, jolla oli tunteet pelissä. Jos hän oli epävarma ja huolissaan kelpaavuudestaan, niin oli myös Aki. Toisin kuin Kazu, Aki ei kuitenkaan antanut epävarmuuden tunteilleen valtaa vaan pyrki pitämään ne aisoissa heidän suhteensa vuoksi. Minun pitää alkaa arvostaa häntä enemmän. Hän on osoittanut selvästi olevansa kunnioitukseni arvoinen.

Aki nousi vihdoin seisomaan. Kazuhiro seurasi yhä hivenen vastahakoisena toisen esimerkkiä. "Nyt varmaan sit lähetään eri teille", basisti totesi hieman vaivaantuneesti ja tunki kätensä takkinsa taskuihin. Aki tuntui etsivän hetken sopivia sanoja mutta tyytyi lopulta vain tokaisemaan: "Nähään taas." Sen sanottuaan tämä kääntyi ympäri ja lähti omaan suuntaansa.

"Nähdään", Kazuhiro toivotti omasta puolestaan poikaystävänsä selälle ja lähti sitten hänkin kävelemään pois puistosta. Heidän pitäisi selvästi harjoitella vielä jäähyväisiä, jotta ne olisivat edes hitusen luontevammat. Ajatus toisista treffeistä sekä hetki sitten päätyneestä suutelutuokiosta piti kuitenkin huolen siitä, etteivät kiusaantuneet hyvästit vetäneet hänen mielialaansa alas.