Niya Fujiwara
Niya tuijotti tuntematonta nuorukaista vaativasti silmiin omilla tummanruskeilla, kiukunpuuskan vuoksi leiskahtelevilla silmillään. Toinen kuitenkin vain kohautti olkapäitään piittaamattomaan sävyyn ja vastasi täysin tyynesti, aivan kuin ei olisi huomannut hänen ärtymystään lainkaan: "Varmaan samaa kuin säkin..." Niya rupesi luonnollisesti kiukuttamaan entistä enemmän. Hän ei lainkaan pitänyt välinpitämättömyydestä, jos se kohdistui häneen. Ihan kuin toinen olisi katsonut, ettei hän ollut vaivan arvoinen! Sitä paitsi tämä oli kaiken huipuksi ohittanut hänen kysymyksensä täysin, vaikka hän janosi vastauksia. Hyvin ärsyttävää!
Niya mutristi huuliaan ja risti käsivartensa rintakehälleen, kuten hänellä oli tapana tehdä aina silloin, kun asiat eivät menneet hänen mielensä mukaan. Tuntematon nuorukainen laski tavaransa ovensuuhun ja käveli hihojaan kerien perunakorin luokse. Odottavaa urakkaa hetken silmäiltyään toinen huokaisi ja totesi: "Helpointa olisi, jos veisimme perunat tyypeille, jotka niitä tarvitsevat ja sitten he kuorisivat ne itse..." Niya tyytyi poikkeuksellisesti vaikenemaan osoittaakseen siten, ettei arvostanut saamaansa kohtelua. Tulkoon toinen vuorostaan ignooratuksi, jos piti sitä mukavana!
Vieras poika katseli häntä hetken jokseenkin uteliaana, mikä kohensi hänen mielialaansa hieman. Toinen ei kuitenkaan sanonut mitään vaan istuutui sen sijaan alas ja aloitti loputtoman tuntuisen urakan. Niya tyytyi katselemaan käsivarret yhä ristissä rinnalla. Paikalla oli vain yksi juuresharja ja yksi kuorimaveitsi, joten jos tuntematon nuorukainen halusi käyttää niitä, pienikokoinen laulaja ei juuri voinut tehdä muuta kuin keskittyä mulkoilemaan rauhanhäiritsijää. Ei tosin sillä, että häntä olisi kovinkaan kamalasti harmittanut pitää taukoa puuduttavasta työstä.
Tuntematon poika huokaisi raskaasti. "Miksi ihmeessä mä teen tällaista, vaikken hyödy siitä yhtään mitään? No... tuskinpa tällä on parempaakaan tekemistä ajankuluksi..." tämä puheli. Sanat vaikuttivat enemmän itselle kohdistetuilta kuin Niyalle tarkoitetuilta. Laulaja kuitenkin tarttui niihin innolla. "Niin just, miks vitussa sä oot täällä kuorimassa pottuja? Saatko säkin tästä rahaa vai ootko sä vaan jotenkin outo? Ja sä et vieläkään oo kertonu sun nimee. Jos sä aiot jäädä tänne kellariin mun kaa, niin ois ihan kiva, jos ees esittelisit ittes", Niya laukoi suorasukaiseen tyyliinsä.
